Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 19.05.09 - klo:20:14

Tuo Veetin juttu oli 90-luvun alussa ennen EU:ta. Silloin kerättiin myös viljoilta markkinoimismaksua, muistaakseni vehnällä 50 p/kg. Noissa tilan ulkopuolisissa tuloissa otettiin huomioon vain palkkatulot. Meikäläinenkin pienituloinen joutui kesannoimaan kun miljoonaluokan yritystuloja tai osinkoja nauttiva ei joutunut!

Mielenkiintoista. Ite aloittelin viljelyä 80-luvun loppupuolella eikä mitään havaintoa moisesta. Samaan aikaan eninosa (pienistä) tuloista tuli palkkatulona muualta.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 19.05.09 - klo:19:34

Veeti heitti ihan piruuttaan tänne näkyviin systeemin, mitä Suomessa toteutettiin 15 vuotta sitten, Simonkadun ideoimana Puran ollessa maatalousministerinä, MMM-virkamiesten vastustaessa tätä hullutusta. Tämä kesantopakkosysteemi samoinkuin aikaisemmin toteutettu tukien puolittaminen oli Simonkadun hyökkäys lähinnä viljanviljelijöitä kohtaan....mm. Pottu-Antti kuului tuolloin MTK:n johtokuntaan.  

..että tämmöisiäkin aikoja on eletty

Ehdotus:

Kaikkien niitten tilojen, joilla on tietty määrä maatalouden ulkopuolisia tuloja, isännän ja/tai emännän, on pakkokesannoitava osa pelloistaan, eikä näille kesantopelloille makseta mitään tukia.

Pakkokesanto porrastetaan 15% - 20% - 25% tilan ulkopuolisten tulojen mukaan.

On selvää, että esim. Marttila kuuluu tuohon korkeimpaan kesantopakkoryhmään.

Näin säästetään rahaa, ne voidaan jakaa päätoimisille viljelijöille.

Eihän nuo kirjoittamasi asiat oikein natsaa keskenään. Pakkokesannointiahan on ollut. Mutta ei kai se kuitenkaan ollut tulosidonnaista?
Ainoa tuki jota sivutoiminen ei ole joskus eu-aikana saanut, on LFA. Sitähän ei maksettu jos ei asunut tilalla. Oliko vielä jokin minimi matkakin jossain ohjeistuksessa millä etäisyydellä tilan talouskeskuksesta sai asua saadakseen tuon LFA:n? Muistaakseni se oli 50 km. Noo, se asia korjaantui ensimmäisen viiden eu-jäsenyysvuoden jälkeen kun varakkaat sivutoimiharrastelijat tykkäsivät asustella enimmäkseen muualla kuin siellä korvessa maatilalla. Esim. Espanjassa.

Emme olleet tuolloin vielä EU:ssa, ei ollut mitään LFA-tukia.

Pakkokesannointi oli (15%), siitä vapautui, jos oli nurmea riittävästi (80%). yli 15% kesanto johtui tilan ulkopuolisista tuloista.

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 19.05.09 - klo:20:14

Tuo Veetin juttu oli 90-luvun alussa ennen EU:ta. Silloin kerättiin myös viljoilta markkinoimismaksua, muistaakseni vehnällä 50 p/kg. Noissa tilan ulkopuolisissa tuloissa otettiin huomioon vain palkkatulot. Meikäläinenkin pienituloinen joutui kesannoimaan kun miljoonaluokan yritystuloja tai osinkoja nauttiva ei joutunut!

Mielenkiintoista. Ite aloittelin viljelyä 80-luvun loppupuolella eikä mitään havaintoa moisesta. Samaan aikaan eninosa (pienistä) tuloista tuli palkkatulona muualta.

Lainaus käyttäjältä: dexta super - 19.05.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 19.05.09 - klo:19:34

Veeti heitti ihan piruuttaan tänne näkyviin systeemin, mitä Suomessa toteutettiin 15 vuotta sitten, Simonkadun ideoimana Puran ollessa maatalousministerinä, MMM-virkamiesten vastustaessa tätä hullutusta. Tämä kesantopakkosysteemi samoinkuin aikaisemmin toteutettu tukien puolittaminen oli Simonkadun hyökkäys lähinnä viljanviljelijöitä kohtaan....mm. Pottu-Antti kuului tuolloin MTK:n johtokuntaan.  

..että tämmöisiäkin aikoja on eletty

Ehdotus:

Kaikkien niitten tilojen, joilla on tietty määrä maatalouden ulkopuolisia tuloja, isännän ja/tai emännän, on pakkokesannoitava osa pelloistaan, eikä näille kesantopelloille makseta mitään tukia.

Pakkokesanto porrastetaan 15% - 20% - 25% tilan ulkopuolisten tulojen mukaan.

