Paalattiinko kuumalla hetkellä? Eräitä arveluja on, että jos kuivahko korsitavara on kovin lämmintä paalattaessa (yli 20 astetta), tulee hometta tai hiivaa. Yökaste ja viileys voi pelastaa lopputuloksen.

Paalattiinko kuumalla hetkellä? Eräitä arveluja on, että jos kuivahko korsitavara on kovin lämmintä paalattaessa (yli 20 astetta), tulee hometta tai hiivaa. Yökaste ja viileys voi pelastaa lopputuloksen.

Kyllä tässä tapauksessa talven jälkeinen lämpeneminen on ollut se ongelma. Eli ei mitään ongelmia syksyllä ja talvella syötetyissä, keväällä ilmojen lämmettyä se paalin päälliosa "liian monessa tapauksessa" homeinen. Eli jostain (muovin väleistä) pääsee vettä ja happea sisään talvella eli keväällä, keväinen lämpö saa elämää aikaiseksi. Itse rehunteon teoria on meillä hanskassa, käytäntöhän on tietty sitten aina...

Raadin kommenteista on tullut jo lista ensi kesänä kehitettävistä/kokeiltavista:
- tiukempi kiristys muoville
- lisää muovia
- paalin kääntö pystyyn talveksi
- säilöntäaine (propionihappo) paalin pintaosiin
- systemaattisemmin eri kosteus/kuivuusvaiheessa olevia rehuja vertailuun
- talven tullessa kaikki paalit kotiin, ellei jäniskanta romahda (tänäkin aamuna koira juoksutti pihassa  - asumme aika taajassa kylässä - kahta jänistä jo ennen aamuyhdeksää)

Petri

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 29.05.11 - klo:18:26

Paalattiinko kuumalla hetkellä? Eräitä arveluja on, että jos kuivahko korsitavara on kovin lämmintä paalattaessa (yli 20 astetta), tulee hometta tai hiivaa. Yökaste ja viileys voi pelastaa lopputuloksen.

Kyllä tässä tapauksessa talven jälkeinen lämpeneminen on ollut se ongelma. Eli ei mitään ongelmia syksyllä ja talvella syötetyissä, keväällä ilmojen lämmettyä se paalin päälliosa "liian monessa tapauksessa" homeinen. Eli jostain (muovin väleistä) pääsee vettä ja happea sisään talvella eli keväällä, keväinen lämpö saa elämää aikaiseksi. Itse rehunteon teoria on meillä hanskassa, käytäntöhän on tietty sitten aina...

Raadin kommenteista on tullut jo lista ensi kesänä kehitettävistä/kokeiltavista:
- tiukempi kiristys muoville
- lisää muovia
- paalin kääntö pystyyn talveksi
- säilöntäaine (propionihappo) paalin pintaosiin
- systemaattisemmin eri kosteus/kuivuusvaiheessa olevia rehuja vertailuun
- talven tullessa kaikki paalit kotiin, ellei jäniskanta romahda (tänäkin aamuna koira juoksutti pihassa  - asumme aika taajassa kylässä - kahta jänistä jo ennen aamuyhdeksää)

Petri

Onko sulla kaikki paalit kuivia? Nimittäin kosteat paalit säilyvät paremmin kuin kuivannihkeät...Toinen vaihtoehto olisi sitten kuivattaa niin kuivaksi että säilyisi ilman muoviakin...

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 29.05.11 - klo:18:26

Paalattiinko kuumalla hetkellä? Eräitä arveluja on, että jos kuivahko korsitavara on kovin lämmintä paalattaessa (yli 20 astetta), tulee hometta tai hiivaa. Yökaste ja viileys voi pelastaa lopputuloksen.

Kyllä tässä tapauksessa talven jälkeinen lämpeneminen on ollut se ongelma. Eli ei mitään ongelmia syksyllä ja talvella syötetyissä, keväällä ilmojen lämmettyä se paalin päälliosa "liian monessa tapauksessa" homeinen. Eli jostain (muovin väleistä) pääsee vettä ja happea sisään talvella eli keväällä, keväinen lämpö saa elämää aikaiseksi. Itse rehunteon teoria on meillä hanskassa, käytäntöhän on tietty sitten aina...

