Muistaako raati mihin mittaan ruuvattiin  kwernelandin aurojen lehtijousen pituus ( 72cm ? ) vai oliko joku muu pituus .Tai onko jostain musta sopivasta pituudesta kokemusta ?

Nimim. vanhuus tulossa  eikä enää  muista ja ohjekirjakin hukassa 

Ohjekirjan mukaan 70cm. Kaiketi tappien keskeltä keskelle, jos tuosta kuvasta oikein tihrustin.

Siinä pitkässä avaimessa on merkki jolla voi säätää jousen jännityksen.

Irrotin pari ojaksen tappia rasvareikien putsausta varten  kun rasva ei mennytkään nipasta minnekään. Löysäsin jouset ja ne kaksi jäljelle jäänyttä jousta  olivat jotain 72cm enkä sitten muistanut mihin mittaan ne yleensä ruuvataan.
 Olen kai  pitänyt niitä jousia jossain 71-72 cm mitassa ,mutta en tiedä onko se juurikaan herkempi meikäläisen kivisillä hietamoreeni- ja hietamailla .  Jäykillä savilla kai pitää olla se 70 cm ?
Pitkän avaimen mittamerkkiä en ole kai sitten huomannutkaan .

Mitä pidempi sen jäykempi. Savimaalla on laitettava 72 cm, pidemmällä on vaarana nurjahdus väärinpäin. Jäykemmissä kohdissa kulkee nokallaan tuollakin säädöllä. Lisälehtiä on maksimimäärä.

Ohjekirjan mukaan 70cm. Kaiketi tappien keskeltä keskelle, jos tuosta kuvasta oikein tihrustin
Näin se on ja tekstissä nimenomaan mainittu, että tapin keskeltä keskelle tuo mitta.

Minulla on semmonen ongelma tuossa omassa, että takimmainen siipi sillointällöin muljahtelee pois paikoiltaan...

Oon kokeillut 70-72 cm pituutta...

Mitä pidempi sen jäykempi. Savimaalla on laitettava 72 cm, pidemmällä on vaarana nurjahdus väärinpäin. Jäykemmissä kohdissa kulkee nokallaan tuollakin säädöllä. Lisälehtiä on maksimimäärä.

Olen ajatellut  asiaa ihan nurinpäin tuon laukaisuherkkyyden suhteen .
Lisälehtiä ei minun maillani tarvitse mutta joskus savisella kohtaa on nostettava hieman auroja .
Omassa aurassa on jälkeenpäin hitsattu neljäs siipi (portaaton leveyden säätö ) josta vielä puuttuu alapuolelta yksi lyhyempi jousenlehti mutta eipä tuo ole silti haitannut .
 

Säätöohjehan on , että vetotanko, joka menee pitkämäisen reiän kautta auran ojaksen sisään, niin sinne tangon ja pitkämäisen reiän toisen pään väliin jää 2-3 mm ja säätö tehdään sillä vetotangon pään lähellä olevalla ruuvilla. Sillä toisella säätöruuvila taas säädetään lehtipakan pituus ja siis tavoiteltu arvo on 70 cm. Ja jos laukeaa liian helposti, niin lisää lehtiä. Tarkkana saa sitten olla, että ei mene liian jäykälle, kaverini ajoi kiveen ja  tangon päässä oleva akselinpätkä katkesi, jäi koko aura matkasta

Uudemmissa (kääntö)auroissa tuo tappi on paksumpi. Muutos muistaakseni tuli joskus 2000-luvun alkupuolella. Lehtijousen mitta on tosiaan tuo 70 cm tapin keskeltä keskelle sekä sarka- että kääntöaurassa. Lisälehtiä tarpeen mukaan.

Minulla on semmonen ongelma tuossa omassa, että takimmainen siipi sillointällöin muljahtelee pois paikoiltaan...

Oon kokeillut 70-72 cm pituutta...

missä kunnossa ne pallot jotka ojaksen välissä ja onko ne raudat jotka estävät sivusuuntaan pomppaamisen paikallaan/ehjät

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 18.04.14 - klo:14:37

Minulla on semmonen ongelma tuossa omassa, että takimmainen siipi sillointällöin muljahtelee pois paikoiltaan...

Oon kokeillut 70-72 cm pituutta...

missä kunnossa ne pallot jotka ojaksen välissä ja onko ne raudat jotka estävät sivusuuntaan pomppaamisen paikallaan/ehjät

Pallot on ok, mutta mitkä sivusuuntaan pomppaamisen estävät raudat?  Ihmetellyt olen, kun se sivuttainkin joskus kiven kiertää, mutta siihenkö on jokin estin??      Kuvaa??

Mielestäni se on ihan normaalia, että kvernen kääntöaura väistää tarvittaessa kiven myös sivuttaisliikkeellä

Pohjanmaan ylijäämä  tuotteella myynnissä sellaset aurat missä näkyy se rauta uusilla muovisiivillä oleva

Lainaus käyttäjältä: firebird - 19.04.14 - klo:12:01

Lainaus käyttäjältä: nuffieldmaster - 18.04.14 - klo:14:37

Minulla on semmonen ongelma tuossa omassa, että takimmainen siipi sillointällöin muljahtelee pois paikoiltaan...

Oon kokeillut 70-72 cm pituutta...

missä kunnossa ne pallot jotka ojaksen välissä ja onko ne raudat jotka estävät sivusuuntaan pomppaamisen paikallaan/ehjät

Pallot on ok, mutta mitkä sivusuuntaan pomppaamisen estävät raudat?  Ihmetellyt olen, kun se sivuttainkin joskus kiven kiertää, mutta siihenkö on jokin estin??      Kuvaa??

Ojaspesän sivulla on sellainen L-mallinen rautalevy, joka on parilla pultilla kiinni. Sen pitäis estää ojaksen putoaminen, mutta tiukan paikan tullen sekin murtuu, jolloin ojas muljahtaa sijoiltaan. Normi sivuliike ei sitä tee, mutta jos samaan aikaan ojas joutuu kiertyvään liikkeeseen, niin silloin riski tähän kasvaa.