Kai siellä koululla on joku asuntola?

Juurikin nämä kuntaliitokset ovat tehneet sitä, että lukioihin, amiksiin jne on pitkät matkat, maakuntakaupunkien kouluissa ei ole Helsingin alueen tapaan mitään HOAS-tyyppistä asuntomassaa, työmatkabussit on jo aikoja sitten lopetettu ja eläkeläisille on taksibussi siinä keskipäivän kahden puolen.

Harvoilla kartanoilla näyttää joutoaikaa riittävän viedä niitä lapsia tasan kahdeksaan, sekä hakea pois, mutta työssäkäyvien ja muun turhan väestön koululaiset lähtevät puoli seitsemältä sitten sinne työmatkacorollaan mukaan, ja jokainen vähänkin iltaan painuva erikoiskurssi tai muu sellainen edellyttää kahta reisua tai erityisiä matkajärjestelyjä.

Vielä kun itse lapsena liikuin linja-autolla, meni aamulla ainakin 5:30, 6:30, 7:30, 8:15, 9:20, 10:30, 14:00 kaupunkiin päin, Kaupungista  13:20, 14:10, 15:10 , 16:00, 16:25, 17:20 , 19:20 kaupungista poispäin. Vajaat 15 km meni mutkattomasti, 15 minuuttia isoa tietä pitkin. Nyt busseja menee yksi tai kaksi (!) reittiä päivän aikana, ja nekin jokaisen kylän kautta, niin että 15 km muuttuu vähintään 1 h 15 min reissaamiseksi, ja kauimmassa pisteessä ollaan jo 30 km päästä kotoa.

Kyllä meillä oli skootteri, oli kevari, ja nyt sitten auto, viimeiselle luokalle. Mauto olisi hoidellut nämä kaikki tarpeet. Kaksipyöräisellä 5 km pitempi matka alkaa olla jo semmoinen, että pitäisi olla jotkin lumikelkka-haalarit sitten. Kypärässä tuntuu aina vetävän johonkin niskaan tai silmään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 14.01.16 - klo:11:22

Kai siellä koululla on joku asuntola?

Juurikin nämä kuntaliitokset ovat tehneet sitä, että lukioihin, amiksiin jne on pitkät matkat, maakuntakaupunkien kouluissa ei ole Helsingin alueen tapaan mitään HOAS-tyyppistä asuntomassaa, työmatkabussit on jo aikoja sitten lopetettu ja eläkeläisille on taksibussi siinä keskipäivän kahden puolen.

Harvoilla kartanoilla näyttää joutoaikaa riittävän viedä niitä lapsia tasan kahdeksaan, sekä hakea pois, mutta työssäkäyvien ja muun turhan väestön koululaiset lähtevät puoli seitsemältä sitten sinne työmatkacorollaan mukaan, ja jokainen vähänkin iltaan painuva erikoiskurssi tai muu sellainen edellyttää kahta reisua tai erityisiä matkajärjestelyjä.

Vielä kun itse lapsena liikuin linja-autolla, meni aamulla ainakin 5:30, 6:30, 7:30, 8:15, 9:20, 10:30, 14:00 kaupunkiin päin, Kaupungista  13:20, 14:10, 15:10 , 16:00, 16:25, 17:20 , 19:20 kaupungista poispäin. Vajaat 15 km meni mutkattomasti, 15 minuuttia isoa tietä pitkin. Nyt busseja menee yksi tai kaksi (!) reittiä päivän aikana, ja nekin jokaisen kylän kautta, niin että 15 km muuttuu vähintään 1 h 15 min reissaamiseksi, ja kauimmassa pisteessä ollaan jo 30 km päästä kotoa.

Kyllä meillä oli skootteri, oli kevari, ja nyt sitten auto, viimeiselle luokalle. Mauto olisi hoidellut nämä kaikki tarpeet. Kaksipyöräisellä 5 km pitempi matka alkaa olla jo semmoinen, että pitäisi olla jotkin lumikelkka-haalarit sitten. Kypärässä tuntuu aina vetävän johonkin niskaan tai silmään.

-SS-

Mä kysyin asuntolasta ja sä laitoit koko viikon bussiaikataulun?

Kai siellä koululla on joku asuntola?

Milläs tuo töihin tulis,jos asuis asuntolas....

Mä kysyin asuntolasta ja sä laitoit koko viikon bussiaikataulun?
[/quote]

Ei asuntolakaan liity kokemuksiin mopoautosta, jos asian vierestä puhumisesta ruvetaan vinkumaan.