Raadin kommenteista on tullut jo lista ensi kesänä kehitettävistä/kokeiltavista:
- tiukempi kiristys muoville
- lisää muovia
- paalin kääntö pystyyn talveksi
- säilöntäaine (propionihappo) paalin pintaosiin
- systemaattisemmin eri kosteus/kuivuusvaiheessa olevia rehuja vertailuun
- talven tullessa kaikki paalit kotiin, ellei jäniskanta romahda (tänäkin aamuna koira juoksutti pihassa  - asumme aika taajassa kylässä - kahta jänistä jo ennen aamuyhdeksää)

Petri

Kiristys sen 70%,ei varmaan kannata sen yli mennä?
Muovin määrä on varmaanki pystyyn nostamisen kans tärkeimpiä juttuja.
Eihän sulla ole mitää kukkasia heinän joukos?Voikukka ei säily kovinkaan hyvin

viime kesän 1000 paalista kaksi pilaantunut toinen jänis repi alaosan rikki ja toisen porot söivät puolet.hapolla kun säilöö niin ei tarte pinta rehuja erotella.

Pyöröpaalaus tartte mitään ammatti taitoa,sitä osaa tehdä hyvin koulutettu apinakin,sanovat paalajat...toi homehtuminen
lähinnä paalin avaamisen jälkeen se probleema jos sitä ei syötetä riittävän nopeasti,siksi tää propioni ihan ok ja tää
koskee ennenkaikkea kuivia/kuivahkoja paaleja.

Onko sulla kaikki paalit kuivia? Nimittäin kosteat paalit säilyvät paremmin kuin kuivannihkeät...Toinen vaihtoehto olisi sitten kuivattaa niin kuivaksi että säilyisi ilman muoviakin...

No näin näyttäisi, nyt on syötetty muutampia virna-kaura -paaleja, jotka ovat suorastaan märkiä ja aistinvaraisesti ihan ykköstä... Yksi strateginen juttu olisi tietty säästää ne kosteimmat tänne loppukevääseen.

Petri

Lainaus käyttäjältä: molymatti - 30.05.11 - klo:08:16

Onko sulla kaikki paalit kuivia? Nimittäin kosteat paalit säilyvät paremmin kuin kuivannihkeät...Toinen vaihtoehto olisi sitten kuivattaa niin kuivaksi että säilyisi ilman muoviakin...

No näin näyttäisi, nyt on syötetty muutampia virna-kaura -paaleja, jotka ovat suorastaan märkiä ja aistinvaraisesti ihan ykköstä... Yksi strateginen juttu olisi tietty säästää ne kosteimmat tänne loppukevääseen.

Petri

Puristeneste mustuu auringonpaisteessa,tuo ilmiö on vielä inhottavampi kuin homehtuminen.Tämä koskee siis todella märkiä paaleja.

 Ainoat paalit joista on tullut reklamaatiota ovat ne joiden kosteus on ollut epätasainen. Eli jos karho on ollut päältä kuiva/seassa on ollut märkiä klönttejä, niin juuri ne paalit ovat olleet "huonoja." Joskus sääolosuhteet eivät anna aikaa kuivattaa heinää tasaisen kuivaksi, vaan sekaan jää paksummista kohdista tai metsän reunoista märkää ainesta sekaan, joka aiheuttaa pilaantumista. Jos paali on ollut tasaisen kuiva/kostea niin pääsääntöisesti ei mitään huomautettavaa ole ollut. Pöyhin miltei kaikki heinät, mutta sekään ei aina riitä, kun sade pukkaa päälle.










Harri.

eri linnut tekee myös kynsillään pieniä reikiä, jota ei silmällä huomaa. reiät korostuu kuivilla paaleilla ... happo maksaa ittensä takaasi myös paalitouhuus:)

Mulla oli toissa talvena paljon homeisia paaleja ja muuta eroa ei ollut entiseen kuin että erehdyin ostamaan "halpaa" liimatonta käärintäkalvoa......oisko ollu agrifilm tai joku sellanen. Viime kesänä tehtiin taas Ranilla ja tälläkin hetkellä syötetään homeettomia paaleja......josilacilla säilötään. Vuoden aikana menee n. 1000 paalia ja pari mennyt hylkyyn. Ranin ainoa huono puoli on että joutuu kiristinrullat puhdistamaan melkeinpä päivittäin. Agrifilmillä ei tarvinnu putsata koko kesänä ja tuli pyöriteltyä yhteensä 5500 palloa.

moskaheinä tuas kaas mainittiin... erilaiset kukat, niittyleinikit yms, juuriheinät vaikuttaa negatiivisesti säilöntään.