1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta, SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina, esim tj sai alhaisimmillaan kansallista tukea 70 mk/ha. Vieläkin viljan kokonaistuet ovat alhaiset muihin EU-maihin ja olosuhteisiin verrattuna ...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:20

1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK

CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa.

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 18.03.08 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:20

1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK

Etkö pysty TJ todentamaan pääasioita: Komission tulkinta korotetuista investointituista, samanlaiset tuet koko maahan Jeps, AB-alueen korotetut investointituet oli vastine C-alueen korkeille tulotuille, MTK junttasi tänän AB-alueen tuen pois, mitä jälkeenpäin mm. komissaari Fischler ihmetteli. CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa. Tähän on koetettu saada muutosta alunalkaen, mutta ymmärtäähän heikompiälyinenkin, että tuen taso perustui suoraan EU:n rahoitusosuuteen CAP-tuessa...Ja tästä kärsitään tilatuen muodossakepuneuvottelijat olivat valmiit tinkimään cap-tasosta saadakseen mahdollisimman ison maitokiintiön ja mahdollisimman suuren c-alueen. Maitokiintiöstä piti muutkin maat kiinni, miksi Suomi ei olisi saanut ? Nurmen CAP-tuki oli oikea toimenpide, maksettiinhan rehumaissille EU:ssa CAP-hehtaaritukeaolisi pitänyt hakea EU:lta kiintiötä erikä leikata viljalta, niinkuin Suomessa meneteltiin MTK:n vaatimuksesta. Maidolle luotiin aina vaan uusia tukia, viljalta vietiin. Tämäkin oli tärkeä toimenpide, etenkin etelän karjatiloille. MTK:n merkitys koko ajan vähäinen, hiljainen myötäeläjä, jos huumorilla asiaa käsitellään tervetuloa lukemaan vanhoja MaasTulleja, MTK oli ja on kaiken kähminnän takana. Ehdot virkamiesten valmiiksi saneltuja, lausuntokierroksella asiat ovat saamatta juurikaan mitään muutosta MTK:n taholtaMTK on jo vaatimuksia esittäessään muotoillut asiat valmiiksi. Tämä on todettu koko ajan, MTK:sta tullut lähinnä tiedottava osapuoli jäsenistölleenhölö hölö, MTK on kaikkein pahin myyrä.
Kuten edellä olen todennut, kansalliset tuet ovat pääosin kotieläintuotannon tukia alueesta riippumatta Niinkuin eräs ex-MTK-herra totesi, kotieläintilojen olosuhdehaitta korvataan investointituilla, vain kasvinviljelyn olosuhdehaitta jää jäljelle...ja sillehän ei paljon tipu...sellainenkin omituisuus MTK:n junttaamana on syntynyt, että karjatila saa esim. täällä B-alueella myyntiin menevälle viljalleen 80 e/ha korkeamman tuen kuin kotieläintila.
En väitä, etteikö jäsenyys olisi ollut ajoitettu oikeaan aikaan. Itsekin olen antanut KYLLÄ-äänen, perusteena jälkijunaan jättäytyminen, ehdot takuulla vielä huonommat ja pelko jäsenyysneuvotteluiden jälkeisestä hallituspolitiikasta ( demarit olisivat ottaneet takuulla Ruotsin maatalouspolitiikasta ennen jäsenyyttä mallia ).
MUTTA TUNARIT LÖYTYY SILTI PÄÄPUOLUEISTAmaatalouden liittymisneuvottelut veti kepu v. 1991 saavuttamansa veretseisauttaneen vaalivoiton voimalla, MTK aloitti varsinaisen myyräntyönsä heti liittymisen jälkeen.  MTK toimii vain nimellisesti MTK on viljanviljelijän ja AB-alueen tuottajan vihollinen numero yksi.

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:56

CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa.

Oliski ollu nuan mutta ne oli 1987 ja 1988. Seuraavat pari vuatta oli ennätyksellisen hyviä.

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:56

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 18.03.08 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:20

