Vesitilasta, oma näkemys on, että jos vesitilaa joutuu mekaaniseati telemään niin silloin kannattaa miettiä onko se pellon rakenne lähtökohtaisesti väärä. Kyllä se maan rakenne pitäisi olla vettä läpäisevä. Toinen asia, jos vesitilan teet perinteisesti kyntämällä ja sen jälkeen 2-3 kertaa äeatämällä, niin kuinka paljon siitä vesitilasta on jäljellä sen jälkeen.
Joskus on tuota syysvehnän kylvöä tehty siten, että pintalevittimellä ajettu siemenet sänkeen ja siihen perää lautasäkeellä pinta sekaisin, yllättävän hyvin tuokin on onnistunut.
Pitää sitten kai todeta että meikäläisen hiesusaven rakenne on lähtökohtaisesti aina väärä :-/
Ainakin mulla tiukimmat savikot ovat normaalien kevätviljan viljelytoimien jäljiltä sellaisia että ei ne läpäise mitään mahdottomia vesimääriä tarpeeksi nopeasti. Ja syksyllä niitä suuriakin määriä toisinaan tulee ja saattaa vielä jäätyä vesilillusta suoraan. Eipä noissa aina ole auttanut kyntökään kun esim puolet hangesta on helmikuussa muuttunut seisovaksi vedeksi läpäisemättömäksi jäätyneen maan päälle ja lopputuloksena syysviljan oraiden päällä on sitten 2 kk seisonut sellainen jäätynyt 5 cm:n sohjojää.
Millään parin vuosikymmenen ajan harrastetuilla viljelytoimilla en ole savikkoa saanut muuttumaan hiekkamaata vastaavaksi veden läpäisyn suhteen... silloin kun sitä vettä tulee paljon ja enemmän kun riittävästi.
Ainakin tällä kelillä kynnettyn savikon mekaanista vesitilaa on aika vaikea pilata parilla pintamuokkauskerralla. Ei ne kuivan kovat murut ja murikat väleineen siellä syvemmällä mihinkään täysin katoa eivätkä toisiinsa sulaudu vaikkei mitään suuria rotankoloja jäisikään jäljelle. Ottaa lapion ja kokeilee kaivaa, kyllä se aika irtonaista on yhä vaikka levikkeillä olisi yli ajettukin.
En tiedä onko aiheesta virallista tutkimusta ja hutkimusta, nämä ovat vain omia käytännön havaintojani omilta pelloiltani.