Muistoja menneiltä ajoilta... meillä harvennettiin sokerijuurikasmaa lyhytvartisella kuokalla tuossa -60-70 lukujen vaihteessa,eli kontattiin penkkejä eteenpäin..Roskat sitten poistettiin myöhemmin pitkävartisella.Tuo "kuokka" ei ollut perinteisen kuokan näkoinen vaan sellainen toistakymmentä senttiä leveä poikkipäin oleva "pellinpala" puukahvaisen varren päässä.Naapurin kersat kun pyöräili siitä ohitse uimaan niin söi välillä "miestä" eli lapsityövoimaa kun parisataa metriä pitkää riviä siinä konttasi.No eipä tuokaan kuolemaksi ollut.Isävainaa joskus muisteli roskien myrkytystä mitä harrasti joskus juurikasmaalta että illalla saattoi oksentaa kun oli päivän jauhetta levittänyt itse tehdyllä annostelijalla millä rivit "ruiskutettiin". Silloin oli pussin kyljessä pääkallon kuva sääriluilla,ei ollut mitään laittia..No ysikymppiseksi kuitenkin eli.
Varsinaiseen kysymykseen...olisiko tuo liekittäminen parhaiten luomuun sopiva keino rikkoja vastaan?
Kyllä taisi monosiemen tulla juuri tuolloin 1969-luvun lopussa. Se, ja tarkkuuskylvökone muuttivat pienviljelmien lisätuloksi ajatellun työvoimavaltaisen sokerijuurikkaanviljelyn tehokkaaksi kymmenien hehtaarien koneelliseksi peltoviljelyksi. Konttaava harventaja on vieläkin tukipolitiikassa tukihallinnon mielessä. Vielä 1970-luvulla kylvivät tuplatiheydellä, ja meidät nuorisokuokkijat tarvittiin sen takia, että noin joka toinen kaapaistiin pois. Nyt kylvö tapahtuu kasvutiheyteen, eikä kuokkijoita näy.
Oli myös ns. "puolipitkä" harvennuskuokka, ehkä puolen metrin pituinen, sen kanssa käveltiin selkä rasittavasti kyyryssä ja yritettiin erottaa "tupsusta" se yksi verso. En tykännyt. Konttaaminen toimi paremmin, kun oli fylliä polvissa, jos maa oli savista kokkaretta.
Silloin kuusikymmenluvulla esimerkiksi 50 aaria kun lykki tämmöisellä Planet Junior kylvökoneella, niin ainakin jano tuli.
Olen konttaamalla harventanut pitkälle 1970-luvun lopulle lantut ja rehujuurikkaat. Mukava kuunnella kiurun liverrystä siinä. Kirpoista ei ollut pelkoa, koska lindaani, ja etenkin dimetoaatti. Rehukaali sentään kylvettiin erittäin tarkalla Jukon nastasyötöllä, kaatelemalla joka kolmanteen syöttöreikään siementä kannusta. Sitä ei tarvinnut harventaa, ja Semeron hoiti mataraa lukuun ottamatta rikatkin hyvin.
-SS-