Pitää myös muistaa, että kasvinviljelytilan laajentuminen tarkoittaa pellon hankintaa. Vuokraviljelyssä pellon kasvukunto näivettyy, jos vuokra-ajat ovat sitä viittä vuotta. Se tarkoittaa pellosta saatavan tulon vähenemistä.

Ja jos peltoa ostaa viisinumeroisella luvulla, se ei ole tavallisessa kasvinviljelyssä millään mittarilla kannattavaa. Sen kompensoimiseksi tarvitaan paksua rahapussia tai hyvää palkkaa ulkopuolisesta työstä. Tämä korostuu etenkin silloin, kun ostettavia peltohehtaareja on useampi. Tämä pudottaa heti laajenemishaluiset pois, koska pelto ei elätä näillä hinnoilla ja rahoitusta on yhä vaikeampi saada.

Isompi tila pystyy ostamaan isomman määrän peltoa tai sitten jos takataskussa on paljon rahaa, se on toinen vaihtoehto. Tässä ei tarvita mitään ihmeellisiä konsteja. Taloustekijät pudottavat viljelijöitä pois laajentumishaluisista. Tämä ei tietenkään koske niitä tuotantosuuntia, joilla kannattavuus on parempi kuin kasvinviljelijöillä. Tukipolitiikalla tämän epäkohdan voisi karsia pois.

Eriarvoisuus on tietenkin suurinta alueilla, jossa tuotantotuet jylläävät.

Vaikka kaikki Suomen pellot olisivat viljalla, hinta ei mihinkään romahtaisi. Se vain liikuttaisi viljaa enemmän maailmalle. Tämä on ihmeellinen perustelu. Hinnoissa olisi varmasti laskupaineita logistisista seikoista johtuen, mutta ei se hinta mihinkään romahda. Toisaalta se toisi lisää tarjontaa ja laatukriteerit olisivat ostajan määritettävissä helposti tiukoiksi. Se taas kannustaisi laadun tuottamiseen ja pakottaisi viljelijät vähän katsomaan mitä touhuavat pelloillaan.

Jos otettaisiin käyttöön puolittainen sadonkorjuu pakko, rehunurmille. Kesannot ja hömpät ja latausnurmet jatkaisi edelleen riittävällä tukierolla.

Kyllä itse peltoni vuokraisin sellaiselle joka tekisi niillä muutakin kuin niittäisi heinät maahan

Tuohon se saattaa mennä. Itsellä vähän noita lohkoja joita ei kannata viljellä, joko pieni, huono sijainti jne. Itselle noista riittäisi niittokulun korvaus mikäli halutaan et ne niitetään.

Mut Jos luomun latausnurmia ei voi ilmoittaa enää tuotantonurmena niin siitä tulee kyllä yksi on ongelma. Vln ei voi luomutila valita niin minä ne sit ilmoitetaan jos kesannon tuki esim. Tiputetaan niittokulun kokoiseksi? 
Aika reippaasti annetaan tasoitusta jos luomutuen tulisi pelkästään kattaa tuo..

Eiköhän taustalla ole ihan vaan rahapula, eikä mitään "ideologista" ruuan tuottamiseen kannustamista.
Varmaan on nyt tulossa leikkauksia maataloustukiin, pidän sitä aika varmana, ja helpointa on leikata hömppätuista, nyt ei ole varaa tässä taloustilanteessa mihinkään "pellon kasvukunto vaatii nurmiviljelyä" ajatteluun.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/02253a4d-9f20-45fc-a663-69bbdacca29c

Sitten kun sanotaan että jos kaikella hömppäalalla viljellään viljaa, niin  hinnat romahtaa, siihen tulee vastaus että viljelkää erikoiskasveja, kuten rypsiä ja palkokasveja, niistähän on pulaa.
Viljan hintojen romahtaminen kun ei ole mikään valtion ongelma, se on alan sisäinen ongelma.

Näin se juuri on et rahat on loppu ja ukrainan jäsenyys jyskyttää takaraivossa.

Mut on tuosta kyl eri mieltä ettei se ole päättäjien ongelma jos viljan hinta laskee. Tai sit kannattaa ainakin päättäjien lopettaa maatalouden kannattavuudesta huolestuminen..

