Vaihtoehtoja monia, eikä yhtä oikeaa varmasti ole.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 15.11.20 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 14.11.20 - klo:20:24

Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?

Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .

Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle  elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää

Et ehdi satahehtoisia kärryjä kippailemaan monttuun, sitä tahtia ku elevaattori nielee. Oletuksella että kärryt katon alla, tyhjän pukkaat sisälle, vaihdat toisen kärryn ja peruutat kippaamaan. Aikaa kaikkeen värkkäämiseen noin 6.-7 minuuttia per kärry, sisältää kippauksen oheistoimintoineen. 365hl kuivuri täyttyy noin 20 minuutissa sadan tonnin elevaattorilla, eikä elevaattori niele edes tuolla nimellisteholla.  Oishan se hyvä, kun kaatosuppiloon menis kuivurillinen, mutta vaatii tasamaalla melkoisia rakennelmia isommilla kuivureilla.  Itse tekisin puskurisiiloa kuivurin vierelle, sieltä kuljettimella kuivuriin ja ko. siilon täyttö erillisellä elevaattorilla, olettaen että kaatosuppilon päällä oleva siilo/siilot ei riitä. Kaksi elevaattoria kuitenkin melkolailla pakollista kun kuivuria tekee, viljan siirtelyyn kesken kuivauksen. Elevaattoreissa se hyvä puoli, että eivät oo edes kalliita vs. muut rakennelmat.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 15.11.20 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 14.11.20 - klo:20:24

Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?

Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .

Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle  elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää

Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).

Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.

Eiköhän satahehtoiset viljakärryt ole jo menneisyyttä, jos tila senkokoinen, että kuivuria suunnitellaan.

Vaihtoehtoja on monia ja kun jotain tekee, jälkeenpäin ajateltuna sen olisi voinut tehdä paremmin. Kaksi laakasiiloa on rinnakkain, toinen 5m leveä ja toinen 6m leveä. Elementit noin 2,5m korkeita ja 15m pitkiä katto päällä. Tehty niin että ensin  aikoinaan kapeampi, vuosien jälkeen leveämpi ja katto. Siilojen väli on valettu täyteen ja maat reunoilla tukemassa ettei leviä. Neljällä elementtiseinällä tehty siis. Toiseen kuivuri ja toista voisi käyttää ’puskurisiilona’. Kippaisi vaan kuivattavaa tavaraa lattialle ja lumikauhalla kävisi alakautta hakemassa ja veisi yläpuolelle toisen siilon kaatomonttuun esim. sadepäivänä. Toki 20+ kosteudella ei kannata kauaa säilöä mutta alle 20 - lähelle 15 kosteutta jos pystyy puimaan niin tavaraa mahtuu katon alle melkoinen määrä odottamaan kuivausta. Tällöin ei kyllä pysty kuivaa tavaraa varastoimaan tähän viereiseen laakasiiloon odottamaan kuljetusta.

Eiköhän satahehtoiset viljakärryt ole jo menneisyyttä, jos tila senkokoinen, että kuivuria suunnitellaan.

Tämä olikin vain esimerkkinä

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 15.11.20 - klo:10:01

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 15.11.20 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 14.11.20 - klo:20:24

Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?

Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .

Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle  elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää

Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).

Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.

Isonmontun teko maksaa julmetusti . Betoniset ajoluiskat vielä enemmän . Tasamaalla valtava määrä murskeen ajoa et saa edes jotenkin jonkilaiset mahdollisuudet päästä ilman telaketjuja kippaamaan . Varmasti halvemmaksi tulee iso elevaattori ja tuuletus pohjaiset siilot .

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 15.11.20 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 15.11.20 - klo:10:01

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 15.11.20 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 14.11.20 - klo:20:24

Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?

Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .

Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle  elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää

Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).

Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.

Isonmontun teko maksaa julmetusti . Betoniset ajoluiskat vielä enemmän . Tasamaalla valtava määrä murskeen ajoa et saa edes jotenkin jonkilaiset mahdollisuudet päästä ilman telaketjuja kippaamaan . Varmasti halvemmaksi tulee iso elevaattori ja tuuletus pohjaiset siilot .

Kannattaa miettiä hieman muuta kuin ihan perinteistä monttua, ketjukuljetin joutsenkaulalla alle, leveyttä niin paljon että piisaa.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 15.11.20 - klo:20:50

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 15.11.20 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 15.11.20 - klo:10:01

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 15.11.20 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 14.11.20 - klo:20:24

Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?

Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .

Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle  elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää

Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).

Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.

Isonmontun teko maksaa julmetusti . Betoniset ajoluiskat vielä enemmän . Tasamaalla valtava määrä murskeen ajoa et saa edes jotenkin jonkilaiset mahdollisuudet päästä ilman telaketjuja kippaamaan . Varmasti halvemmaksi tulee iso elevaattori ja tuuletus pohjaiset siilot .

Kannattaa miettiä hieman muuta kuin ihan perinteistä monttua, ketjukuljetin joutsenkaulalla alle, leveyttä niin paljon että piisaa.

Juurikin näin.
Ei vaadi mitään ihmeellistä korko eroa tasamaalla.
Ja jos paljon rahaa riittää, tekee myös ne tuulettuvat puskurisiilot. Mutta ne ovat paljon kalliimpia kuin pohjakuljettimella oleva kaatosuppilo.

Juu jos tasamaalle niin sitten menee vaikeaksi montun teko. En tuossa kommentissani ajatellut tasamaaratkaisua ollenkaan, rajoittunut mielikuvitus.

Ne mitä isompien uusien kuivureiden kanssa olen lähiympäristössä ollut tekemisissä niin ne eivät ole tasamaalla olleet. Sopivasti louhittu kalliorinne on kova sana, louheesta saa paikanpäällä vielä vankkaa edullista täyttöä tien tekoon ja muuhun jos johonkin reilumpaa täyttöä tarvitsee. Ei tarvitse massoja etäänpää hakea kuin paremmat pintasorat.
Omalta tontiltakin sopiva rinne löytyisi oikein hyvältä paikalta jos nyt kuivuria olisin vielä väsäämässä.

Pohjanmaalla taitaa sitten kalliorinteet olla harvinaisempi luonnnovara :-(

Tämä paikkahan ei siis ole tasamaalla vaan rinteeseen tehty nuo siilot. Ylhäällä viel valettu betonista luiska jotta rehukärrien pyörien mukana ei kulkeudu tavaraa rehun sekaan kun siilot olleet niin täynnä, että on päässyt peruuttamaan kasan päälle, sama alapuolella.  Korkeuseroa on vain tuo 2,5m joten normaalin suppilon teko olisi haastavaa. Vaatisi ainakin elevaattorille montun teon. Kaatosuppilokuljettimella nousukäyrän kanssa saisi pituutta ja kokoa kyllä montulle. Sellainen ratkaisu olisi varmasti paras, JOS joskus kuivuria tuohon rupeisi pykäämään.

Tilallani on noin20 m3 monttu. Se on aika sopiva, kun kärryt on 17 ja 19 mottisia. Vähän kukkua voi laittaa
Monttu kestää hyvinkin 15 tonnin kuorman painon päälle ajettaessa, mut käytännössä kuivaajan ovien korkeus rajoittaa kippaamiskulmaa. Eli reunalta kipataan.
On kuitenkin helpohkoa, kun saa "pudottaa" sen 20 mottia ja jättää 345 hl kuivaajan automaattitäytölle.
Ei tarvi montaa kärryä.
Miinuspuolena on, että monttu pitää erien välillä joskus tyhjentää ja siistiä

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 15.11.20 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 15.11.20 - klo:20:50

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 15.11.20 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 15.11.20 - klo:10:01

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 15.11.20 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: Lapa - 14.11.20 - klo:20:24

Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?

Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .

Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle  elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää

Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).

Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.

Isonmontun teko maksaa julmetusti . Betoniset ajoluiskat vielä enemmän . Tasamaalla valtava määrä murskeen ajoa et saa edes jotenkin jonkilaiset mahdollisuudet päästä ilman telaketjuja kippaamaan . Varmasti halvemmaksi tulee iso elevaattori ja tuuletus pohjaiset siilot .

Kannattaa miettiä hieman muuta kuin ihan perinteistä monttua, ketjukuljetin joutsenkaulalla alle, leveyttä niin paljon että piisaa.

Juurikin näin.
Ei vaadi mitään ihmeellistä korko eroa tasamaalla.
Ja jos paljon rahaa riittää, tekee myös ne tuulettuvat puskurisiilot. Mutta ne ovat paljon kalliimpia kuin pohjakuljettimella oleva kaatosuppilo.

Jaa on vai ?