Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe MT tänään 20. 8. Sivu 6  (Luettu 12010 kertaa)

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2627
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
https://www.verkkouutiset.fi/vihreat-haluaa-polttoaineille-veronkorotuksia-budjettiriihessa/#4e7db1cc

Kepu haluaa pysyä hallituksessa, joten ilmastotoimia tulee maatalouteen. Jos jotain viduttaa tämä hömppäheinien viljely, niin syyttäkää kepua, nehän haluaa antaa periksi vihreille, jotta saavat pitää hallituspaikan.  Joten ilmastotoimia tulee  lisää maatalouteen.

Viimeksi muokattu: 22.08.21 - klo:13:03 kirjoittanut Rakkine

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2372
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Viherlannoituksessa olennaista on, että se pitää perustaa kunnolla. Mikä tarkoittaa jollain lailla 1-2 cm oikeasti multaavaa härveliä.

Ihan asiaa kaiken sortin viherpelloista. Kyllä nekin pitää perustaa kunnolla jos jotain hyötyä haluaa. Mutta kyllä ne siemenet tuplasti syvemmältäkin itävat ja pintaan tulevat jos tavallista kylvökonetta haluaa käyttää niin siemen päälle tulee muutakin kuin takuuvarmasti rutikuivaksi muuttuvat pari savinökärettä. Eräs suurehko luomuilija perustaa puhtaan puna-apilan kylvämällä keväällä varsinaisen satokasvin jälkeen apilan keskipakoislevittemellä pintaan. Sitä en tiedä kuuluuko tämän jälkeen jyräys rutiineihin vai ei.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52031
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???

Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8752
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???

Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko.  ;D
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

T.Rollaattori

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 139
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Aletaan vaan kaikki hiiliviljelijöiksi. Joka hehtaari nurmelle ja murskataan sinne kerran kesässä. Johan alkaa hiiltä sitoutua. Niillä elintarviketeollisuuden muutamalla sadalla tuhannella työpaikalla tai huoltovarmuudella ei niin väliä kunhan se kallion  punavihreä unelma käy toteen. Ruokaa saa kaupasta ja sähkö tulee töpselistä. Pelastuu itämerikin samalla.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12330
  • Virolaista kiitos!
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???

Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko.  ;D
Ilmeisesti ei ollut, kun on nykyään entinen säiliksen kasvattaja..  ;D :'(

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5300
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Aletaan vaan kaikki hiiliviljelijöiksi. Joka hehtaari nurmelle ja murskataan sinne kerran kesässä. Johan alkaa hiiltä sitoutua. Niillä elintarviketeollisuuden muutamalla sadalla tuhannella työpaikalla tai huoltovarmuudella ei niin väliä kunhan se kallion  punavihreä unelma käy toteen. Ruokaa saa kaupasta ja sähkö tulee töpselistä. Pelastuu itämerikin samalla.
Jos halutaan hiiltä enemmän peltoon varastoon, ei se silti tarkoita sitä, etteikö maataloudella olisi muutakin funktiota. Helppo tapa torjua kaikki mahdolliset muutosehdotukset vetämällä totaalisen överiksi. Kaupungeissa näytetään tuntevan jo sana kompromissi: https://urbaanisanakirja.com/word/kompromissi/

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2627
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Niin, mikä se vihreiden maatalouspoliittinen linja lopulta on, se on vielä hämärän peitossa. Tuossa Maaseudun Tulevaisuuden numerossa  20.8. oli kaksikin vihreiden edustajien kirjoitusta lukijan palstalla maatalouspolitiikasta. Muutosta nykymeininkiin vaadittiin,  ja esitettiin yleisellä tasolla että pitäisi tehdä sitä, tätä ja tuota, mutta konkretia puuttui. Hämäräksi jää mitä on ne käytännön toimet mitä viljelijöiden käytännössä pitäisi tehdä.  Kaikenlaista ylevää liirumlaarumia poliitikot ja tutkijat jaksavat kyllä luetella.
Ja pitää huomioida että viljelijät harjoittavat maataloutta ennen kaikkea elannokseen, mutta   jos ylhäältäpäin aletaan antamaan määräyksiä että päästöt kuriin, toimet sen mukaisiksi ja viljelijät huomaavat että kannattavuus heikkenee sen myötä, niin eipä paljoa ilmastopelleily kiinnosta.