Aika jännä miten 29.11 MT:n kirjoitukset ja myös Essayahin kommentit on saaneet tämänkin foorumin aika sekaisin.
Esitetään kaikenmoisia ideoita, joilla voisi Aktiiviviljelijän Blokata  pois.
Mennäänpä ihan muutama:
- Tilalla asuminen kun on kysessä kasvitila. Tilan asuinrakennus voi olla huono, mutta läheisessä taajamassa viljelijällä on hyvä asuinrakennus ja lapsilla lyhyt koulumatka.
Tllalla on konehalli ja kuivuri sekä pieni lämmin  taukokämppä. Mikäli yhtiö tai yhtymä, niin kenen siellä tilalla tulisi asua. Pitäiskö metallipajan omistajankin, ja yhtiökumppaneiden asua pajalla?

-Pinta-alavaatimus. Aivan pienille riittää kunhan ei tukia saa yli 5000€/v. (Eu:sta tullut ihme) niin on aktiivitila automaattisesti.  Sivutoimisen ja päätoimisen tilan pinta-aloja ei voi myöskään  verrata, koska sivutoiminen ei edes tavoittele täyttä toimeentuloa tilalta, mutta tilaa voidaan silti viljellä tehokkaasti. Yhtymät ja osakeyhtiöt on oma lukunsa

-Eläkeläinen viljelijänä . Nykyisin lähes kaikissa ammateissa on vanhuuseläkkeellä olevia, esim lääkäreitä, taksikuskeja, kuorma-autoilijoita.  Mikäli tähän halutaan kajota tullaan perustuslakiin, yrittäjän vapaus ja yhdenvertaisuus mm. ikää katsomatta

-Mitkä ovat tukiehdot siis höppäheinien yms osalla. Tähän voidaan nähdäkseni puuttua, mutta silloinkin sen on oltava yleinen säännös. Sellaista ei voi olla, että tuensaajat jaetaan sivutoimisiin ja päätoimisiin, tai tilalla asuviin ja muualla asuviin , tai eläkettä saaviin ja ei saaviin. Kotieläintiloihin ja kasvitiloihin kyllä voidaan jaotella

Näissä pitää koko ajan muistaa yhdenvertaisuus eikä ketään voi asettaa eri asemaan sukupuolen, iän , alkuperän, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän osalta
Lisäksi on  Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Kun keskustelua seuraa, niin sosiaalipolitiikka tuntuu olevan mukana ihan kuin ennen, jolloin SAK väitti viljelijän syövän heidän pöydistään

Nyt olisi toivottavaa, ettei viljeliät ala syömään toisiaan, ja että etujärjestö myös panisi vähän jäitä hattuun.

Jps nuo lausunnot johtaa johonkin tekoihin, niin on kyllä turha odottaa että niissä päätöksissä mitään järkeä olisi. Joka kaudellekin luvataan tukibyrokratian vähenevän mutta kausi toisensa jälkeen vain hullummaksi menee. tukien alkuperäinen idea hukkunut jo aikoja sitten.

Ja etujärjestön perään on kyllä turha huudella. Sieltä ei taida viljelijälle apuja tähän tilanteeseen tulla. Pääasia että oma paikka turvataan.

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 19.12.24 - klo:13:38

Aika jännä miten 29.11 MT:n kirjoitukset ja myös Essayahin kommentit on saaneet tämänkin foorumin aika sekaisin.
Esitetään kaikenmoisia ideoita, joilla voisi Aktiiviviljelijän Blokata  pois.
Mennäänpä ihan muutama:
- Tilalla asuminen kun on kysessä kasvitila. Tilan asuinrakennus voi olla huono, mutta läheisessä taajamassa viljelijällä on hyvä asuinrakennus ja lapsilla lyhyt koulumatka.
Tllalla on konehalli ja kuivuri sekä pieni lämmin  taukokämppä. Mikäli yhtiö tai yhtymä, niin kenen siellä tilalla tulisi asua. Pitäiskö metallipajan omistajankin, ja yhtiökumppaneiden asua pajalla?

