Ivan Puopolon analyysi kokonaiauudesaan:
KUUNTELIN 612-KULKUEEN KAIKKI JUHLAPUHEET VUOSIEN VARRELTA - TÄTÄ SIELLÄ ON SANOTTU
612-kulkue on yhdistetty äärioikeistolaisuuteen neljän seikan perusteella.
1. Yleisö
2. Järjestäjät
3. Juhlapuhujat
4. Sisältö
Esillä ovat olleet selvästi eniten kohdat 1-3, mutta kohta 4 on jäänyt sivuosaan.
Oma ajatteluni on seuraava.
1. Koska tapahtuma on kaikille avoin, kulkueeseen osallistuvat ihmiset eivät suoraan kerro tapahtuman äärioikeistolaisuudesta. Luultavasti jopa Hulluilla Päivillä on äärioikeistolaista liikehdintää.
2. Järjestäjien omasta taustasta voi päätellä jotain, mutta sekin on vasta syy alkaa selvittää, mitä siellä todella tapahtuu.
3. Juhlapuhujat ovat samantyyppinen signaali kuin järjestävä taho, mutta edelleenkin ollaan tasolla "syytä epäillä". Se, kuka puhuu, ei vielä kerro sitä, mitä puhutaan. Lopulta vain se, mitä puhutaan, ratkaisee.
Onko siis tapahtuma sisällöltään ihan oikeasti äärioikeistolainen?
Lietsotaanko puheissa antisemitismiä tai vihaa vähemmistöjä kohtaan? Demonisoidaanko ulkomaalaisia? Ylistetäänkö Hitleriä tai Natsi-Saksaa? Onko mukana ylipäänsä natsisympatioita?
Oikeutetaanko poliittisia päämääriä väkivallalla? Kannustetaanko demokratianvastaisuuteen? Yllytetäänkö instituutioiden kaatamiseen?
Juhlapuheet 612-tapahtumassa
Etsin saatavilla olevat juhlapuheet vuosien varrelta YouTubesta ja kuuntelin ne läpi. Valitsin juhlapuheet siksi, että ne käsittääkseni ovat järjestäjien tilaamia.
Tapahtumissa on saattanut olla muitakin puheita tai muuta sisältöä, niistä en tiedä. Lisäksi on mahdollista, että YouTube-videoita on editoitu. Olen sen varassa, mitä YouTubesta löytyy.
Kiinnitin huomioni nimenomaisesti siihen, onko puheissa väkivallan ihannointia, vihanlietsontaa tai demokratianvastaisuutta – juuri väkivaltaisuus kun on SUPO:n luokittelussa keskeinen elementti äärioikeistolle.
Linkitän mukaan myös videon, jotta halukkaat voivat käydä tarkastamassa, pitävätkö tekemäni havainnot paikkansa.
PUHEET
Timo Hännikäinen, 2014
Puhe käsitteli suomen kielen ja kulttuurin sekä suomalaisten instituutioiden merkitystä vapaudelle. Sodissa kuolleiden ja Suomen itsenäisyyden kunnioittaminen korostui.
Kaikkinensa varsin maltillinen puhe, ei vihaa.
Koko puhe: youtu.be/IZRCeith1kw?si…
Tapio Linna, 2015
Puhe käsitteli kansallisen identiteetin ja yhteishengen merkitystä solidaarisuudelle muita kohtaan.
Tässä puheessa nimenomaisesti irtisanouduttiin vihamielisyydestä muita kohtaan ja korostettiin eri kansallisvaltioiden suvereniteettia. Puheessa oli viittauksia myös taloudelliseen epätasa-arvoon, missä kohdassa irtauduttiin kokonaan kansallisuusajattelusta.
Maltillisuudeltaan edellisen vuoden tasolla, ei lainkaan vihaa.
Koko puhe: youtu.be/3yXuqMA7sFE?si…
Tuukka Kuru, 2016
Kurun mukaan itsenäinen kansakunta muodostuu vahvoista itsenäisistä ihmisistä. Puheessa valettiin yleisöön rohkeutta olla avoimesti isänmaallinen ajan hengen paineesta huolimatta.