Asuntoloita on yleisemmin enää aluepoliittisella kohdentamisalueella, lähes täydellisen maatalousalan sisäoppilaitosverkon uumenissa. Täältä etelästä, suurkaupunkien yliopisto-opiskelijakerrostaloja lukuun ottamatta on oppilasasuntolatoiminta vähentynyt koko ajan, ja useista kouluista lopetettu kokonaan. Laitoin 70-luvun bussiaikataulun tuohon listaksi, jotta näkisit, että nykytilanne on vanhaan aikaan verrattuna heikko bussejakaan käyttää koulumatkoihin. Kai Pohjois-Suomessa kulkee tyhjillään menevä bussi kerran tunnissa vieläkin umpimettäteillä, en minä tiedä. Ei kuitenkaan Varsinais-Suomen harvempaan asutulla alueella.

Eli mauto on ihan perusteltu liikuntaratkaisu etäisyyksille 5 - 20 km, kahden 15 - 17 v nuoren koululiikkumiseen kerrallaan.

-SS-

Eli mauto on ihan perusteltu liikuntaratkaisu etäisyyksille 5 - 20 km, kahden 15 - 17 v nuoren koululiikkumiseen kerrallaan.

-SS-

Tää tiivistää koko eteläsuomalaisen maailmankatselemuksen

Mä en hoksaa yhtään amista missä ei olis asuntolaa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.01.16 - klo:19:41

Eli mauto on ihan perusteltu liikuntaratkaisu etäisyyksille 5 - 20 km, kahden 15 - 17 v nuoren koululiikkumiseen kerrallaan.

-SS-

Tää tiivistää koko eteläsuomalaisen maailmankatselemuksen

Mä en hoksaa yhtään amista missä ei olis asuntolaa.

Niin kyllä minäkin olen sitä mieltä, että metroradan vaikutusalueella ei kouluissa asuntoloita tarvita. Vaikka metrorata jo melko pitkä onkin, ei sentään koko lääniä kata.

-SS-

Jos mopoautoon oikeasti saadaan ne kaksi muksua jotka oikeasti ovat sillä ajamassa kouluun tai sieltä takaisin, niin homma on enemmän ok. Muutenkin säännölliseen henkilöautoliikennöintiin pitäisi kehittää enemmän kimppakyytikuvioita. Tarvittaisiin joku kattava nettipalvelu sekä muksujen että aikuisten säännöllistä kimppakyytiliikennöintiä varten.

Jos maatalousoppilaitokseen liikkumisesta muuten puhutaan niin se on joka tapauksessa ajan haaskausta ainakin jos ei tee yhteistutkintoa. Muksu pitää saada oppimaan tarpeeksi englantia peuskoulussa, ja sitten se pitää lähettää joka vuosi useammaksi kuukaudeksi ulkomaille eri tiloille työharjoitteluun, ja loput ajat kotona töissä ja ehkä jotain etäopiskelua tehden. Jos siis nopean maatalouskoulutuksen haluaa ilman lukiota.

Jos mopoautoon oikeasti saadaan ne kaksi muksua jotka oikeasti ovat sillä ajamassa kouluun tai sieltä takaisin, niin homma on enemmän ok. Muutenkin säännölliseen henkilöautoliikennöintiin pitäisi kehittää enemmän kimppakyytikuvioita. Tarvittaisiin joku kattava nettipalvelu sekä muksujen että aikuisten säännöllistä kimppakyytiliikennöintiä varten.

Jos maatalousoppilaitokseen liikkumisesta muuten puhutaan niin se on joka tapauksessa ajan haaskausta ainakin jos ei tee yhteistutkintoa. Muksu pitää saada oppimaan tarpeeksi englantia peuskoulussa, ja sitten se pitää lähettää joka vuosi useammaksi kuukaudeksi ulkomaille eri tiloille työharjoitteluun, ja loput ajat kotona töissä ja ehkä jotain etäopiskelua tehden. Jos siis nopean maatalouskoulutuksen haluaa ilman lukiota.

Eikö sen valitun jatkajan saa saman tien laittaa tilan töihin oppimaan,
antaa näyttötutkintona sen pakollisen tukipoliittisen opintopistemäärän:
Viikissä sitten valmistuu lasku- ja lukutaitoisia, ne voivat sitten tehdä
kasvuohjelmat ja rehutaulukot valmiiksi ?

Neuvo2020 hoitaa sitten loput.

-SS-

Jos maatalousoppilaitokseen liikkumisesta muuten puhutaan niin se on joka tapauksessa ajan haaskausta ainakin jos ei tee yhteistutkintoa.

Onkohan maatalousoppilaitoksen tutkinnolla mitään muuta virkaa kuin se että saa maatalouden harjoittajan oikeudet?
Tietenkin sieltä saa samanlaiset mahdollisuudet korkeakouluopintoihin kuin muualtakin ja nekin varmaan helpoiten koko toisen asteen koulutustarjonnasta.

Onkohan maatalousoppilaitoksen tutkinnolla mitään muuta virkaa kuin se että saa maatalouden harjoittajan oikeudet?

Yks entinen maanviljelijä, nyttemmin vaihtanut alaa, totesi, että maatalousoppilaitoksessa oppi kaksi asiaa: ryyppäämään ja naimaan.