kuinkahan mahtais kulotus vaikuttaa noihin vaivoihin?   kun ennen vanhaan sai polttaa net sänget ja sit olikin lämmin ja puhtas maa kylvää,  oli sato kait sit parempaa laatua,   ja kun ei kaikkea sitten etes mittailtu.    kansa jopa eli paremmin..

Aika kallis muuten tuo T2-H2-testi: Viljavalla 67,77€ per näyte ja jossain muualla jopa melkein satanen.

Näitä toksiinitestejä näyttäisi olevan erilaisia. Ns. pikatesti ei ole virallinen testimenetelmä, mutta sen perusteella viljakauppa ja esimerkiksi vientivarasto päättää, otetaanko kuorna ollenkaan vastaan. Eikä auta, vaikka kuormasta olisi kolmannen osapuolen ja tavarantarkastajan läsnäollessa otettu kattava sadan pisteen edustava näyte ja analysoitu Ruokavirastolla; pikatesti määrää.

Luotettavana pidetty testi tehdään näytteen homogenoinnilla ja kromatografisella analyysilla, siinä voi mennä päiviä, jopa viikkoja, sekä näytepaketit maksavat melkoisesti enemmän kuin viljan perusanalyysit. Mutta johtuen liuskanpitelijän monopolista tositilanteessa, niihin perusteellisiin testeihin käytetty rahasumma tuntuu tuuleen levitellyltä.

Vilja-auton lavan pölyt pitää pestä ja pyyhkiä. ennen oman kuorman antaa mukaan. Toksiinit ovat enemmälti viljanjyvän pintaosissa, ja kuoresta irtoava pöly on kuin ydinsaastetta pikatesteissä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 08.12.24 - klo:22:23

Donit ei periydy siemenestä ja siksi siemenviljalla ei ole don-rajoja. Itsellä vehnän donit 1,8, hlp 80, roskatonta ja isojyväistä. Itävyys vielä tutkimatta.

Ja kyllä muuten varmasti periytyy, tästä on tehty empiirinen tutkimus. Velipojan kanssa 2024 samalla kauransiemenellä samaan aikaan kylvettiin ja kun oli vähän nirkosesti siementä, niin omaani jatkoin sertisiemenellä. Myös puinti samaan aikaan, lopputulos velipojan sato puhdas, omani rimaa hipoen hylkyyn myllylaadusta.

Ja vielä jatkotestausta: ne DONit kun kuulemma pesii niissä pienissä siemenissä, niin ei muuta kuin kunnon lajittelu ja kylvö tuolla siemenellä. Lopputuloksena 2025 sato täyttä donipaskaa, vaikka 2025 oli kaiketi donien osalta matalan riskin vuosi.

Johtopäätös: DONit periytyy kylvösiemenestä erittäin vahvasti, pilasin oman hyvän tos-siemenen jatkamalla sitä testaamattomalla sertisiemenellä, ja nyt kokonaan lajikkeen vaihto edessä. Toivon sertisiemenen DON-pitoisuuksiin välittömästi raja-arvoja ja testauksen aloittamista.

Ja tässä empiirisessä tutkimuksessahan sitten huomioitiin esikasvit, muokkausmenetelmät, kasvukauden sääolosuhteet jne...?

Väite, että "DONit" eivät periydy siemenestä, pitää tavallaan paikkaansa. DONithan ovat hometoksiineja (myrkkyjä), jotka syntyvät homesienten aineenvaihdunnan seurauksena. Yleensä nämä homesienet, jotka hometoksiineja synnyttävät, ovat nimenomaan punahomeita. Ja punahomehan sitten leviää kylvösiemenestä ja kasvijätteestä. Viheliäisen punahomeesta tekee se, että nämä sen sieni-itiöt voivat levitä myös tuulen ja sateen mukana kauempaakin.

Olihan sertisiemen peitattu?

Peittauksen vaikutuksesta Fusariumin kulkeutumiseen kasviin on ehkä jopa ristiriitaisia havaintoja. Selitys saattaa olla siinä, että pienikokoiset homeen saastuttamat jyvät ovat heikkoja, ja itu saa jo varhaisen tartunnan ja jää orastumatta. Mutta peitattuna kyseinen itu pääsee hengissä pintaan ja saattaa olla taudinkantaja.

Tuossa joku jo  kysyikin, olisiko kasvinjätteiden polttaminen aiheellista. Kyllä varmasti, mutta sitä ei saa tehdä. Oljen tuhka nostaa pintamaan pH:ta, silläkin on jo desinfioiva vaikutus. Karjatiloilla kerättiin oljet eläinten kuivikkeiksi, kompostoitunut olki ei enää levittäne tautia. Tanskassa olkia käytetään polttoaineena, sama vaikutus.

Suorakylvöllä on osoitettu olevan edullinen vaikutus, verrattuna kevytmuokkaukseen, se taas johtunee siitä, että olkia ei sekoiteta multaan, ja ne joutuvat keväisin vahvan auringon UV-säteilyn käristämiksi.

-SS-