-Pinta-alavaatimus. Aivan pienille riittää kunhan ei tukia saa yli 5000€/v. (Eu:sta tullut ihme) niin on aktiivitila automaattisesti.  Sivutoimisen ja päätoimisen tilan pinta-aloja ei voi myöskään  verrata, koska sivutoiminen ei edes tavoittele täyttä toimeentuloa tilalta, mutta tilaa voidaan silti viljellä tehokkaasti. Yhtymät ja osakeyhtiöt on oma lukunsa

-Eläkeläinen viljelijänä . Nykyisin lähes kaikissa ammateissa on vanhuuseläkkeellä olevia, esim lääkäreitä, taksikuskeja, kuorma-autoilijoita.  Mikäli tähän halutaan kajota tullaan perustuslakiin, yrittäjän vapaus ja yhdenvertaisuus mm. ikää katsomatta

-Mitkä ovat tukiehdot siis höppäheinien yms osalla. Tähän voidaan nähdäkseni puuttua, mutta silloinkin sen on oltava yleinen säännös. Sellaista ei voi olla, että tuensaajat jaetaan sivutoimisiin ja päätoimisiin, tai tilalla asuviin ja muualla asuviin , tai eläkettä saaviin ja ei saaviin. Kotieläintiloihin ja kasvitiloihin kyllä voidaan jaotella

Näissä pitää koko ajan muistaa yhdenvertaisuus eikä ketään voi asettaa eri asemaan sukupuolen, iän , alkuperän, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän osalta
Lisäksi on  Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Kun keskustelua seuraa, niin sosiaalipolitiikka tuntuu olevan mukana ihan kuin ennen, jolloin SAK väitti viljelijän syövän heidän pöydistään

Nyt olisi toivottavaa, ettei viljeliät ala syömään toisiaan, ja että etujärjestö myös panisi vähän jäitä hattuun.

Jps nuo lausunnot johtaa johonkin tekoihin, niin on kyllä turha odottaa että niissä päätöksissä mitään järkeä olisi. Joka kaudellekin luvataan tukibyrokratian vähenevän mutta kausi toisensa jälkeen vain hullummaksi menee. tukien alkuperäinen idea hukkunut jo aikoja sitten.

Ja etujärjestön perään on kyllä turha huudella. Sieltä ei taida viljelijälle apuja tähän tilanteeseen tulla. Pääasia että oma paikka turvataan.

Juu ekahan oli mtk:lainen joka älähti et tuet pois eläkeläisiltä. Ministeri sitten tarttui tähän kun toimittaja kysyi. Sit meni hetki kun mtk:sta alettiin oikomaan ettei ole meidän kanta..  nähtävästi sielläkin jotkut ovat sitä mieltä kuitenkin..

Helppoja ratkaisuja ei ole ne olisi keksitty jo. Todennäköisesti muuta ei tapahdu kuin tukibyrokratiaa tehdään taas monimutkaisemmaksi. Ongelma siinä jää kyllä korjaamatta. Ne jatkaa viljelyä joilla on varaa.. 

Hyviä huomioita. Se tosiasia, että meikäläinen maatalouspolitiikka on oman toimensa ohella myös sosiaalipolitiikkaa, kuntapolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa, elinkeino- ja talouspolitiikkaa yms. ei vaan tunnu mahtuvan politiikan tekijöiden päähän.

Kun tähän lisätään nykyisen maailmantilanteen lisämauste eli puolustuspolitiikka, ollaankin jo aika syvässä päädyssä.

Ja vielä muistetaan viimeaikaiset eläkepuheet, eli että työuria olisi jatkettava jos motivaatiota ja kykyä piisaa... Kynsin ja hampain tulisi siis viimeisistä maajusseista pitää kiinni ??   

Tässä sen taas näkee, kuka on päätoiminen "aktiiviviljelijä", ja kuka ei. Kyllä on joillakin aikaa istua agronetissä ja kirjoittaa 20 nälkävuoden mittaista viestiä päivässä..

Toisaalta hyvä, että tämä palsta herätettiin taas eloon. Tosin en tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun näitä lukee..

Tässä sen taas näkee, kuka on päätoiminen "aktiiviviljelijä", ja kuka ei. Kyllä on joillakin aikaa istua agronetissä ja kirjoittaa 20 nälkävuoden mittaista viestiä päivässä..

Sairasvuoteelta on hyvä kirjoitella kun mitään muuta ei oikein pysty tekemään.. 