Toisaalta, kun on kyse vihreistä, niin voi kyllä arvata että heidän lopullisena tavoitteenaan on varmasti siirtää koko Suomen maataloustuotanto luomuun, jos ei porkkanalla, niin sitten kepillä.

Saman lehden pääkirjoituksessa oli muuten hyvä huomio siitä, miten epäreilua maatalouden päästöjen arvostelu on, koska päästötaselaskennassa ei huomioida lainkaan sadon sitomaa hiiltä, tämä on järjetöntä, ja osoittaa että  maatalouden arvostelu on poliittista, kun ei edes luonnontieteellisiä faktoja oteta huomioon.  Näin meitä maajusseja huijataan ihan valtakunnan korkeimmalta taholta alkaen. Meille siis suoraan sanottuna valehdellaan härskisti päin naamaa.

Tässä linkki tuohon pääkirjoitukseen:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1520602

Tässä lisää vihreää hulluutta:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b6f07263-ff91-4f90-949c-b9e5d390c4fa

Kaikenlaisia järjettömyyksiä taas odotettavissa, kun käytännön maataloudesta mitään ymmärtämättömät poliitikot ja byrokraatit niin EU:ssa kuin Suomessa päättävät mitä pelloilla saa tehdä ja mitä ei.

Toivottavasti hallitus kaatuu mahdollisimman pian. Toiveet on tässä syksyssä.

Viimeksi muokattu: 22.08.21 - klo:23:18 kirjoittanut Rakkine

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20220
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???

Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko.  ;D
Ilmeisesti ei ollut, kun on nykyään entinen säiliksen kasvattaja..  ;D :'(
Toi oli kyllä melko julma servaus. Tuosta sillasta SKN ei pääse ylös enää millään. Jonkin näköinen "nurmi" onkin se perustilanne, mistä viljankasvattajat ovat lähteneet vuosisatoja sitten raivaamaan peltoa viljanviljelyn käyttöön, niittämällä,  kyntämällä, kiveämällä, muokkaamalla, kesannoimalla, ojittamalla, kalkitsemalla, torjunta-aineilla, glyfosaatilla, kaikella. Meillä vuonna 1987 päätetty 30 -vuotinen pysyväislaidunkasvusto tulee nopeasti takaisin jätettävään sänkipeltoon, timotei, nurmipuntarpää, niittynurmikka, koiranheinä, luoho, juolavehnä, apilakin. Eikä kolmeenkymmeneen vuoteen ole kerääjäkasveja tai muutakaan heinänsiementä peltoon kylvetty.

Tuo siirtymä nurmesta puhtaaseen viljapeltoon varmaan on se olennainen kysymys, eikä se, miten sen pellon saisi syväjuurisia kasveja sisältävän nurmikesannon näköiseksi; oma herne-efakesantonurmi näkyi kolmen vuoden ja kolmen peräkkäisen glyfosaattikäsittelyn jälkeen edelleenkin ryöstäytyneenä viherkasvillisuutena tämän syksyn kuivan vuoden ohrassa. Eli sinne nähtävästi aina jää jonkin verran esimerkiksi juolanjuuria ja ohdakkeen juuria syvälle.

Hyviä maan kuohkeuttajia ja humuksen tuojia muuten ovatkin peltokorte, voikukka, juolavehnä, ohdake, valvatti, pujo, peltosaunio, siankärsämö, ym.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12330
  • Virolaista kiitos!
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???

Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko.  ;D
Ilmeisesti ei ollut, kun on nykyään entinen säiliksen kasvattaja..  ;D :'(
Toi oli kyllä melko julma servaus. Tuosta sillasta SKN ei pääse ylös enää millään. Jonkin näköinen "nurmi" onkin se perustilanne, mistä viljankasvattajat ovat lähteneet vuosisatoja sitten raivaamaan peltoa viljanviljelyn käyttöön, niittämällä,  kyntämällä, kiveämällä, muokkaamalla, kesannoimalla, ojittamalla, kalkitsemalla, torjunta-aineilla, glyfosaatilla, kaikella. Meillä vuonna 1987 päätetty 30 -vuotinen pysyväislaidunkasvusto tulee nopeasti takaisin jätettävään sänkipeltoon, timotei, nurmipuntarpää, niittynurmikka, koiranheinä, luoho, juolavehnä, apilakin. Eikä kolmeenkymmeneen vuoteen ole kerääjäkasveja tai muutakaan heinänsiementä peltoon kylvetty.

Tuo siirtymä nurmesta puhtaaseen viljapeltoon varmaan on se olennainen kysymys, eikä se, miten sen pellon saisi syväjuurisia kasveja sisältävän nurmikesannon näköiseksi; oma herne-efakesantonurmi näkyi kolmen vuoden ja kolmen peräkkäisen glyfosaattikäsittelyn jälkeen edelleenkin ryöstäytyneenä viherkasvillisuutena tämän syksyn kuivan vuoden ohrassa. Eli sinne nähtävästi aina jää jonkin verran esimerkiksi juolanjuuria ja ohdakkeen juuria syvälle.

Hyviä maan kuohkeuttajia ja humuksen tuojia muuten ovatkin peltokorte, voikukka, juolavehnä, ohdake, valvatti, pujo, peltosaunio, siankärsämö, ym.

-SS-
Kesantokoulutus jatkuu. Niitot tehtävä heinäkuun alussa, jos oikein rehevää, niin jopa toinen niitto myöhemmin paikoillaan. Outoa jos glyfosaatti ei ole tehonnut, koska ruiskutusajankohta keskikesällä on kuitenkin parhaasta päästä. Kasvusto täytyy päästää reilusti ruskeaksi ja se vaatii riittävän aikaisen ruiskutuksen. Nytteminhän kannattaa käyttää vehnillä valikoivia juolavehnäaineita, niin saa viherlannoituksen jälkeen heti seuraavana kesänä kurittaa uudelleen juolaa, jos sitä siellä on.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2627
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Entisenä säiliksen kasvattajana täytyy ihmetellä hiukan sitä että mikä ongelma tai isokin vaiva on perustaa kunnon nurmi???

Sitähän tehdään vuosittain niillä tiloilla jotka käyttävät nurmea ruokintaan.
Sehän on yhtä helppoa, kuin heinänteko.  ;D
Ilmeisesti ei ollut, kun on nykyään entinen säiliksen kasvattaja..  ;D :'(
Toi oli kyllä melko julma servaus. Tuosta sillasta SKN ei pääse ylös enää millään. Jonkin näköinen "nurmi" onkin se perustilanne, mistä viljankasvattajat ovat lähteneet vuosisatoja sitten raivaamaan peltoa viljanviljelyn käyttöön, niittämällä,  kyntämällä, kiveämällä, muokkaamalla, kesannoimalla, ojittamalla, kalkitsemalla, torjunta-aineilla, glyfosaatilla, kaikella. Meillä vuonna 1987 päätetty 30 -vuotinen pysyväislaidunkasvusto tulee nopeasti takaisin jätettävään sänkipeltoon, timotei, nurmipuntarpää, niittynurmikka, koiranheinä, luoho, juolavehnä, apilakin. Eikä kolmeenkymmeneen vuoteen ole kerääjäkasveja tai muutakaan heinänsiementä peltoon kylvetty.

