Siinä kolme asiaa, millä hukkakaura ala taas leviää. Kun ennakkonäyte viljaerästä saavuttaa ostajan ja siinä todetaan että erässä on Doneja liikaa, silloin tässä maatalouden kustannuskriisissä olevalle viljelijälle tulee mieleen,että kunnostan siitä itselleni siemenen ja loppu onkin historiaa hukkakauran leviämisen kannalta. Tähän tilanteeseen täytyis jonkun reagoida ennekuin on liian myöhäistä. Ja samalla lisääntyy ajatusmaailma, että käytän sitten sen erän siemeneksi mikä saa Don hylsyn, enkä sen jonka olen varta vasten viljellyt siemeneksi.

Voiko jollekin oikeasti tulla mieleen käyttää don-paskaerä siemeneksi?

Eikö vois käyttää ihan järkeilyä siemenen valinnan suhteen? Kyllä se oma siemen otetaan aina parhaasta kasvustosta, mitä sattuu sille syksyä löytymään ja ihan ensimmäinen kriteeri on, että sillä kyseisellä lohkolla ei ole hukkakauraa. Niitä don eriä tuntuu ihmisillä olevan, mutta antaisin olla kevättalveen siilossa ja alkaisin sitten kierrättää kuivurissa ja lajittelisin, jos on sellaista tavaraa, että siitä tuntuisi olevan hyötyä. Sitten uudet näytteet ja lopullinen päätös, mitä tehdään.

Donit ei periydy siemenestä ja siksi siemenviljalla ei ole don-rajoja. Itsellä vehnän donit 1,8, hlp 80, roskatonta ja isojyväistä. Itävyys vielä tutkimatta.

Korkeat don-pitoisuudet johtuvat yleisimmin punahomeista, jotka tokikin voivat levitä pellolle huonolaatuisen siemenen mukana. Pienemmissä jyvissä on usein enemmän homeita, joten lajittelulla ja toisaalta myös peittauksella voidaan parantaa siemenerän laatua. Tutkimusten mukaan korkea don-pitoisuus korreloi melko selvästi matalamman itävyyden kanssa, eikä aina peittauksellakaan ole saatu aikaan merkittävää itävyysprosentin kasvua.

Lisäksi vielä, että homeisuuden tai muun syyn takia huonosti itävät siemeneksi tarkoitetut erät lähtökohtaisesti hylätään siemensertifioinnin yhteydessä.

Toksiinihomeet leviävät myös siemenlevintäisesti, jolloin siemenen käsittely torjunta-aineella tuntuisi olevan ratkaisu. Peittaus nykyisillä biosideillä on kuitenkin kaksiteräinen miekka: peitattu ja saastunut jyvä saattaa peitattuna itää, päin vastoin kuin peittaamaton, joka idun muodostumisen vaiheessa alkaa jo menehtyä, varsinkin haastavissa oloissa..

Sama ongelma on kasvustokäsittelyissä: luomussa eivät DON-pitoisuudet ole olleet tavanomaista viljelytapaa korkeammat, jolloin ahkera ruiskuttelu tuo enemmänkin turvallisuudentunnetta, ei välttämättä selvää vaikutusta.

Se, että osaako viljelijä itse lajitella kevyet jyvät pois TOS- siemenestä, onkin sitten toinen kysymys; siemenviljelijät ovat meitä harrastelijoita älykkäämpiä ja osaavat käyttää lajittelukoneita, jolloin sertifioidussa siemenissä näin ollen olisi vähemmän riskiä DON-homeille.

-SS-

alkaako kohta suomessa loppua viljan kasvatus??   aika paljon on juttua noista doneista.    onko net nyt poikkeuksia vai yleinen vaiva?    vähän asiaa olen lukenut noista..    paljon arvailuja ja huhuja.

Olen edelleen sitä mieltä et kauraa tarjolla reilusti niin jotain pitää keksiä et voidaan eriä hylätä.. -> doneja.

Muutama vuosi varastointia seuraavasn pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 

alkaako kohta suomessa loppua viljan kasvatus??   aika paljon on juttua noista doneista.    onko net nyt poikkeuksia vai yleinen vaiva?    vähän asiaa olen lukenut noista..    paljon arvailuja ja huhuja.

Kun toksiineja mitataan tiukemmilla rajoilla kuin ennen, tulee myös enemmän rajojen ylityksiä. Kun tutkitaan uusia toksiiniluokkia, tulee enemmän myös niiden rajojen ylityksiä. DON-toksiinit ovat joskus vuosia sitten kauralla olleet sisä-Suomen ja Pohjanmaan ongelma, nyt ne ovat alkaneet kiusata etelän kuivien alueiden kauroja, mahdollisesti kuiva alkukesä jotenkin vaurioittaa kauran normaalia vastustuskykyä. Ja se kesän ensimmäinen lämmin sumusadeviikko osuu kituliaan kauran kukintaan sitten. Kuivuuden jälkeen ilmestyvät jälkiversot kukkivat elokuun kosteissa keleissä, ja 10000 DON on näin valmisteltu.

-SS-

......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 

Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.

Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 =  10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.

Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.12.24 - klo:17:34

......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 

Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.

Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 =  10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.

Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.

-SS-

Voi sen noinkin toteuttaa mut kun odottaa sen pulan niin ei löydy enää mitään mistään erästä... 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.12.24 - klo:00:29

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.12.24 - klo:17:34

......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 

Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.

Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 =  10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.

Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.

-SS-

Voi sen noinkin toteuttaa mut kun odottaa sen pulan niin ei löydy enää mitään mistään erästä... 

Eikä tuollaista seosta kannata jemmailla hetkeäkään ylimääräistä, riski homeiden lisääntymiseen melkoinen.

Löytyisikö mistään tieteellistä tutkimusta homeiden leviämisestä siemenen mukana. Täytyisi tehdä päätöksiä Tos siemenestä. Erän polttoon laitto tai metsään ajo ei ole vaihtoehto. Alkaa vaihtoehdot oleen vähissä, niinkuin muutenkin monessa kohtaa viljelyhommissa. Oikeastaan tämä päätös ratkaisee paljon.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.12.24 - klo:17:34

......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 

Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.

Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 =  10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.

Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.

-SS-

Tää on aivan h******* vaarallista. Paperilla voi matemaattisesti toimia mutta käytännössä tiedetään että ei mene niin.

Toinen hyvä pointti on, että kannattaa lukea vaikkapa ruokaviraston sivuilta pelisääntöjä ainakin, ettei tule ylläreitä. Toimii sitten miten itse parhaaksi näkee..

-   ” EU-lainsäädännön mukaan on kiellettyä sekoittaa viljaa, joka ylittää mykotoksiinien, kuten deoksinivalenolin (DON), raja-arvot, sellaiseen viljaan, joka alittaa nämä raja-arvot. Tämä kielto koskee sekä elintarvike- että rehukäyttöön tarkoitettua viljaa. Sekoittamisen tarkoituksena ei saa olla mykotoksiinipitoisuuksien laimentaminen hyväksyttävälle tasolle.”

Vaikuttaako muokkaustapa paljonkin DON-pitoisuuksiin? Täällä on aina syksyllä kynnetty, DONit olleet matalia, 0.1 tasolla. Vai tarkoittaako se 0.1 ettei ole mitattu?