Mutta jos sellaista noin niin kuin tieteellistä tutkimusta. Niin punnitaan joka gramma joka menee kurkusta alas ja kerätään talteen kaikki mikä tulee peräpäästä ulos ja punnitaan ja analysoidaan. Jotta selvitetään, millä tehokkuudella ravinteet päätyivät kudoksiin ja tai maitoon.
Viimeksi tehtiin isompi muutos 90-puolivälissä, kun ry ja srv-laskentaa arvioitiin ja otettiin tilalle pötsin proteiinitasapaino ja ohutsuoleen imeytyvät aminohapot. Samat kokeet oli kyllä tehty Ulltunassa jo 90-alussa, mutta Mtt taisi haluta itselleen töitä. Oon itsekin katsellut vierestä ko. meininkiä lyhyemmän ajan Ruotsin puolella.
Minusta ruokintaa ei ole syytä pitää vuosikymmenestä toiseen lypsykarjatutkimuksen painopisteenä. Alalla on kaikenlaista meninkiä. Yhteinen kesänavetointi tai yhteinen talvinavetointi, kerran päivässä lypsy, lypsikkien jalostus, ruokinta suoraan siilosta. Uudessa-Seelannissa tuotetaan pelkällä laidunruoholla. Paras taloudellinen tulos litrojen sijaan.
Kaipa ne osaavat - tieteentekijät ?