mitenkän kehumatta, mutta tää mun suku on majannut tällä paikalla yli kolmesataa vuotta. Sillon lohkastu rusthollista tällanen pikku torppa. Onhan siitä sitten jaettu maata, mut vielä on jäljelläkin.

Tässä meidän paikassa olen ensimmäisen sukupolven vaihdoksen tehnyt ainakaan 200 vuoteen.

Tila ei ole suvulla ollut kuin 150 vuotta. Tila on yksinäistalo, eli tila ja kylä samoja. Kylä on suomalaisen vero-oikeuden kylä, eli on ollut olemassa 1200-luvulla. Pihalla on pronssikauden hauta. Hautaröyhkiöt on silloin tehty asuinpaikan tuntumaan.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 16.02.25 - klo:08:27

onhan se tietysti että kovapanosammuntojen jälkeen piti nuita kartanoita pilkkoa mutta kuiteskin oishan sen pienemmänkin tilan voinu pitää suvun omistuksessa hieman pitenpää..   mikä lie aikoinaan estäny..?

Sitä tulee vuosisatojen mittaa syitä monia. Ennen vanhaan joku tauti saattoi tappaa koko talonväen ja joissain taloissa kun isäntä kuoli, uskottiin ettei hameväki pysty pitämään taloa pystyssä. Toki varmaan oli, ainakin täällä päin, pieniä taloja joissa päätoimeentulo tuli joistain metsätöistä tai vastaavista. helposti sitten siinä isännän kuoltua ei leski pystynyt pitää taloa. Kartanot varmaan toki eri asia.

Näin tässä paikassa oli käynyt. Leski oli pitänyt tilaa 4 vuotta kunnes päätti myydä sen.

Reilu 150 vuotta ollut talo omalla suvulla, asutusta tontilla ollut ainakin vuodesta 1540 ja ilmeisesti jo aiemminkin. Piha on vanha kylätontti.

Näestä sukutila-vouhkaamisista Heiolle tullee mieleen lähinnä Jaakko Tepon errään laulun sanat, "sen isä on ori ja äeti on tamma ja äetin äetiki on  tamma"

Näestä sukutila-vouhkaamisista Heiolle tullee mieleen lähinnä Jaakko Tepon errään laulun sanat, "sen isä on ori ja äeti on tamma ja äetin äetiki on  tamma"

Akaan Seudussa on juttu 'Hautaalla on kaksi kartanoa'. Ei niin mairittelevaa. Äidin isoisä tuli isännäksi naimakaupalla.
https://akaanseutu.fi/2019/07/20/hautaan-kartanoita-kaksittain/

mutta on mielenkiintoista lukea kuinka vanhaa on suomessa maatalous ja tilanpito..      aika vähän asiasta jutellaan..

mutta on mielenkiintoista lukea kuinka vanhaa on suomessa maatalous ja tilanpito..      aika vähän asiasta jutellaan..

Valitettavasti tuosta tilanpidon osuudesta on niukasti tietoa. Siitä, miten rahaa laitettiin haisemaan, on enemmän...
Jutussa mainittu Antti Faven pääsi Suomessa lääkkikseen, mutta rupesikin taidemaalariksi ja lähti Pariisiin. Lopulta ollessaan Korsikalla 28-vuotiaana sai keuhkotaudin, kuoli ja haudattiin sinne (Ajaccioon). Toinenkin perheen pojista laittoi haisemaan oikein kunnolla - tuki mm. kaivauksia Egyptissä. Hattu mitä porukkaa. Kun torpparit eli työvoima lähtivät, loppui tilanpitokin parin vuoden sisään (tuon suvun osalta).

mutta on mielenkiintoista lukea kuinka vanhaa on suomessa maatalous ja tilanpito..      aika vähän asiasta jutellaan..

Vaatii jonkun verran omaa aktiivisuustta mutta Kansalliskirjaston digiarkistosta löytyy varsin kattavasti vanhoja lehtiä ja niistä varsin paljon maatalouteen liittyviä juttuja etenkin viime vuosisadan alkupuolelta, vanhemmat on aika raskaista lukea pääasissa fraktuuralla painetun tekstin vuoksi.  Toki täytyy muistaa että saman tapaan kuin nykyisin niissä esiintyy omana aikansa eturivin viljelijät mutta toisaalta se tekee asian siinä mielessä mielenkiintoiseksi että huomaa kuinka jossain määrin nykymittapuullakin ammattimaista toiminta on osalla tiloista  silloinkin ollut.

Vanha-Hautaan pihalle joskus eksyin kun olin maitokiintiöitä ostamassa. Kasitonninen Jontikka kävi pihassa yksikseen. Naapuriin olin menossa. Naapuri vähän kertoili tilasta.

ja varmaan hienoa kuunnella....   mut paljon taitaa jäähä pimentoon noista jutuista...

Minun tila on 1600-luvulta ja olen 9. isäntä talossa. Lypsykarjanpidon lopetin, kun pitäisi investoida ja yksin olen talossa. Jälkikasvu on pääkäupunkiseudulla. Hankalaksi menee tilojen pitäminen elivoimaisena. Kerran  vähintään 25-vuoteen pitäisi tuotanto investoida uudestaan ja porukka vähenee. 100 ha:n yksinäisyys on todellista. Toivotaan että sukutiloja syntyy lisää, mutta aika vaikealle näyttää tässä markkinatilanteessa. Meilläkin oli takavuosina iso suku ja vanhoja piikoja ja - poikia töissä jokapuolella tilaa.

niin,   hirviä kato ihmisistä tiloilla ja kylillä.    täälläkin oli vain parikyt vuotta sitten toimivia tiloja monta ja nyt on yhen käten sormin laskien..      ja kun kylällä on uusia ihmisiä niin net ei etes huomaa enää maatiloja..    onpa multakin kysytty mitä varten tuolla aukealla ei kasva puita?   ja sit ihmetellään kuin ihania on nuo elikot..   joilla on suuret silmät...     lehmiä?   mitä net tekee..?          mutta eihän virkaihmisen tartte kaikkea tietääkään..   kuten ei miunkaan.