Tuo siirtymä nurmesta puhtaaseen viljapeltoon varmaan on se olennainen kysymys, eikä se, miten sen pellon saisi syväjuurisia kasveja sisältävän nurmikesannon näköiseksi; oma herne-efakesantonurmi näkyi kolmen vuoden ja kolmen peräkkäisen glyfosaattikäsittelyn jälkeen edelleenkin ryöstäytyneenä viherkasvillisuutena tämän syksyn kuivan vuoden ohrassa. Eli sinne nähtävästi aina jää jonkin verran esimerkiksi juolanjuuria ja ohdakkeen juuria syvälle.

Hyviä maan kuohkeuttajia ja humuksen tuojia muuten ovatkin peltokorte, voikukka, juolavehnä, ohdake, valvatti, pujo, peltosaunio, siankärsämö, ym.

-SS-
Kesantokoulutus jatkuu. Niitot tehtävä heinäkuun alussa, jos oikein rehevää, niin jopa toinen niitto myöhemmin paikoillaan. Outoa jos glyfosaatti ei ole tehonnut, koska ruiskutusajankohta keskikesällä on kuitenkin parhaasta päästä. Kasvusto täytyy päästää reilusti ruskeaksi ja se vaatii riittävän aikaisen ruiskutuksen. Nytteminhän kannattaa käyttää vehnillä valikoivia juolavehnäaineita, niin saa viherlannoituksen jälkeen heti seuraavana kesänä kurittaa uudelleen juolaa, jos sitä siellä on.

Aikainen ruiskutus nimenomaan ei ole hyvä, koska rikkasiemenpankki maassa on niin valtava, että glyfokäsittelyn jälkeenkin itää siemenistä uusia rikkoja. Olen tämän pannut merkille siitä, kun olen vl- tai lh-pellon  glyfottanut keskikesällä, tarkoituksena myöhemmin kyntää ja kylvää syysviljalle. Niin vain rikkaa puskee sen jälkeen kun kasvusto  on muuttunut ruskeaksi.  Myös syysglyfotus liian aikaisin saa aikaan juolavehnän kasvua ruiskituksen jälkeenkin.

Viimeksi muokattu: 23.08.21 - klo:22:53 kirjoittanut Rakkine

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20220
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Aikainen ruiskutus nimenomaan ei ole hyvä, koska rikkasiemenpankki maassa on niin valtava, että glyfokäsittelyn jälkeenkin itää siemenistä uusia rikkoja. Olen tämän pannut merkille siitä, kun olen vl- tai lh-pellon  glyfottanut keskikesällä, tarkoituksena myöhemmin kyntää ja kylvää syysviljalle. Niin vain rikkaa puskee sen jälkeen kun kasvusto  on muuttunut ruskeaksi.  Myös syysglyfotus liian aikaisin saa aikaan juolavehnän kasvua ruiskituksen jälkeenkin.

Kyllä se noin taitaa olla. Nyt pitää antaa juolan tuuhettua vielä kerran ohransängessä ja laittaa maksimiannos. Nuo murskausniitot olen tehnyt juurikin "oppikirjan" mukaan.  Kasvusto on ollut läpitunkematonta virnaa ja apilaa, mutta juola ja kestorikkakasvit kyllä paikkansa löytävät sielläkin. Ainakin tietämilläni luomupelloilla oli yhtä paljon ohdaketta kevätviljassa kuin viljakasvia. Italian raiheinässä muuten saattaa olla osa juolansiementä, epäilen. Monet käyttävät alkukesän rehevöittämiseen ja kerääjäkasviksi italoheinää, koska siemen on edullista. Voi olla, että tulee loppuviimeksi kalliiksi, kun juola palaa pelloille.

Varsinkin syysohralle juolavehnä ja heinät ovat tuhoksi.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12330
  • Virolaista kiitos!
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Aikainen ruiskutus nimenomaan ei ole hyvä, koska rikkasiemenpankki maassa on niin valtava, että glyfokäsittelyn jälkeenkin itää siemenistä uusia rikkoja. Olen tämän pannut merkille siitä, kun olen vl- tai lh-pellon  glyfottanut keskikesällä, tarkoituksena myöhemmin kyntää ja kylvää syysviljalle. Niin vain rikkaa puskee sen jälkeen kun kasvusto  on muuttunut ruskeaksi.  Myös syysglyfotus liian aikaisin saa aikaan juolavehnän kasvua ruiskituksen jälkeenkin.