1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK

Etkö pysty TJ todentamaan pääasioita: Komission tulkinta korotetuista investointituista, samanlaiset tuet koko maahan Jeps, AB-alueen korotetut investointituet oli vastine C-alueen korkeille tulotuille, MTK junttasi tänän AB-alueen tuen pois, mitä jälkeenpäin mm. komissaari Fischler ihmetteli. CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa. Tähän on koetettu saada muutosta alunalkaen, mutta ymmärtäähän heikompiälyinenkin, että tuen taso perustui suoraan EU:n rahoitusosuuteen CAP-tuessa...Ja tästä kärsitään tilatuen muodossakepuneuvottelijat olivat valmiit tinkimään cap-tasosta saadakseen mahdollisimman ison maitokiintiön ja mahdollisimman suuren c-alueen. Maitokiintiöstä piti muutkin maat kiinni, miksi Suomi ei olisi saanut ? Nurmen CAP-tuki oli oikea toimenpide, maksettiinhan rehumaissille EU:ssa CAP-hehtaaritukeaolisi pitänyt hakea EU:lta kiintiötä erikä leikata viljalta, niinkuin Suomessa meneteltiin MTK:n vaatimuksesta. Maidolle luotiin aina vaan uusia tukia, viljalta vietiin. Tämäkin oli tärkeä toimenpide, etenkin etelän karjatiloille. MTK:n merkitys koko ajan vähäinen, hiljainen myötäeläjä, jos huumorilla asiaa käsitellään tervetuloa lukemaan vanhoja MaasTulleja, MTK oli ja on kaiken kähminnän takana. Ehdot virkamiesten valmiiksi saneltuja, lausuntokierroksella asiat ovat saamatta juurikaan mitään muutosta MTK:n taholtaMTK on jo vaatimuksia esittäessään muotoillut asiat valmiiksi. Tämä on todettu koko ajan, MTK:sta tullut lähinnä tiedottava osapuoli jäsenistölleenhölö hölö, MTK on kaikkein pahin myyrä.
Kuten edellä olen todennut, kansalliset tuet ovat pääosin kotieläintuotannon tukia alueesta riippumatta Niinkuin eräs ex-MTK-herra totesi, kotieläintilojen olosuhdehaitta korvataan investointituilla, vain kasvinviljelyn olosuhdehaitta jää jäljelle...ja sillehän ei paljon tipu...sellainenkin omituisuus MTK:n junttaamana on syntynyt, että karjatila saa esim. täällä B-alueella myyntiin menevälle viljalleen 80 e/ha korkeamman tuen kuin kotieläintila.
En väitä, etteikö jäsenyys olisi ollut ajoitettu oikeaan aikaan. Itsekin olen antanut KYLLÄ-äänen, perusteena jälkijunaan jättäytyminen, ehdot takuulla vielä huonommat ja pelko jäsenyysneuvotteluiden jälkeisestä hallituspolitiikasta ( demarit olisivat ottaneet takuulla Ruotsin maatalouspolitiikasta ennen jäsenyyttä mallia ).
MUTTA TUNARIT LÖYTYY SILTI PÄÄPUOLUEISTAmaatalouden liittymisneuvottelut veti kepu v. 1991 saavuttamansa veretseisauttaneen vaalivoiton voimalla, MTK aloitti varsinaisen myyräntyönsä heti liittymisen jälkeen.  MTK toimii vain nimellisesti MTK on viljanviljelijän ja AB-alueen tuottajan vihollinen numero yksi.

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 18.03.08 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:56

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 18.03.08 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:20

1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK

Etkö pysty TJ todentamaan pääasioita: Komission tulkinta korotetuista investointituista, samanlaiset tuet koko maahan Jeps, AB-alueen korotetut investointituet oli vastine C-alueen korkeille tulotuille, MTK junttasi tänän AB-alueen tuen pois, mitä jälkeenpäin mm. komissaari Fischler ihmetteli. CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa. Tähän on koetettu saada muutosta alunalkaen, mutta ymmärtäähän heikompiälyinenkin, että tuen taso perustui suoraan EU:n rahoitusosuuteen CAP-tuessa...Ja tästä kärsitään tilatuen muodossakepuneuvottelijat olivat valmiit tinkimään cap-tasosta saadakseen mahdollisimman ison maitokiintiön ja mahdollisimman suuren c-alueen. Maitokiintiöstä piti muutkin maat kiinni, miksi Suomi ei olisi saanut ? Nurmen CAP-tuki oli oikea toimenpide, maksettiinhan rehumaissille EU:ssa CAP-hehtaaritukeaolisi pitänyt hakea EU:lta kiintiötä erikä leikata viljalta, niinkuin Suomessa meneteltiin MTK:n vaatimuksesta. Maidolle luotiin aina vaan uusia tukia, viljalta vietiin. Tämäkin oli tärkeä toimenpide, etenkin etelän karjatiloille. MTK:n merkitys koko ajan vähäinen, hiljainen myötäeläjä, jos huumorilla asiaa käsitellään tervetuloa lukemaan vanhoja MaasTulleja, MTK oli ja on kaiken kähminnän takana. Ehdot virkamiesten valmiiksi saneltuja, lausuntokierroksella asiat ovat saamatta juurikaan mitään muutosta MTK:n taholtaMTK on jo vaatimuksia esittäessään muotoillut asiat valmiiksi. Tämä on todettu koko ajan, MTK:sta tullut lähinnä tiedottava osapuoli jäsenistölleenhölö hölö, MTK on kaikkein pahin myyrä.
Kuten edellä olen todennut, kansalliset tuet ovat pääosin kotieläintuotannon tukia alueesta riippumatta Niinkuin eräs ex-MTK-herra totesi, kotieläintilojen olosuhdehaitta korvataan investointituilla, vain kasvinviljelyn olosuhdehaitta jää jäljelle...ja sillehän ei paljon tipu...sellainenkin omituisuus MTK:n junttaamana on syntynyt, että karjatila saa esim. täällä B-alueella myyntiin menevälle viljalleen 80 e/ha korkeamman tuen kuin kotieläintila.
En väitä, etteikö jäsenyys olisi ollut ajoitettu oikeaan aikaan. Itsekin olen antanut KYLLÄ-äänen, perusteena jälkijunaan jättäytyminen, ehdot takuulla vielä huonommat ja pelko jäsenyysneuvotteluiden jälkeisestä hallituspolitiikasta ( demarit olisivat ottaneet takuulla Ruotsin maatalouspolitiikasta ennen jäsenyyttä mallia ).
MUTTA TUNARIT LÖYTYY SILTI PÄÄPUOLUEISTAmaatalouden liittymisneuvottelut veti kepu v. 1991 saavuttamansa veretseisauttaneen vaalivoiton voimalla, MTK aloitti varsinaisen myyräntyönsä heti liittymisen jälkeen.  MTK toimii vain nimellisesti MTK on viljanviljelijän ja AB-alueen tuottajan vihollinen numero yksi.

