Aluevaaleissa valituista uusista aluevaltuutetuista istuvia kunnanvaltuutettuja on 77 prosenttia. Istuvien kunnanvaltuutettujen osuudet aluevaltuutetuksi valituista vaihtelevat hyvinvointialueittain Keski-Pohjanmaan 64 prosentista Etelä-Pohjanmaan 86 prosenttiin. (Lähteet mm. Kuntaliitto, Tehy-lehti, EVA)
Istuvia kansanedustajia aluevaltuustoissa on yli sata. Prosentuaalisesti tietenkin vähän, noin 7,5%, mutta sattumalta juuri nämä kansanedustajat ovat samalla jonkin kunnan valtuutettuja. Siis yli puolet (56 %) kansanedustajista on samanaikaisesti kansanedustaja, aluevaltuutettu ja kunnanvaltuutettu. Eli näillä on laaja edustus sekä valtion, kunnan ja sotealueen päättämisessä. Tehyläisiä valtuutettuja aluevaltuustoissa on hieman vähemmän kuin kansanedustajia.
Ongelma taitaa olla se, että koska monet sotealueen kiinteistöt ovat kunnan omistuksessa, pyrkivät kunnat laskuttamaan tietenkin vuokrat täysimääräisenä, koska sotealueita rahoittaa valtio. Uskaltaisiko jopa sanoa, että kunnat ovat olleet vuokraneuvotteluissa varsin säälimättömiä. Samanlainen osa ongelmaa on se, että Suomen suurin puolue on Kuntapuolue: Kunnanvaltuutetut ovat koko 2000-luvun ajan muodostaneet eduskunnan enemmistön. Heidän osuutensa on kasvanut vuosituhannen vaihteen 61 prosentista vaali vaalilta lähemmäs täysin hallitsevaa osuutta, 89 prosenttia (179 paikkaa) .
Tilastoja tutkiessa ilmiö tavallaan sulkee osan ns. kansasta pois, vanhukset, sairaat, työn kiireiden raskauttamat, opiskelijat ja syrjäytyneet. Kansaedustajien keski-ikä on 46 vuotta, aluevaltuustoissa valtuutettujen keski-ikä taisi olla yli viisikymmentä vuotta, pohjoisessa on aluevaltuutetuissa myös eläkeikäisiä. (MTV-uutiset)
Että ne, jotka "ilmaisia" sotepalveluja tarvitsevat ja käyttävät, eivät ole päätöksenteossa mukana, mutta onko "maksajien" puolta muistettu myöskään, sillä ne parhaassa ja terveessä iässä olevat poliitikkoleijonat itsekin saattavat olla vahvasti julkisen puolen viroissa ja luottamustehtävissä mukana ?
-SS-