Kuivuria suunniteltaessa tärkeintä tuntuu olevan koneiston koko, siilojen kokonaistilavuus ja lämmönlähde. Tässä syksyllä, kun kiertelin Antin esittelykohteita, pisti silmään hakekattiloiden vähäinen osuus. Asiasta kysyessäni, sanottiin näiden hankkeiden lähteneen liikkeelle juuri ennen koronaa, jolloin öljyn hinta ei ollut vielä niin korkealla tasolla. Sellainen kysymys kuin paljonko on kosteuden poistuma tunnissa, on monesti hepreaa. Vastineeksi todetaan, että ei ole tullut niin seurattua. Eikä vastausta saa oikein tehtaaltakaan. Sellaista, riippuu monesta asiasta pyörittelyä ja sitten tulee sinnepäin arvio. Ilmeisesti on niin, että vielä 2020-luvullakin luotetaan eniten siihen, että kun on iso koneisto, niin sitten homma luonnistaa. Monessa kohteessa on tosin varmuuden vuoksi tehty myös iso kaatosuppilo, jotta puskuritilaa on jollain tasolla käytössä. Kun tilanne on tämä, niin ei ole yllätys, että ei sellaista vertailevaa tietoa ole tarjolla, että onko 120hl koneisto energiatehokkaampi kuin 420hl. Syksyllä, kun juttelee isäntien kanssa, niin hyvä ystäväni pitää oikein tärkeänä, että satsit eivät ole koneistossa kuin 4-5 tuntia. Tosin koneisto taitaa olla maksimissaan 100hl, sitten kun itellä kestää helposti 12h, niin sitä kauhistellaan, mitään merkitystä ei ole sillä, että sinne on hehtojakin tungettu enemmän kuin kaksinkertainen määrä.
Tässä on koko ajan haaveena, että kehittäisi kuivuria sellaiseksi, että massaa menisi nopeammin lävitse, mutta mitään käsitystä ei ole tullut sen projektin kustannustehokkuudesta eli jos laittaa enemmän lämpökennoja ja isomman pannun, niin nouseeko kuivauskustannukset selvästi vaikka tavaraa menisi nopeasti läpi. Ilmeisesti tällaista tietoa ei markkinoilla edes pahemmin kaivata, kun ei sitä ole tähän mennessä missään julkaistu.