Kurun mukaan ihmisille yritetään myydä ajatusta, että jotkin yhteiskunnalliset kehityskulut ovat vääjäämättömiä. Tätä Kuru kritisoi ja korosti, että suomalaiset voivat vaikuttaa tulevaisuuteensa.
Mukana oli vahva isänmaallisuuden ja sotien sukupolvien kunnioitus. Kurun puheessa oli enemmän kansallismielistä "voimaannuttamista" kuin kahdessa edellisessä, mutta äärioikeistolaista vihanlietsontaa en havainnut.
Koko puhe: youtu.be/3yXuqMA7sFE?si…
Nico Saramo, 2017
Puheessa korostettiin suomalaisuuden ikiaikaisuutta ja sitä, että suomalaisuus ei ole pelkkä valtiorakenne. "Kansa ja maa ovat erottamattomat", Saramo toisti kahteen kertaan.
Saramo myös sanoi useaan otteeseen, että syntyperällä on merkitystä. Hänen mukaansa perheet muodostavat sukuja, suvut kansoja – ja kansoilla on koti, isänmaa. Mukana oli jälleen vahva kunnioitus sotien veteraaneille ja heidän uhrauksilleen.
Tässä oli jopa Kurua enemmän kansallisuusaatteen paatosta. Lopuksi Saramo sanoo: "Emme anna kansamme väestön vaihtua. Tulevaisuus on meidän!"
Tämä oli ensimmäinen – ja myös ainoa – kerta, kun väestön vaihtumisesta puhuttiin.
Tässä puheessa oli voimakas nationalistinen kaiku ja kiistatta eniten elementtejä, jotka kolkuttelivat sovinnaisuuden rajoja. Erityisesti viimeinen kommentti on "rajoilla", mutta en tuotakaan vihanlietsontana pitäisi. Siitä kenties joku voi olla eri mieltä.
Mitään viittausta väkivallan hyväksymiseen tai demokratianvastaisuuteen ei kuitenkaan ollut.
Koko video: youtu.be/H3DEu-HVK2s?si…
Mauri Peltokangas, 2018
Peltokangas aloitti lukemalla otteen yhdestä talvisodan rintamalta lähetetystä kirjeestä. Puhe jatkui suomalaisten sotilaiden ylistyksellä sekä Suomen historian merkittävien tapahtumien läpi käymisellä.
Yleissävy puheessa oli sama kuin aiemmissa: isänmaan, suomen kielen ja kulttuurin puolustaminen on kaikkien velvollisuus.
Mukana jälleen vahvaa isänmaallista paatosta, mutta ei vihanlietsontaa.
Koko video: youtu.be/20RmoWID7XM?si…
Jasmina Ollikainen, 2019
Ollikaisen mukaan Suomi ei enää ole aidosti itsenäinen. Tätä väitettä hän ei perustellut.
Olennaisilta osin puheen viesti oli sama kuin aiempina vuosina: suomalaiset ovat ikiaikainen kansakunta, joka ei lopu edes vaikka valtio vietäisiin. Samoin Ollikainen loi uskoa kuulijoihin, että on heidän käsissään, mihin suuntaan Suomi kulkee.
Selvästi lyhyin puhe, en havainnut vihaa.
Koko video: youtube.com/live/PFj2jRsQK…
Vuosi 2020 peruttu koronan takia
Kristian Viding ja Simo Grönroos, 2021. En löytänyt puhetta.
Henri Hautamäki, 2022
Puheessa viitataan Venäjän aloittamaan sotaan Ukrainassa ja mainitaan "ryssä". Tuo olisi varmaankin vielä ennen helmikuuta 2022 lukeutunut vihapuheeksi, mutta oli vuonna 2023 käsittääkseni tukevasti Overtonin ikkunan sisällä Yleä myöten.
