Kuvassa on erilaisilla valkoisilla maanparannusaineilla kyllästetty entinen pitkäaikainen sokerijuurikaspelto.

Tien kahta puolta on palstoja, joilta vettä poistetaan varmaankin pumppaamalla, koska lähistön Mahtinaisentien alikulku on *maanpintaan asti* kesäisinkin täynnä vettä, paitsi kun pumput toimivat.

Pellossa on hyvä rukiinoras, ja se sai jäätikön päällensä varmaan jo runsas kuukausi sitten. Nyt jäätikön päällä oli uutta vettä, koska perjantaina ja toissayönä satoi 15-18 mm vettä. Mutta toivottavasti pinta sulaa muutamassa viikossa. Omat palstat ovat lumisia ja 10 cm kiintojää siellä alla. Lumet sulavat jäätikkövaiheen kautta joskus sitten. Tulee hyvä kevätvehnän kylvöalusta.

Voin kyllä todeta, että syysvilja on paremmin  sisämaan ja toisaalta lumettoman merenrannan kasvi, mutta juuri tämä sopiva jäätikkötalvietäisyys tekee syysviljan viljelyn paljon jännemmäksi.

-SS-

Kuvassa on erilaisilla valkoisilla maanparannusaineilla kyllästetty entinen pitkäaikainen sokerijuurikaspelto.

Tien kahta puolta on palstoja, joilta vettä poistetaan varmaankin pumppaamalla, koska lähistön Mahtinaisentien alikulku on *maanpintaan asti* kesäisinkin täynnä vettä, paitsi kun pumput toimivat.

Pellossa on hyvä rukiinoras, ja se sai jäätikön päällensä varmaan jo runsas kuukausi sitten. Nyt jäätikön päällä oli uutta vettä, koska perjantaina ja toissayönä satoi 15-18 mm vettä. Mutta toivottavasti pinta sulaa muutamassa viikossa. Omat palstat ovat lumisia ja 10 cm kiintojää siellä alla. Lumet sulavat jäätikkövaiheen kautta joskus sitten. Tulee hyvä kevätvehnän kylvöalusta.

Voin kyllä todeta, että syysvilja on paremmin  sisämaan ja toisaalta lumettoman merenrannan kasvi, mutta juuri tämä sopiva jäätikkötalvietäisyys tekee syysviljan viljelyn paljon jännemmäksi.

-SS-

Ehkä osun sitten sinun kanssasi samalle vyöhykkeelle kun ei ole mitenkään varmaa et joka vuosi saa edes syyskasvin talvehtimaan. Nytkin syksyllä jo tiputteli vettä sen verran et notkopaikat olisivat takuulla tyhjiä ja niitähän riittää näillä ns. Tasaisilla pelloilla.

Sanoisin et viidestä vuodesta ehkä kerran onnistuu ok hyvin, kaks kertaa niin et erittäin aukkoisena on keväällä et saa sit miettiä mitä tekee ja pari kertaa on sit selvä peli..

Minähän olen pitänyt ohraa semmosena helppona ja varmana viljeltävänä muihin kevätviljoihin verrattuna mutta ehkä täältä Hämeestä ei auta huudella mitään. 

Minähän olen pitänyt ohraa semmosena helppona ja varmana viljeltävänä muihin kevätviljoihin verrattuna mutta ehkä täältä Hämeestä ei auta huudella mitään. 

Hiekkasia, multasia vai turvemaita?

Lainaus käyttäjältä: bouli - 19.02.24 - klo:08:52

Minähän olen pitänyt ohraa semmosena helppona ja varmana viljeltävänä muihin kevätviljoihin verrattuna mutta ehkä täältä Hämeestä ei auta huudella mitään. 

Hiekkasia, multasia vai turvemaita?

  Hiue, hiesu, hieta sillai vuorotellen ja keskenään sekaisin päämaalajit. Kaikkea muutakin löytyy, hiekkaa, savea ja eloperäistä mutta noi on kokonaisuuden kannalta ne tärkeimmät. Ei mitään kauhean hikeviä mutta kevätkynnettäviä kuitenkin.
Mulla on ollut pääasiassa aikaisia monitahoisia alunperin siksi että sillä saa tasattua sadonkorjuuaikaa, aikaisuus itsessään ei ole muuten mikään itsetarkoitus. 2-tahoista myös ollut välillä siinä rinnalla kasvamassa. Kummassakin omat hyvät puolensa, toki tuo aikaisten ohrien kavurytmi tekee sen että on herkempi kasvun alkuvaiheessa kun kehittyminen älyttömän nopeaa mutta voi kyllä ihmeesti korjata myöhemmin kasvukaudella heikonkin näköistä alkua.
Laskin juuri hiljakkoin että ohrien keskisato 2012-2022 on ihan karvan yli 5tn/ha. Ihan ok vuodet huomioiden vaikka itsestä tuntuu että monessa kohtaa olisi parantamisen varaa.