Kysymys: Politiikkojen on asetettava Suomi ja suomalaiset kaiken muun edelle päätöksenteossa?

Täysin samaa mieltä: Stubb, Aaltola, Halla-aho, Harkimo, Rehn, Essayah

Jokseenkin samaa mieltä : Urpilainen

Ei samaa eikä eri mieltä: ei kukaan

Jokseenkin eri mieltä: Haavisto, Andersson

-----------------

Ihan perustavaa laatua oleva ja äärimmäisen tärkeä kysymys. Nyt jokainen viimeistään tietää, ketkä kaksi ehdokasta eivät sovellu Suomen tasavallan presidentiksi.

"Haavisto vaati jo tuolloin ”aseiden kalistelun” ja Puolustusvoimien alasajoa.

Haavisto kirjoitti, että ”puolustusvoimat on perustettu, jotta jokainen suomalainen mies hallitsisi tappamisen jalon taidon silloin, kun maan korkein johto näkee sen mielekkääksi”.

– Kun käsky käy, on liian myöhäistä sanoa ei. Ei on sanottava nyt, nuori päätoimittaja julisti kirjoituksessaan."

"Haavisto ajoi systemaattisesti puolustuksen keventämistä. Esimerkiksi vuonna 1992 Haavisto vaati puolustusmenojen leikkauksia, Suomelle omaa aseriisuntaohjelmaa ja varusmiespalveluajan lyhentämistä.

Vuoden 1994 budjetista keskusteltaessa Haavisto halusi, että puolustusmenot piti laskea yhteen prosenttiin BKT:stä. Nykyinen Naton tavoitetaso on kaksi prosenttia. Seuraavan vuoden budjetissa Haavisto halusi puolustusmenojen leikkausvaatimusten lisäksi myöhentää Hornet-hävittäjien hankintaa.

Puolustuksen alasajovaatimukset jatkuivat seuraavalla vuosituhannella. Vuonna 2008 Haavisto halusi armeijan kriisiajan vahvuutta vähennettävän 350 000 yli puolella eli 150 000:een.

Haavisto on väläyttänyt jopa asevelvollisuudesta luopumista: vuonna 2009 antamassaan lehtihaastattelussa Haavisto piti huonona sitä, että Suomessa ei ole avattu keskustelua yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista, kuten Ruotsissa tehtiin."

"Vuonna 1994 Haavisto ilmoitti eduskunnassa kielteisen Nato-kantansa.

–Suomesta ei pidä tehdä sotilasliiton ulkovartiota, hän perusteli.

Haaviston kielteinen Nato-näkemys säilyi pitkään.

Vuoden 2012 presidentinvaalien alla Haavisto kertoi Ylen vaalikoneessa olevansa täysin eri mieltä siitä, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Hän kertoi myös kannattavansa hallitusohjelman kirjauksia sotilasliittoon kuulumattomuudesta. Tuolloin vallassa ollut Kataisen (kok) hallitus oli käytännössä sulkenut Suomen Nato-oven vaalikauden ajaksi, mitä on laajasti myöhemmin kritisoitu.

Vuoden 2018 presidentinvaalien alla Haavisto vastusti Nato-jäsenyyttä sillä perustella, että ”se laukaisisi varustelukierteen Suomen rajalla”.

Eduskuntavaaleissa vuonna 2019 Haavisto totesi Ylen vaalikoneessa olevansa eri mieltä väitteestä, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Haaviston mukaan Naton sisäinen yhtenäisyys oli tuolloin koetuksella. Siksi hän piti hyvänä Suomen turvallisuuspoliittista valintaa olla Naton kumppanimaa."

"Ulkoministerinä Pekka Haavisto vastusti vielä tammikuussa 2022 Suomen liittymistä Natoon.

–En itse näe, että se mitä tähän mennessä on tapahtunut, antaisi syytä mihinkään dramaattiseen uudelleenarviointiin"

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ed72ecdd-18f2-4f42-9004-3d169463da6f

"Venäjä on Haavistolle tuttu. Hän on kertonut käyneensä Venäjällä jopa satoja kertoja. "

Haaviston agendalle on mahtunut myös entisen Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB-vakoojan puolustaminen.