On selvää, että esim. Marttila kuuluu tuohon korkeimpaan kesantopakkoryhmään.

Näin säästetään rahaa, ne voidaan jakaa päätoimisille viljelijöille.

Eihän nuo kirjoittamasi asiat oikein natsaa keskenään. Pakkokesannointiahan on ollut. Mutta ei kai se kuitenkaan ollut tulosidonnaista?
Ainoa tuki jota sivutoiminen ei ole joskus eu-aikana saanut, on LFA. Sitähän ei maksettu jos ei asunut tilalla. Oliko vielä jokin minimi matkakin jossain ohjeistuksessa millä etäisyydellä tilan talouskeskuksesta sai asua saadakseen tuon LFA:n? Muistaakseni se oli 50 km. Noo, se asia korjaantui ensimmäisen viiden eu-jäsenyysvuoden jälkeen kun varakkaat sivutoimiharrastelijat tykkäsivät asustella enimmäkseen muualla kuin siellä korvessa maatilalla. Esim. Espanjassa.

Tuo Veetin juttu oli 90-luvun alussa ennen EU:ta. Silloin kerättiin myös viljoilta markkinoimismaksua, muistaakseni vehnällä 50 p/kg. Noissa tilan ulkopuolisissa tuloissa otettiin huomioon vain palkkatulot. Meikäläinenkin pienituloinen joutui kesannoimaan kun miljoonaluokan yritystuloja tai osinkoja nauttiva ei joutunut!

Tämä on faktaa, ämteekoolaista politiikkaa

Lainaus käyttäjältä: dexta super - 19.05.09 - klo:20:35

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 19.05.09 - klo:20:14

Tuo Veetin juttu oli 90-luvun alussa ennen EU:ta. Silloin kerättiin myös viljoilta markkinoimismaksua, muistaakseni vehnällä 50 p/kg. Noissa tilan ulkopuolisissa tuloissa otettiin huomioon vain palkkatulot. Meikäläinenkin pienituloinen joutui kesannoimaan kun miljoonaluokan yritystuloja tai osinkoja nauttiva ei joutunut!

Mielenkiintoista. Ite aloittelin viljelyä 80-luvun loppupuolella eikä mitään havaintoa moisesta. Samaan aikaan eninosa (pienistä) tuloista tuli palkkatulona muualta.

Pikkutulot eivät aiheuttaneen lisäpakkokesantoa.

Veeti keskusteli noihin aikoihin MMM:n virkamiehen kanssa: he ministeriössä vastustivat tukien puolittamista ja pakkokesannon  korottamista: oli odotettavissa, että lähes jokainen MTK-terrorin  uhri valittaisi asiasta ja käsittelyyn menisi pari-kolme vuotta. Kustannuksia tästä kertyisi vähintäinkin sen verran, kuin vientimaksuista olisi säästynyt.

Mutta MTK halusi nämä hölmöilyt, ihan vaan tehdäkseen lähinnä kasvinviljelijöille kiusaa.

MTK oli jo tuolloin  perseestä ja syvältä.

Ehdotus:

Kaikkien niitten tilojen, joilla on tietty määrä maatalouden ulkopuolisia tuloja, isännän ja/tai emännän, on pakkokesannoitava osa pelloistaan, eikä näille kesantopelloille makseta mitään tukia.

Pakkokesanto porrastetaan 15% - 20% - 25% tilan ulkopuolisten tulojen mukaan.

On selvää, että esim. Marttila kuuluu tuohon korkeimpaan kesantopakkoryhmään.

Näin säästetään rahaa, ne voidaan jakaa päätoimisille viljelijöille.

No eikö ne rahat sitten oikein riitä ?
Onko joku jääny ilman ?

Ehdotus:

Kaikkien niitten tilojen, joilla on tietty määrä maatalouden ulkopuolisia tuloja, isännän ja/tai emännän, on pakkokesannoitava osa pelloistaan, eikä näille kesantopelloille makseta mitään tukia.

Pakkokesanto porrastetaan 15% - 20% - 25% tilan ulkopuolisten tulojen mukaan.

On selvää, että esim. Marttila kuuluu tuohon korkeimpaan kesantopakkoryhmään.

Näin säästetään rahaa, ne voidaan jakaa päätoimisille viljelijöille.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 19.05.09 - klo:18:14

Ehdotus:

Kaikkien niitten tilojen, joilla on tietty määrä maatalouden ulkopuolisia tuloja, isännän ja/tai emännän, on pakkokesannoitava osa pelloistaan, eikä näille kesantopelloille makseta mitään tukia.

Pakkokesanto porrastetaan 15% - 20% - 25% tilan ulkopuolisten tulojen mukaan.

On selvää, että esim. Marttila kuuluu tuohon korkeimpaan kesantopakkoryhmään.

