Olderilta tulossa 800 kilon satsi siemeniä, myös sinimailasta. 

16.3 olis ylivieskassa valkuaiskasviseminaari. MTT:n järjestämä tai jotain, eli ei välttämättä tuolla reissulla paljoa viisastu jos lähtis
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/Koulutuskalenteri1
Ohjelmasta ei mitään tietoa. Viron pojilla varmasti enemmän käytännön tietoa näistä jutuista. Seinäjoelle olis tehny mieli lähteä mutta perhe syihin vedoten piti jättäytyä pois.

No tarkoitus olisi n. 8-9 hehtaaria uutta nurmea taas perustaa keväällä, joista noin puolet voisi kokeilla tuota mailasta. Jos kuitenkin on niin, että se on paljon epävarmempi kuin apila, niin pitää vielä harkita. Jotenkin tuo lehmien ruokkiminen ruokonata+timotei+nurminata seoksella pelkästään verottaa paljon Raision kuormia tilatessa. Koska aloituksen aihe oli heinänsiemeniä, niin uskaltanee kysyä, jotta miten raati muuten suhtautuu ruokonataan lehmien ruokinnassa. Paljon antaa kieltämättä satoa, mutta maittavuus on mielestäni huonompi kuin mitä pelkillä nurminata-timotei seoksilla. Entäpä Ruokonadan käyttö apilan kanssa? Apila pitää korjata vähän myöhemmin ja taas ollaan ruokonadan lehtiin tekemässä vahapintaa. 

2006 kylvettiin kesantoon 24.7. sinimailasta. Syksy oli kuiva ja pääosa iti vasta syyskuun lopulla. Kasvusto ei ehtinyt juurtua kunnolla ja kasvusto jä mailasen puolesta aukkoiseksi.
2007 kylvettiin kesantoon 18.6 ja laitettiin aika reippaasti turvelantaa. Kosteissa olosuhteissa lähti räjähtävään kasvuun. Puhdistusniitto tehtiin 7.8. ja massaa jäi turhankin paljon pellon pintaan. Noin puolelta lohkoa mailanen oli hävinnyt ensimmäisen talven aikana. Viimekesänä mailasalueet kasvoivat tosi hyvin edelleen. Epäilen liian typen perustamisvaiheessa heikentäneen talvehtimista.
Kylvömäärä näissä oli n. 10 kg ympättyä Pondus mailasta ja 12 kg Retu timoteiseosta. Nämä lohkot ovat pääosin Hiuesavia Ph 6,8-7,0
2009 kylvettiin Annabell ohran kanssa 10 kg Pondus, 2 kg Ilte puna-apila, 10 kg Retu-Grindsatd seosta. Ohrasta puitiin n. 5000 kg sato. Lohko on tasainen jäykkä HtS. Ph 7,0. Tämä lohko onnistui tosi hyvin. Koko lohkolla kasvoi viimekesänä sekä mailasta, että apilaa. Lohko lannoitettettiin pääosin typellä(varmaankin ihan turhaan) kaikille kolmelle sadolle. Yhteensä typpeä käytettiin vuodessa n. 150 kg Kuiva-ainesato ylitti 10000 kg/ha
Viimekeväänä kylvettiin suojaviljan kanssa Legendairya, puna-apilaa Grindstadia ja Karoliinaa. kylvöstä seuraavana päivänä tuli 50 mm ukkoskuuro ja seuraavan viikon aikana n. 100 mm lisää.  Osassa rikottiin kuorettumaa äestyksellä kun maat jälleen alkoivat kantamaan. Sinimailanen tuntui aikalailla harvenevan kuorettuman rikkomisesta. Yhden lohkon kuivuminen kesti niin kauan, ettei äestys ollut enää mahdollista. Lätäkköpaikkoihinkin tuli sinimailasta, vaikka viljaa niihin ei tullutkaan. Viimevuoden suojaviljat korjattiin vihantana tai kokoviljasäilörehuksi. Ihan hyvin niihin syksyllä ainakin mailasta jäi.
Kasvinsuojelu:
2007 oli korjattavassa nurmessa paljon saunakukkaa ja pahimmat paikat ruiskutettiin Basagranilla. Ihan kohtuullinen vaikutus mutta kallis. Suojaviljat on ruiskutettu 1-1,5 tabl Expressiä ilman kiinnitettä. Puitavaan olen lisäksi laittanut 0,5 l MCPA. Noissa viimevuotisissa aukkopaikoissa mailanen otti ruiskutuksest nokkiinsa, mutta näytti kylläkin toipuvan.

Kiitos make
Suojavilja näyttäisi olevan ihan hyvä perustamistapa omien kokemuksienkin perusteella. Kevätkylvön mailanen vaatii kun kestää kauan taimettuminen.
Itellä ajatuksena ottaa olderilta festuca extra seosta. Valkoapila - barolex ruokonata - karolina ruokonata - nurminata. Tähän vielä sekaan englannin raiheinää ja joillekin lohkoille sinimailasta niin on kumma jos ei joku noista lajeista menesty. Vielä ei ole tietoa tuon valmiin seoksen siementen suhteista, mutta kait se selviää kysymällä
Mitä ruokonataa nylygillä on ollu? Aika lailla eroa eri ruokonatalajikkeiden välillä just tuossa vanhenemisessa ja vahapeitteen muodostamisessa. Itellä ei mitään ongelmaa koran kanssa maittavuudessa ym. On tehty ajoissa, eli se kolme satoa on otettava.

No jos en väärin muista, niin Retua on nuissa Arkimarketin seoksissa ollut mukana. Nyt muutaman vuoden ollut tuo ruokonata käytössä ja vasta viime kesänä/syksynä tein "oikeaan" aikaan rehut, jolloin tuo 3 teko kyllä pukkaa päälle väistämättä. Tarvetta ei kuitenkaan olisi. Rehuarvot näyttää varsin hyvää, mutta lehmille ei vaan tahdo maistua samaan tapaan. Liekkö monikin muu asia pielessä pienviljelijällä, mutta näin se vaan näyttää kääntyvän.

Miten kovia ihmiset on käyttämään rikkatorjuntaa nurmilla? Omasta mielestä aika vähäistä on rikkojen torjunnan tarve, mutta voisiko sillä parantaa heinän maittavuutta/laatua kenties? Voikukka näyttäisi valtaavan tilaa, muuten aika puhdasta kasvustoa kautta linjan.

Laitumilla tulee käytettyä lähes joka kevät rikkatorjuntaa. Laitumilla kun ei ole riittävästi kilpailevia kasveja rikkoja vastaan. Ja laitumella usein haitallisimpia rikkoja nurmessa... Lutukka, hierakka, leinikki ym.
Säilisnurmissa ei ole pahemmin tarvetta ruiskuttaa jos kasvustot hyviä. Vanhoissa nurmissa itelläki rikkaa kun on perittynä huonosti hoidettuja nurmia. Yhden lohkon joutui päättää viime vuonna kun putkikasvit pääsi ojista valtaamaan alaa. Ei varmastikaan parasta lehmän ruokaa Kaikenlaisia sallittuja aineita kokeilin ruiskuttaa, mutta vähän vaan lehdet käpristy ja siitä taas uuteen nousuun. Aika kauas menny jutut alkuperäisestä kysyjän aiheesta, mutta liittyy kuitenkin asiaan