Vuonna 1991 Haavisto oli kansanedustajana mukana suomalaisvetoomuksessa, jossa haluttiin KGB:n norjalaisvakooja Arne Treholtille parempaa kohtelua tai armahdus.

Seuraavana vuonna, kun työväenpuolue nousi Norjassa valtaan, Treholt armahdettiin. Hän poistui saman tien Venäjälle ja myöhemmin Kyprokselle, jossa hän tienasi miljoonia liikemiehenä ja sijoittajana.

Haaviston huoli Venäjä-puheista jatkui myös vuoden 2012 presidentinvaalien alla. Tuolloin vihreiden presidenttiehdokas harmistui eräiden presidenttiehdokkaiden tavasta puhua Venäjästä. Haavistoa vaivasi kommentit, joissa Venäjästä puhutaan ”omanlaisenaan demokratiana” tai ”jonkinlaisena demokratiana”.

– Myös jotkut (presidentti)ehdokaskollegoistani ovat syyllistyneet tällaiseen Venäjän – ja demokratian – vähättelyyn, Haavisto sanoi vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa.

Vuonna 2014 Venäjä otti laittomasti haltuunsa Ukrainalle kuuluvan Krimin ja tuki sotilaallisesti Itä-Ukrainan separatistien taistelua Ukrainaa vastaan.

Seuraavana vuonna Haavisto arvosteli Vihreän Langan haastattelussa silloista puolustusministeriä Carl Haglundia (r) ”megafonidiplomatiasta”, kun tämä varoitti Venäjän uhasta. Samassa haastattelussa Haavisto kertoi myös, ettei hän ole iloinnut taannoisen puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) Venäjä-lausunnosta.

Häkämies sanoi vuonna 2007 Yhdysvalloissa pitämässään puheessa, että Suomen turvallisuushaasteet ovat ”Venäjä, Venäjä ja Venäjä” ja että puolustuspolitiikasta vastuullisten pitää tehdä tästä johtopäätöksiä.

Löyhiä viisumivaatimuksia
Haaviston on uutisoitu olleen myös venäläisten löyhien viisumivaatimusten puolustaja.

Vuonna 2018 kävi ilmi, että Suomi oli noudattanut venäläisille myönnettävien viisumien suhteen avokätisempää politiikkaa kuin mitä sen Schengen-maana olisi pitänyt. Suomi sai asiasta huomautuksen EU-komissiolta.

Syyskuussa 2019 Suomi kiristi venäläisiä koskevia viisumivaatimuksiaan. Suomi alkoi vaatia venäläisiltä selvitystä matkasuunnitelmasta sekä palkkatiedoista. Ennen linjanmuutosta Suomi oli ainoa Schengen-maa, joka ei vaatinut venäläismatkailijoilta kyseisiä liiteasiakirjoja.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan ulkoministeri Haavisto pyrki höllentämään viisumikäytäntöjä vielä kalkkiviivoilla. Vaadittavien lisätietojen ja liitteiden suhteen tulee noudattaa niin joustavaa linjaa kuin Schengen-säädösten puitteissa on mahdollista, Haaviston viesti kuului IS:n mukaan.

Vuonna 2013 Haavisto kertoi Helsingin Sanomille pitävänsä venäläisiä investointeja yleensä ”hyvin tervetulleina” eikä hän halunnut lietsoa Venäjä-pelkoa"

Stubbilta pitäisi kysyä, vastasiko hän kaikkiin kysymyksiin rehellisesti.

Stubbilta pitäisi kysyä, vastasiko hän kaikkiin kysymyksiin rehellisesti.

Morjens.
Joo,voisi.
No ,ei se mitään. Jussi olisi ehdottomasti paras.

Vuonna 2013 Haavisto kertoi Helsingin Sanomille pitävänsä venäläisiä investointeja yleensä ”hyvin tervetulleina” eikä hän halunnut lietsoa Venäjä-pelkoa"

Jussi kirjoitti, että vihiriät naiset pitäis raiskata. Eikä ole katunut kirjoituksiaan.

onko nuita montakii?   ja kuis se onnistui? 

Ja ollipojalta on edes turha kysä, seuraavana päivänä mieli voi olla jo muuttunut.