Tällä hetkellä näkymät vaihtelee suuresti.    Ihmettelen sitä mistä Luke voi saada luvun joka on   noin  10 %   miinusta normaaliin satotasoon.     Keskisessä  Suomessa     kunnolista  laihoa ei ole nimeksikään,  paljon  lohkoja ei tarvii puimurin ulkoiluttaa.    Rantatie    Kalajoen ennen ja jälkeen   on  vaatimattomat oraat  lähes koko matkan.  Satakunta Varsinais-Suomi  on alueita , vain syysvehnä  antaa  satoa,  ohrat heikkoja.  Kaikkialla kaurat kuivamassa pystyyn,   lyhyttä   siemen jää pieneksi  , pian pitäisi sataa.    Porvoon seudulla  salaojien kohdalla on jotain monessa paikassa,  muuallakin on  ojan kohdat parempia,  multaa enenpi,  ei ole kuortunut.   Jalasjärven  -  Hyvinkää  välillä  odotukset heikot.  Ohraa ei tarvi   laitaa vientiin,   pystytään kuluttamaan  tuleva sato Suomessa.

Ohraa ei tarvi   laitaa vientiin,   pystytään kuluttamaan  tuleva sato Suomessa.

Kuluttamaan varmaankin pystytään, mutta maksuhalukkuuden kanssa voi olla toinen juttu. Toimiva vienti antaa paremmin tietoon maailmanmarkkinahintoja seuraavan hintatason, onhan toimivaa tuontia käytetty useimpina vuosina kertomaan viljantuottajille, missä kaappi seisoo.

Viljalaivat lastaukseen heti elokuulla, ennen kuin odotettavissa oleva hinnan lasku alkaa näkyä 2022 vientimarkkinoilla, se on järkevintä. Saa sitä ohraa sitten edullisesti tuotua Ukrainasta, jos joku tarvitsee siilojen tyhjentyessä. Eli kaikki voittavat, kun hinnat ovat laskusuunnassa.

Sokerijuurikkaat, rapsit, vehnät, rukiit ja suurimokauratkin lähtevät eläintiloilta eteen päin, jauholakilla saa olla samat tavoitteet.

-SS-

Mitenköhän nuo satoennusteet läytännössä tehdään? olis kiva tietää.
Tieltä tai pellon reunasta katsottuna moni kasvusto näyttää paremmalta, kuin tosiasiassa onkaan, kun kävelee kasvustossa, saa paremman kuvan, mutta vasta puimurin pukilta, vähän korkeammalta katsottuna, avautuu se kokonaisnäkymä kasvuston tilasta.
Vai käytetäänkö nykyään droneja kasvuston tutkimiseen?
 

Kun käy   ohramaan  reunalla  korren pituus 20 cm   , Tähkä ei ole tullut  pois putkesta  alanut kellastumaan.    Lippulehti on yläpuolella tähkää.

10% sadon alenema tulee varmaan siitä, että korren pituudesta puuttuu 10% eli tähkä.

on se vaan hyä kun ei suomen elintarvikehuolto ole pelkän etelän varassa.    miun ohrat on ainakii 30 senttiä pitkiä ja niissä on ihan kivankokonen tähkäpää..       perksutarallaa joutuuko jo ens kuussa puimuria ulkoiluttaan..   kun ei kuivuria ole kerenny/jaksanna putsata.

on se vaan hyä kun ei suomen elintarvikehuolto ole pelkän etelän varassa.    miun ohrat on ainakii 30 senttiä pitkiä ja niissä on ihan kivankokonen tähkäpää..       perksutarallaa joutuuko jo ens kuussa puimuria ulkoiluttaan..   kun ei kuivuria ole kerenny/jaksanna putsata.

Tukia siis voi pienentää sielläpäin . 
Pikkuajelulla käytiin Uudellamaalla ja sieltä Saloon . Hernettä ja syysvehnää puivat matkan varrella .

miksi tukia pitää pienentää?          eihän se miun vika ole että halusitte eurostoliittoon halpaan eloon väkisin.

Sitä mää vähän oon ihimetelly, kun Vertti, jonka lakorosentti taitaa taulukoissa olla 4 menee lakoon vaikka ei eres sada    No tuskin 4rosenttia on laos mutta ompi kumminkin. Mutta kyllä tuo varmaan jotain 70cm pitkää onkin jotka lakoon on menneet ja tähkä on pitkä 

Aika moinen yllätys oli et kyntämättömään maahan myöhään kylvetyt on selvinnyt monessa paikkaa hyvin .

Aika moinen yllätys oli et kyntämättömään maahan myöhään kylvetyt on selvinnyt monessa paikkaa hyvin .

Aikaisemmin kylvetyissä kevätkyntö on toistaiseksi tuoreempaa ja pitempää kuin kevät- tai sänkimuokattu. Harvinaista ja epätodennäköistä kyllä. Rankkasateiden vesi ei mennyt kevytmuokatulta alas. Ehkä suorakylvö on ollut paras, tänä keväänä jopa täysin elottomalta näyttänyt sänkisyysvehnä on komistunut oikein hyvin, tauteja ja rikkoja on enemmän kuin perinteisesti viljellyillä, mutta kyllä lähes minkä tahansa kevätvehnän voittaa.

Amaretto kevätvehnä sinnittelee tänäkin vuonna kuivuutta vastaan. Minä luotin Iisakki kevätvehnään, ja arvioitavissa on, että selviää ehkä parisataakiloa paremmin kuin aikanaan samanlaisissa loppukesän helleoloissa 2010 viljelty Bjarne. Bjarnesta irtosi semmoinen 1500 kg/ha silloin. 

-SS-

Mitenköhän nuo satoennusteet läytännössä tehdään? olis kiva tietää.
Tieltä tai pellon reunasta katsottuna moni kasvusto näyttää paremmalta, kuin tosiasiassa onkaan, kun kävelee kasvustossa, saa paremman kuvan, mutta vasta puimurin pukilta, vähän korkeammalta katsottuna, avautuu se kokonaisnäkymä kasvuston tilasta.
Vai käytetäänkö nykyään droneja kasvuston tutkimiseen?

Tukihakemusten viljelyalat on perusta ja sitten tutkitaan sademääriä ja keskilämpötiloja. Lopuksi kerrotaan ja jaetaan piillä lukuja ja lopuksi kuunnellaan korvat punaisena isojen poikien lobbauspuheluja. Siitä ne arviot sitten pikku hiljaa muotoutuu kohdalleen.

Aika moinen yllätys

Aikamoinen.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 18.07.21 - klo:21:32

Aika moinen yllätys

Aikamoinen.

No voi voi sentään .