Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.12.24 - klo:12:31

Helpointa on täyttää vasen reuna siemensäiliöstä toisella lajikkeella ja oikea reuna toisella. Läpi säiliön menevään tukirautaan voi ripustaa säkkikankaan erottelemaan lajikkeita. Tai pahvin/kovalevyn.

Tällaiseen kokeiluun kannattaa ottaa enintään kaksi päivää kasvuajaltaan poikkeavia koejäseniä.

-SS-

Kuinka tuollaisesta otetaan siemen?

Siis Tanskassa on jo pitkään havaittu, että kolmen noin samaa aikaisuusluokkaa olevan lajikkeen seos tuottaa jopa 3-5% enemmän satoa. Tällainen seossiemen on mahdollista tehdä kuvatulla siivuviljelyllä.

Mutta tosissaan, vertailuruudut voi  tehdä säkinloppuja kylväessä. Puhtaan siemenen lohkot TOS-käyttöä varten on mahdollista pitää erillään. Kevätvehniä joskus siivutin sarkaojitetulle lohkolle, joka toiselle saralle toista ja joka toiselle toista. Niin siementä voidaan säästää.

-SS-

Viljelysopimuksissa kirjataan aina lajike, miten kauppa suhtautuu jos erässä on useampaa lajiketta?
Samaten tukihaussa merkataan lajike, saako hakemukseen  merkattua kaksi lajiketta samalle lohkolle?

Viljelysopimuksissa kirjataan aina lajike, miten kauppa suhtautuu jos erässä on useampaa lajiketta?
Samaten tukihaussa merkataan lajike, saako hakemukseen  merkattua kaksi lajiketta samalle lohkolle?

Merkkaa lajikkeeksi tuntematon tai valikosta löytyvä muu lajike. Jos viljelysopimuksessa tarvitaan lajikepuhtaus, niin sitten sillä mennään. Ainakaan Hankkijan ostosopimuksissa viime talvelta vuoden 2024 sadolle oli vain maininta "VEHNÄ" , "REHUOHRA" , "REHUKAURA".

Kevätvehnällä taitaa Fazerilla olla Quarna erikseen määriteltynä lajikkeena. Samoin puhdaskauralla ja tietyillä mallassopimuksilla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.12.24 - klo:12:31

Helpointa on täyttää vasen reuna siemensäiliöstä toisella lajikkeella ja oikea reuna toisella. Läpi säiliön menevään tukirautaan voi ripustaa säkkikankaan erottelemaan lajikkeita. Tai pahvin/kovalevyn.

Tällaiseen kokeiluun kannattaa ottaa enintään kaksi päivää kasvuajaltaan poikkeavia koejäseniä.

-SS-

Kuinka tuollaisesta otetaan siemen?

Saman pahvin voi laittaa puimurin säiliöön.

Täytyy kyllä sanoa kun näitä viestejä lukee että on teillä jesus aikaa värkkäillä kaikenlaisten viritysten kanssa. Melkoista nujuamista.

Automaatti ohjauksella ajaa joka toisen uran ja takas tulee sitten toisella lajikkeella niin eipä kummanen homma toteuttaa.

Puimisessa tulee ongelma - menee lajikkeet sekaisin. Mutta kuka hullu sitä nyt salaojitettua peltoa rupeaa uudelleen avo-ojittamaan.. Mutta nyt jos sattuisi olemaan esimerkiksi 10ha:n lohko avo-ojissa ja se kattaisi kaikki mahdolliset maalajit, niin kyllä siinä olisi aika hyvä koeruudukko.

Puimisessa tulee ongelma - menee lajikkeet sekaisin. Mutta kuka hullu sitä nyt salaojitettua peltoa rupeaa uudelleen avo-ojittamaan.. Mutta nyt jos sattuisi olemaan esimerkiksi 10ha:n lohko avo-ojissa ja se kattaisi kaikki mahdolliset maalajit, niin kyllä siinä olisi aika hyvä koeruudukko.

Kylvää vaikka 4 kylvökoneen leveyttä ja jättää 50cm kylvämättömän välin niin ei mene sekaisin toki puimurin pitää täsmätä leveyteen vaan onhan se vähän puuhastelua kyllä.

Täytyy kyllä sanoa kun näitä viestejä lukee että on teillä jesus aikaa värkkäillä kaikenlaisten viritysten kanssa. Melkoista nujuamista.

Toki, kosteassa multaplitkussa tuntuvat kaikki lajikkeet menestyvän hyvin, ja vain viljelijän panostuksesta riippuu, saako kasitonnarin vai seiskatonnarin.

Mutta näitä omaehtoisilla lajikekokeilla testattuja lajikkeita täytyy koeajaa kuivemmalla seudulla itse, jotta ei tule täysin huijatuksi. Jos parivertailussa satoerot ovat 1000 kg vs 4000 kg, on siinä pienelläkin alalla jo merkittävä tappion mahdollisuus.