Hautamäki korostaa puheessaan maanpuolustuksen ja puolustuvoimien merkitystä. Hän sanoo, että kaikkien on oltava henkisesti valmiita taistelemaan paitsi asein myös sanoin.
Tulkitsen tuon niin, että kehotus valmistautua aseelliseen puolustautumiseen liittyy Venäjän uhkaan ja kehotus sanalliseen puolustautumiseen liittyy "jatkuvaan suomalaisten arvojen ja identiteetin haastamiseen".
Erityisenä uhkana Hautamäki mainitsee kaupalliset voimat (luultavasti englanninkielen dominanssi).
Puheessa on mukana kehotus aseelliseen puolustautumiseen, mutta se on mielestäni selvässä yhteydessä Venäjän uhkaan. Vihanlietsontaa en havainnut.
Koko puhe: youtube.com/watch?v=WnU_Xv…
Daniel Martikainen 2023
Inkeriläinen sukukansa-aktivisti Martikainen sanoi, että Venäjä uhkaa Suomea. Hänen mukaansa Suomen pitää olla vahva paineen alla tai muuten edessä on alistuminen itäisen naapurin edessä.
Puheessa kehotetaan kunnioittamaan esi-isien muistoa.
Ei vihanlietsontaa.
Koko puhe: youtu.be/rKWiLbUqwHw?si…
YHTEENVETO PUHEISTA
Juhlapuheissa korostui todella selvästi isänmaan, suomalaisen kansakunnan, veteraanien sekä suomen kielen ja kulttuurin kunnioitus. Tuo oli oikeastaan jokaisen puheen keskeinen sisältö.
Voimakas kansallismielisyys ei jäänyt missään vaiheessa epäselväksi, mutta varsinaista äärioikeistolaista vihaa tai vihanlietsontaa, edes "flirttailua" sillä en havainnut.
Merkille pantavaa oli myös se, että monikulttuurisuuteen ei kiinnitetty mitään huomiota. Maahanmuuttoa ei suoraan mainittu kertaakaan – ei hyvässä eikä pahassa.
Esiin toki tuli, että suomalaiset arvot ja identiteetti ovat uhattuina, mutta ei tarkennettu miten. Tuo ajatus oli tietyllä tavalla "rajuinta", mitä itse havaitsin. Muilta osin sisältö keskittyi enimmäkseen suomalaisuuden, kielen, historian ja itsenäisyyden ylistämiseen.
Kurun ja Saramon puheissa oli eniten mukana uhmakkuutta, mutta ei niissäkään mitään, minkä tulkitisisin vihanlietsonnaksi. Uhoa kyllä, vihaa ei.
Ei yksikään puhe ns. valtavirtaretoriikkaa noudattanut, mutta siihen nähden mitä saattoi julkisen keskustelun perusteella odottaa, puheet olivat suorastaan maltillisia.
Erittäin vahva isänmaallisuus ja kansallismielisyys veivät puheet kauas monikulttuurisuutta korostavista ihanteista, mutta väkivallan oikeuttamista tai demokratianvastaisuutta ei ollut.
Puhujat
2014 Timo Hännikäinen, kirjailija ja Sarastus-lehden päätoimittaja
2015 Tapio Linna, turkulainen bloggaaja ja Sarastus-lehden kirjoittaja
2016 Tuukka Kuru, Sinimustan liikkeen puheenjohtaja
2017 Ei tietoa
2018 Ei tietoa
2019 Jasmina Ollikainen, Helsingin akateemiset perussuomalaiset ry:n aktiivi
2020 Peruttu koronan takia
2021
A) Kristian Viding, entinen kokoomuslainen, nykyisin ilmeisesti perussuomalainen, vaikuttanut Suomen Sisussa
B) Simo Grönroos, PS
2022 Henri Hautamäki, PS-aktiivi, Suomen Sisun entinen pj.
2023 Virolainen Daniel (ei tarkempaa esittelyä tiedossa)
2024 Teemu Keskisarja