Näin säästetään rahaa, ne voidaan jakaa päätoimisille viljelijöille.

Kas kummaa. Nyt häätyy yhtyä ajatukseen myötämielisellä asenteella.
Miten ois jos LHP max. osuus nostetaan 100% koko peltoalasta? Maksettaisiin esim. 300 €/ha. Minusta tuo 300 € houkuttelisi enintä osaa pankollamakoilijoista sen verran että päästäisiin ainakin rehuviljan ylituotannosta eroon. Tulisko se sitten yhteiskunnalle halvemmaksi kuin tämänhetkisen tilanteen mukaan toimiminen?
Samalla uskoisin peltojen vuokrahintojen hakevan realistisemman tason tuottoonsa nähden kuin mitä nyt on. Miten lie sitten kauppahintojen laita?

Lainaus käyttäjältä: dexta super - 19.05.09 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 19.05.09 - klo:19:34

Veeti heitti ihan piruuttaan tänne näkyviin systeemin, mitä Suomessa toteutettiin 15 vuotta sitten, Simonkadun ideoimana Puran ollessa maatalousministerinä, MMM-virkamiesten vastustaessa tätä hullutusta. Tämä kesantopakkosysteemi samoinkuin aikaisemmin toteutettu tukien puolittaminen oli Simonkadun hyökkäys lähinnä viljanviljelijöitä kohtaan....mm. Pottu-Antti kuului tuolloin MTK:n johtokuntaan.  

..että tämmöisiäkin aikoja on eletty

Ehdotus:

Kaikkien niitten tilojen, joilla on tietty määrä maatalouden ulkopuolisia tuloja, isännän ja/tai emännän, on pakkokesannoitava osa pelloistaan, eikä näille kesantopelloille makseta mitään tukia.

Pakkokesanto porrastetaan 15% - 20% - 25% tilan ulkopuolisten tulojen mukaan.

On selvää, että esim. Marttila kuuluu tuohon korkeimpaan kesantopakkoryhmään.

Näin säästetään rahaa, ne voidaan jakaa päätoimisille viljelijöille.

Eihän nuo kirjoittamasi asiat oikein natsaa keskenään. Pakkokesannointiahan on ollut. Mutta ei kai se kuitenkaan ollut tulosidonnaista?
Ainoa tuki jota sivutoiminen ei ole joskus eu-aikana saanut, on LFA. Sitähän ei maksettu jos ei asunut tilalla. Oliko vielä jokin minimi matkakin jossain ohjeistuksessa millä etäisyydellä tilan talouskeskuksesta sai asua saadakseen tuon LFA:n? Muistaakseni se oli 50 km. Noo, se asia korjaantui ensimmäisen viiden eu-jäsenyysvuoden jälkeen kun varakkaat sivutoimiharrastelijat tykkäsivät asustella enimmäkseen muualla kuin siellä korvessa maatilalla. Esim. Espanjassa.

Emme olleet tuolloin vielä EU:ssa, ei ollut mitään LFA-tukia.

Pakkokesannointi oli (15%), siitä vapautui, jos oli nurmea riittävästi (80%). yli 15% kesanto johtui tilan ulkopuolisista tuloista.

Nyt selkis. Mulla on vissiin ollu niin pienet tulot ettei vaikutusta.

Lainaus käyttäjältä: dexta super - 19.05.09 - klo:18:48

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 19.05.09 - klo:18:14

Ehdotus:

Kaikkien niitten tilojen, joilla on tietty määrä maatalouden ulkopuolisia tuloja, isännän ja/tai emännän, on pakkokesannoitava osa pelloistaan, eikä näille kesantopelloille makseta mitään tukia.

Pakkokesanto porrastetaan 15% - 20% - 25% tilan ulkopuolisten tulojen mukaan.

On selvää, että esim. Marttila kuuluu tuohon korkeimpaan kesantopakkoryhmään.

Näin säästetään rahaa, ne voidaan jakaa päätoimisille viljelijöille.

Kas kummaa. Nyt häätyy yhtyä ajatukseen myötämielisellä asenteella.
Miten ois jos LHP max. osuus nostetaan 100% koko peltoalasta? Maksettaisiin esim. 300 €/ha. Minusta tuo 300 € houkuttelisi enintä osaa pankollamakoilijoista sen verran että päästäisiin ainakin rehuviljan ylituotannosta eroon. Tulisko se sitten yhteiskunnalle halvemmaksi kuin tämänhetkisen tilanteen mukaan toimiminen?
Samalla uskoisin peltojen vuokrahintojen hakevan realistisemman tason tuottoonsa nähden kuin mitä nyt on. Miten lie sitten kauppahintojen laita?

Juu tosi realistinen taso löystyy, jos 5-600 ekua saa mitään tekemättä, niin siinä sitten minimi vuokrataso