Mielelläni tarkastan jalostajan väitteet itse, täällä esiintynyt vanhojen kasvonsa näyttäneiden lajikkeiden suosinta  olisi paras vaihtoehto, mutta vanhat lajikkeet poistuvat sertiohjelmasta yhä nopeammin, eikä aina lajikepuhtaan TOS - siemenen säästäminen ole mahdollista, muiden kiireiden tai kuivaamon täyttymisen takia.

-SS-

Kaikki vuodet kun ei ole veljeksiä ,niin ei voi yhden eikä kahdenkaan vuoden koetuloksilla tehdä vielä mitään johto päätöksiä .
On kuumia ja kylmiä ,aurinkoisia ja pilvisiä , sateisia ja kuivia vuosia . Keväitä kesiä ja syksyjä eri variantteja ym .. .
Vielä kun maa lajeja on monia ,happamuudet ja fosvori arvot heittelee jopa samalla lohkolla niin tehtävä on mahdoton .
Tilan joka lohkolla pitäisi tehda koe toimintaa vähintään kymmenen vuotta kymmenillä eri lajikkeilla ,niin voisi joku lajike vähän erottua muista.Kymmenen vuoden keski sato voisi olla noin 4 -5 tonnia. Sitten ne lajikkeet onkin jo taantunut ja pitää Kaikki alkaa alusta 

ja nykyisillä viljan hinnoilla kellä riittäis mielenkiintoa moiseen...  kun ei jäisi kuin rupia käteen..

Sitten ne lajikkeet onkin jo taantunut ja pitää Kaikki alkaa alusta 

Tuo taantuminen kuvastaa lähinnä kasvitautien sopeutumista lajikkeen geneettisen taudinkestävyyteen. Muita lajikkeen, varsinkin vallitsevia, ominaisuuksia voi säilyä kymmenien sukupolvien ajan, enemmälti muuttumatta, itsepölytyksen ansiosta. Kunkin erillisen kasvin satotason vaikutus, jyvälukumäärän osalta, varmistaa sen, että lukumääräisesti eniten jyviä tuottavat yksilöt jatkavat siemenaineistossa. Siementavaran lajittelulla estetään jyväkoon ja jyvän painon vähittäinen pieneneminen.

Aika mielenkiintoista on, että rukiilla on käynnissä eurooppalais-kanadalainen RYE-SUS - projekti, jossa nähdään tarvetta tuulipölytteisten populaatiorukiiden edelleenkehittämiseen. Siksikin hybrideillä vaikka torajyvät saataisiinkin vähenemään, niin edelleen ergotoksiinien määrät ovat hybrideillä säännölllisesti korkeimmat. Olin jo pysyvästi luopunut rukiinviljelystä, kun tuntui, että rukiin hinnoittelu edellyttää hybridin kasitonnarisatoa, suurempien kustannusten vastineeksi. Värilajittelulla saadaan torajyvät pois, mutta ei niitä toksiineja välttämättä.

Jos jossakin vaiheessa tulisi joku muukin pakkasenkestävä lajike kuin Reetta.

https://www.rye-sus.eu/

-SS-

Kaikki panee Mariaa sit ensvuonna. 
Tjalve-vehnä pompsautti aikoinaan sadot  reilusta 4 tonnista reiluun 6 tonniin. Alkuun se ei tarvinnut edes tautiainetta.

mut onko mariaa saatavilla kaikille?   saattaa joku jäätä iliman ja mitä tilalle??

Selvästi ollaan jo joulumielellä täällä.

Jos jotakin pannaan ensi vuonna, niin sitten Saana-tyttöstä. Tuolla se on jo monta vuotta odottanut, että koska sitä taas pannaan seuraavaksi. Totta puhuen kerran jo päätin, etten pane sitä enää, mutta kun taas kerran sitä vähän kostuttelin, niin se kyllä antoikin toivoa, että olisi vielä aika itävä hedelmä.

Sikäli aika julmaa ruveta noita tyttösiä vertailemaan, mutta se on kehuttava, että tuolla Saana-tyttösellä on kyllä aika sopivat antimet, vaikkei paljon antaisikaan. Justiinsa sormiin sopivat, ja kun aikansa odottaa, niin sopivan kovatkin, keskivartalon vaiheilla. Vähän turhan harvahan tuolla Saanalla on tuo alapää, jos vertaa vaikka ojan takana olevaan Iiris-tyttöseen.

Mutta se oikeastaan kiinnostaisi, minkälainen tuo Maria on? Onko kova heittäytymään selälleen, ja kuinka herkästi? Tuolla Saana-tyttösellä ei kauheasti sitä taipumusta ole, mutta jos oikein rankasti kurittaa ja se sattuu olemaan kovin anteliaalla päällä, saattaa kyllä sitten hyvinkin heittäytyä selälleen. Arvostettava ominaisuus sikäli kuitenkin, ettei ihan joka tilanteessa ja paikassa sentään heittäydy selälleen. Ihan mukava tyttönen on tuo Saana, vaikka jo vähän vanhempikin. Eikä mikään pitkä ja kolkko hupakko.