Eli et pysty faktaa esittämään edelleenkään, Talojussi ?

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:12:18

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 18.03.08 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:56

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 18.03.08 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:20

1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK

Etkö pysty TJ todentamaan pääasioita: Komission tulkinta korotetuista investointituista, samanlaiset tuet koko maahan Jeps, AB-alueen korotetut investointituet oli vastine C-alueen korkeille tulotuille, MTK junttasi tänän AB-alueen tuen pois, mitä jälkeenpäin mm. komissaari Fischler ihmetteli. CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa. Tähän on koetettu saada muutosta alunalkaen, mutta ymmärtäähän heikompiälyinenkin, että tuen taso perustui suoraan EU:n rahoitusosuuteen CAP-tuessa...Ja tästä kärsitään tilatuen muodossakepuneuvottelijat olivat valmiit tinkimään cap-tasosta saadakseen mahdollisimman ison maitokiintiön ja mahdollisimman suuren c-alueen. Maitokiintiöstä piti muutkin maat kiinni, miksi Suomi ei olisi saanut ? Nurmen CAP-tuki oli oikea toimenpide, maksettiinhan rehumaissille EU:ssa CAP-hehtaaritukeaolisi pitänyt hakea EU:lta kiintiötä erikä leikata viljalta, niinkuin Suomessa meneteltiin MTK:n vaatimuksesta. Maidolle luotiin aina vaan uusia tukia, viljalta vietiin. Tämäkin oli tärkeä toimenpide, etenkin etelän karjatiloille. MTK:n merkitys koko ajan vähäinen, hiljainen myötäeläjä, jos huumorilla asiaa käsitellään tervetuloa lukemaan vanhoja MaasTulleja, MTK oli ja on kaiken kähminnän takana. Ehdot virkamiesten valmiiksi saneltuja, lausuntokierroksella asiat ovat saamatta juurikaan mitään muutosta MTK:n taholtaMTK on jo vaatimuksia esittäessään muotoillut asiat valmiiksi. Tämä on todettu koko ajan, MTK:sta tullut lähinnä tiedottava osapuoli jäsenistölleenhölö hölö, MTK on kaikkein pahin myyrä.
Kuten edellä olen todennut, kansalliset tuet ovat pääosin kotieläintuotannon tukia alueesta riippumatta Niinkuin eräs ex-MTK-herra totesi, kotieläintilojen olosuhdehaitta korvataan investointituilla, vain kasvinviljelyn olosuhdehaitta jää jäljelle...ja sillehän ei paljon tipu...sellainenkin omituisuus MTK:n junttaamana on syntynyt, että karjatila saa esim. täällä B-alueella myyntiin menevälle viljalleen 80 e/ha korkeamman tuen kuin kotieläintila.
En väitä, etteikö jäsenyys olisi ollut ajoitettu oikeaan aikaan. Itsekin olen antanut KYLLÄ-äänen, perusteena jälkijunaan jättäytyminen, ehdot takuulla vielä huonommat ja pelko jäsenyysneuvotteluiden jälkeisestä hallituspolitiikasta ( demarit olisivat ottaneet takuulla Ruotsin maatalouspolitiikasta ennen jäsenyyttä mallia ).
MUTTA TUNARIT LÖYTYY SILTI PÄÄPUOLUEISTAmaatalouden liittymisneuvottelut veti kepu v. 1991 saavuttamansa veretseisauttaneen vaalivoiton voimalla, MTK aloitti varsinaisen myyräntyönsä heti liittymisen jälkeen.  MTK toimii vain nimellisesti MTK on viljanviljelijän ja AB-alueen tuottajan vihollinen numero yksi.

Eli et pysty faktaa esittämään edelleenkään, Talojussi ?

TJ on esittänyt kylmät faktat, fortsonni yrittää päkittää jonninjoutavia puolustaessaan MTK:ta...lordi on MTK:n palkkalistoilla, mikä selittääkin jo paljon