Ensiksi toivon, että tämä keskustelu pysyy asiallisena, sillä se on todellista tietoa Suomen viljelijöille.
Agronetin keskustelijoiden ja lukijoiden joukkoon on 20 vuoden aikana sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole saaneet 30 vuotta sitten EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 äänestää.
EU:hun liittyminen oli Suomen silloisen valtiojohdon tekemä petos. Siitä olen omalla nimelläni kertonut jo yli 21 vuotta.
CAP eli yhteisön maatalouspolitiikka on kirjoitettu jo EY-aikaiseen peruskirjaan, joten EU:n maatalouden muutoksista on tehty yli 30 vuotta uusia asetuksia.
Olen pitkään etsinyt EU:n kotisivulta vuoden 1993 uudistuksesta löytynyttä rutiinitietoa siitä, mitä EU:n maataloustuet ovat. Linkki nimittäin hävisi bittiavaruuteen jo kauan sitten.
Linkin takana luki:
"YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN (YMP) UUDISTAMINEN
Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat:
-tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla,
-maataloushintojen laskeminen
-ansionmenetyksen korvaaminen
-maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu."--
Edellä olevasta luettelosta kolme ensimmäistä eli
tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, maataloushintojen laskeminen ja ansionmenetyksen korvaaminen tarkoittavat sitä, mistä EU-maataloustuet johtuvat.
Jotta elintarviketeollisuus saisi tuotteita halvalla ja jotta ylituotanto saadaan dumpattua jonnekin, pitää tuotteet saada tuottajalta alle tuotantokustannusten. Tuottajahintojen laskemisen kompensoimiseksi alettiin CAPin uudistuksessa maksaa "maataloustukia" . Tämä CAP-tukijärjestelmä astui voimaan 1.1.1993.
Juha Korkeaojan ollessa maatalousministerinä tuo CAP-tukijärjestelmän uudistuksen teksti löytyi vielä EU:n sivulta.
Eilen löysin toimivan linkin, josta löytyy päivitettyä tietoa. Tässä on toimiva linkki
https://www.europarl.europa.eu/erpl-app-public/factsheets/pdf/fi/FTU_3.2.1.pdfKeskusteluaihe siis on:
Oliko Korkeaoja huonoin maatalousministeri?
Vastaan tekemääni keskustelun aiheeseen:
Ei ollut.
Perustelen Korkeaojan eduskuntapuheella, joka löytyy eduskunnan pöytäkirjasta
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+76/2004+ke+p+1#PVUORO49keskiviikkona 16.kesäkuuta 2004:
"Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja:
Puhemies! Kun täällä on tavan takaa tullut esille kysymys tukioikeuden vahvistamisesta tässä siirtymävaiheessa, niin siitä on nyt todettava, että se perustuu Euroopan unionin neuvoston asetukseen, joka on velvoittavaa oikeutta suoraan Suomessa ja joka muuten, toisin kuin täällä sanottiin, on määräenemmistöllä hyväksytty asia."Siis:
.. se perustuu Euroopan unionin neuvoston asetukseen, joka on velvoittavaa oikeutta suoraan Suomessa[Kyseinen Suomen kansallisen päätösvallan (eduskunnan) ylittävä EU-laki on
neuvoston asetus 1782 vuodelta 2003.Linkki asetukseen 1782-2003, joka on päivätty 17.12.2003.
Milloin Korkeaoja pitikään pääministerin ilmoituksen?
Kesäkuun 16. päivä vuonna 2004
Asetus on kaikkein kovinta EU-säännöstöä, sillä asetuksesta ei minkään jäsenmaa äänestä.
Asetus on sellainen EU-säädös, josta eduskunta saa pääministerin ilmoituksen jälkeen vain keskustella, mutta ei saa äänestää .
Kysynkin:
Onko tämä todellista demokratiaa, jos Suomen eduskunta ei saa siitä edes äänestää?
Tässä on määritelty EU:ssa säädetyn asian käsittely 31.12.1994 säädetyssä Suomen valtiopäiväjärjestyksessä, laki 31.12.1994/1551::
54 b § (31.12.1994/1551)
Valtioneuvoston on viipymättä kirjelmällään lähetettävä puhemiehelle tietoonsa tullut ehdotus sellaiseksi säädökseksi, sopimukseksi tai muuksi toimeksi, josta päättää Euroopan unionin neuvosto ja joka muutoin valtiosäännön perusteella kuuluisi eduskunnan toimivaltaan.
Tällainen asia käsitellään eduskunnassa siten kuin jäljempänä tässä luvussa ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetään, jollei erityisistä perustuslain säännöksistä muuta johdu. Samoin käsitellään myös sellainen 1 momentissa tarkoitettu asia, josta Euroopan unionissa päättää komissio tai muu toimielin neuvoston sille siirtämän toimivallan nojalla taikka kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.
54 c § (31.12.1994/1551)
Puhemiesneuvosto voi päättää 54b §:ssä tarkoitetun asian ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta."
Siis Juha Korkeaoja ei maatalousministerinä voinut mitään neuvoston asetukselle EU:n maatalouden uudistuksessa!
Samoin 141- ja 142-tuet olivat huijausta, sillä EU.n asetukset eivät sellaisia tukia edes sisältäneet.
Kokosin dokumentointia asetuksesta myös kotisivulleni
https://www.jormajaakkola.fi/eu-demokratiaa