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 19.12.24 - klo:18:22

Tässä sen taas näkee, kuka on päätoiminen "aktiiviviljelijä", ja kuka ei. Kyllä on joillakin aikaa istua agronetissä ja kirjoittaa 20 nälkävuoden mittaista viestiä päivässä..

Sairasvuoteelta on hyvä kirjoitella kun mitään muuta ei oikein pysty tekemään.. 

Ai pahus, onko pahakin tauti?

No vitsihän tuo aiempi olikin, ei kai siitä kukaan suuttunut...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.12.24 - klo:19:05

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 19.12.24 - klo:18:22

Tässä sen taas näkee, kuka on päätoiminen "aktiiviviljelijä", ja kuka ei. Kyllä on joillakin aikaa istua agronetissä ja kirjoittaa 20 nälkävuoden mittaista viestiä päivässä..

Sairasvuoteelta on hyvä kirjoitella kun mitään muuta ei oikein pysty tekemään.. 

Ai pahus, onko pahakin tauti?

No vitsihän tuo aiempi olikin, ei kai siitä kukaan suuttunut...

Mä en jaksa enää suuttuakaan mistään, varsinkaan anonyymien kirjoituksista.. 

Jotain flunsan tapaista, veto pois ei jaksa tehdä mitään.. pakolliset näin elukkatilallisena kuitenkin tehtävä, vaikka "pää olisi kainalossa"
Kuulemma mycoplasmaa tai jotain sellaista ja koronaa liikkeellä. Voi kuulemma kestää pitkäänkin.. puhuvat kolmesta viikosta.. 

Aika vastaavan reaktion sai aikoinaan Kalevi Hemilä kun ennusti noin 1990 maatilojen määrän vähenevän. Todellisuudessa tilat vähenivät Kalevin ennustetta enemmän.
Tuossa kun ihmeteltiin, ettei Varsinais-Suomessa 120 ha viljaa elätä. Itään erotuksena on varmaankin että täällä ei pahemmin tiloilla ole metsää, ja jos on se on aika karikkoista. Idempänä ilmeisesti tulee tuloa myös metsästä. Esimerkiksi mulla on peltoa 10*metsän pinta-ala.

Aika vastaavan reaktion sai aikoinaan Kalevi Hemilä kun ennusti noin 1990 maatilojen määrän vähenevän. Todellisuudessa tilat vähenivät Kalevin ennustetta enemmän.
Tuossa kun ihmeteltiin, ettei Varsinais-Suomessa 120 ha viljaa elätä. Itään erotuksena on varmaankin että täällä ei pahemmin tiloilla ole metsää, ja jos on se on aika karikkoista. Idempänä ilmeisesti tulee tuloa myös metsästä. Esimerkiksi mulla on peltoa 10*metsän pinta-ala.

Siinä on valtava ero, onko 120ha omaa peltoa vai suurimmaksi osaksi kallista vuokramaata.

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.12.24 - klo:21:44

Aika vastaavan reaktion sai aikoinaan Kalevi Hemilä kun ennusti noin 1990 maatilojen määrän vähenevän. Todellisuudessa tilat vähenivät Kalevin ennustetta enemmän.
Tuossa kun ihmeteltiin, ettei Varsinais-Suomessa 120 ha viljaa elätä. Itään erotuksena on varmaankin että täällä ei pahemmin tiloilla ole metsää, ja jos on se on aika karikkoista. Idempänä ilmeisesti tulee tuloa myös metsästä. Esimerkiksi mulla on peltoa 10*metsän pinta-ala.

Siinä on valtava ero, onko 120ha omaa peltoa vai suurimmaksi osaksi kallista vuokramaata.

Omaa velatonta pelto tai "omaa peltoa" silläkin on eroa..   

Hei mikäs on sitten pellolle järkevä ostohinta, että maksaa itsensä takaisin? Olisi mielenkiintoista tutkia tuommoista 120ha tilan kirjanpitoa niin näkisi lukujen valossa asiaa.
Täällä joku heitti, että 10000/ha on liikaa.
Esimerkiksi 10ha lohko ja 8000/ha 10v maksuajalla 3,5%korolla loppusummaksi karkeasti 9500/ha..