Kyllä se noin taitaa olla. Nyt pitää antaa juolan tuuhettua vielä kerran ohransängessä ja laittaa maksimiannos. Nuo murskausniitot olen tehnyt juurikin "oppikirjan" mukaan.  Kasvusto on ollut läpitunkematonta virnaa ja apilaa, mutta juola ja kestorikkakasvit kyllä paikkansa löytävät sielläkin. Ainakin tietämilläni luomupelloilla oli yhtä paljon ohdaketta kevätviljassa kuin viljakasvia. Italian raiheinässä muuten saattaa olla osa juolansiementä, epäilen. Monet käyttävät alkukesän rehevöittämiseen ja kerääjäkasviksi italoheinää, koska siemen on edullista. Voi olla, että tulee loppuviimeksi kalliiksi, kun juola palaa pelloille.

Varsinkin syysohralle juolavehnä ja heinät ovat tuhoksi.

-SS-
Outo homma, mutta en voi kiistää. Ihmettelen, että vaikka kynnetään, niin lyö läpi. Olisiko kuitenkin niin, että on edellisten vuosien siemenpankkia jäljellä ja rikat lähtevät siitä liikkeelle. Tätähän tämä kynnöstä luopunut luomuporukka juuri perustelee, että ei halua kyntää, koska se kaivaa aina esille sitä vanhaa siemenpankkia. Haluavat puhdistaa pintamaan ja pitää sen kunnossa.

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1233
Vs: MT tänään 20. 8. Sivu 6
Aikainen ruiskutus nimenomaan ei ole hyvä, koska rikkasiemenpankki maassa on niin valtava, että glyfokäsittelyn jälkeenkin itää siemenistä uusia rikkoja. Olen tämän pannut merkille siitä, kun olen vl- tai lh-pellon  glyfottanut keskikesällä, tarkoituksena myöhemmin kyntää ja kylvää syysviljalle. Niin vain rikkaa puskee sen jälkeen kun kasvusto  on muuttunut ruskeaksi.  Myös syysglyfotus liian aikaisin saa aikaan juolavehnän kasvua ruiskituksen jälkeenkin.

Kyllä se noin taitaa olla. Nyt pitää antaa juolan tuuhettua vielä kerran ohransängessä ja laittaa maksimiannos. Nuo murskausniitot olen tehnyt juurikin "oppikirjan" mukaan.  Kasvusto on ollut läpitunkematonta virnaa ja apilaa, mutta juola ja kestorikkakasvit kyllä paikkansa löytävät sielläkin. Ainakin tietämilläni luomupelloilla oli yhtä paljon ohdaketta kevätviljassa kuin viljakasvia. Italian raiheinässä muuten saattaa olla osa juolansiementä, epäilen. Monet käyttävät alkukesän rehevöittämiseen ja kerääjäkasviksi italoheinää, koska siemen on edullista. Voi olla, että tulee loppuviimeksi kalliiksi, kun juola palaa pelloille.

Varsinkin syysohralle juolavehnä ja heinät ovat tuhoksi.

-SS-
Outo homma, mutta en voi kiistää. Ihmettelen, että vaikka kynnetään, niin lyö läpi. Olisiko kuitenkin niin, että on edellisten vuosien siemenpankkia jäljellä ja rikat lähtevät siitä liikkeelle. Tätähän tämä kynnöstä luopunut luomuporukka juuri perustelee, että ei halua kyntää, koska se kaivaa aina esille sitä vanhaa siemenpankkia. Haluavat puhdistaa pintamaan ja pitää sen kunnossa.

Voi olla noinkin, kynnön korvaajaa olen tässä itsekin etsinyt mutta ei ole vielä löytynyt.
Jotain tuollaista kai pitäisi vielä kokeilla, nyt kun on kiekkokylvökonekin
https://youtu.be/HYIBUUbOQ40