Kuvassa on erilaisilla valkoisilla maanparannusaineilla kyllästetty entinen pitkäaikainen sokerijuurikaspelto.

Tien kahta puolta on palstoja, joilta vettä poistetaan varmaankin pumppaamalla, koska lähistön Mahtinaisentien alikulku on *maanpintaan asti* kesäisinkin täynnä vettä, paitsi kun pumput toimivat.

Pellossa on hyvä rukiinoras, ja se sai jäätikön päällensä varmaan jo runsas kuukausi sitten. Nyt jäätikön päällä oli uutta vettä, koska perjantaina ja toissayönä satoi 15-18 mm vettä. Mutta toivottavasti pinta sulaa muutamassa viikossa. Omat palstat ovat lumisia ja 10 cm kiintojää siellä alla. Lumet sulavat jäätikkövaiheen kautta joskus sitten. Tulee hyvä kevätvehnän kylvöalusta.

Voin kyllä todeta, että syysvilja on paremmin  sisämaan ja toisaalta lumettoman merenrannan kasvi, mutta juuri tämä sopiva jäätikkötalvietäisyys tekee syysviljan viljelyn paljon jännemmäksi.

-SS-

Kuvassa on erilaisilla valkoisilla maanparannusaineilla kyllästetty entinen pitkäaikainen sokerijuurikaspelto.

Tien kahta puolta on palstoja, joilta vettä poistetaan varmaankin pumppaamalla, koska lähistön Mahtinaisentien alikulku on *maanpintaan asti* kesäisinkin täynnä vettä, paitsi kun pumput toimivat.

Pellossa on hyvä rukiinoras, ja se sai jäätikön päällensä varmaan jo runsas kuukausi sitten. Nyt jäätikön päällä oli uutta vettä, koska perjantaina ja toissayönä satoi 15-18 mm vettä. Mutta toivottavasti pinta sulaa muutamassa viikossa. Omat palstat ovat lumisia ja 10 cm kiintojää siellä alla. Lumet sulavat jäätikkövaiheen kautta joskus sitten. Tulee hyvä kevätvehnän kylvöalusta.

Voin kyllä todeta, että syysvilja on paremmin  sisämaan ja toisaalta lumettoman merenrannan kasvi, mutta juuri tämä sopiva jäätikkötalvietäisyys tekee syysviljan viljelyn paljon jännemmäksi.

-SS-

Ehkä osun sitten sinun kanssasi samalle vyöhykkeelle kun ei ole mitenkään varmaa et joka vuosi saa edes syyskasvin talvehtimaan. Nytkin syksyllä jo tiputteli vettä sen verran et notkopaikat olisivat takuulla tyhjiä ja niitähän riittää näillä ns. Tasaisilla pelloilla.

Sanoisin et viidestä vuodesta ehkä kerran onnistuu ok hyvin, kaks kertaa niin et erittäin aukkoisena on keväällä et saa sit miettiä mitä tekee ja pari kertaa on sit selvä peli..

Minähän olen pitänyt ohraa semmosena helppona ja varmana viljeltävänä muihin kevätviljoihin verrattuna mutta ehkä täältä Hämeestä ei auta huudella mitään. 

Minähän olen pitänyt ohraa semmosena helppona ja varmana viljeltävänä muihin kevätviljoihin verrattuna mutta ehkä täältä Hämeestä ei auta huudella mitään. 

Hiekkasia, multasia vai turvemaita?

Lainaus käyttäjältä: bouli - 19.02.24 - klo:08:52

Minähän olen pitänyt ohraa semmosena helppona ja varmana viljeltävänä muihin kevätviljoihin verrattuna mutta ehkä täältä Hämeestä ei auta huudella mitään. 

Hiekkasia, multasia vai turvemaita?

  Hiue, hiesu, hieta sillai vuorotellen ja keskenään sekaisin päämaalajit. Kaikkea muutakin löytyy, hiekkaa, savea ja eloperäistä mutta noi on kokonaisuuden kannalta ne tärkeimmät. Ei mitään kauhean hikeviä mutta kevätkynnettäviä kuitenkin.
Mulla on ollut pääasiassa aikaisia monitahoisia alunperin siksi että sillä saa tasattua sadonkorjuuaikaa, aikaisuus itsessään ei ole muuten mikään itsetarkoitus. 2-tahoista myös ollut välillä siinä rinnalla kasvamassa. Kummassakin omat hyvät puolensa, toki tuo aikaisten ohrien kavurytmi tekee sen että on herkempi kasvun alkuvaiheessa kun kehittyminen älyttömän nopeaa mutta voi kyllä ihmeesti korjata myöhemmin kasvukaudella heikonkin näköistä alkua.
Laskin juuri hiljakkoin että ohrien keskisato 2012-2022 on ihan karvan yli 5tn/ha. Ihan ok vuodet huomioiden vaikka itsestä tuntuu että monessa kohtaa olisi parantamisen varaa. 

Yksi ohoranviljelyn vitsaus on näissä ränsistymisherkissä lajikkeissa.

Cerone on todettu hyväksi aineeksi juuri ennen tähkälle tuloa ruiskutettuna ränsistymisen ehkäisyyn. Modduksesta mainostavat samaa, että ehkäisis ränsistymistä myöhäisessä käsittelyssä. Ootteko havainnu modduksen oikeasti ehkäisevän?

 Axialin tai lehtitypen kanssa ei saa ajaa ceronea, niin siksi mietityttää josko modduksella saisi samaa aikaan? Tautiaine toki auttanee myös, muttei yksin riittävästi tietyillä monitahoisilla.

Onko Axialin käyttöajankohta todellakin sama kuin Ceronen ja/tai Modduksen ?  Hukkakauratorjunnan varmistamiseksi voisi ehkä kuitenkin olla syytä tehdä kahden kierroksen ruiskutus, ensimmäisellä kierroksella rikka-aine ja Axial, ja lehtitupen paksuuntuessa Cerone + Moddus, jolloin teho on suurimmillaan. Tällöin juuri ennen tähkälletuloa myös suurin tarve tautiaineille on olemassa, ja sekoitusmahdollisuus.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.02.24 - klo:08:54

Lainaus käyttäjältä: bouli - 19.02.24 - klo:08:52

Minähän olen pitänyt ohraa semmosena helppona ja varmana viljeltävänä muihin kevätviljoihin verrattuna mutta ehkä täältä Hämeestä ei auta huudella mitään. 

Hiekkasia, multasia vai turvemaita?

  Hiue, hiesu, hieta sillai vuorotellen ja keskenään sekaisin päämaalajit. Kaikkea muutakin löytyy, hiekkaa, savea ja eloperäistä mutta noi on kokonaisuuden kannalta ne tärkeimmät. Ei mitään kauhean hikeviä mutta kevätkynnettäviä kuitenkin.
Mulla on ollut pääasiassa aikaisia monitahoisia alunperin siksi että sillä saa tasattua sadonkorjuuaikaa, aikaisuus itsessään ei ole muuten mikään itsetarkoitus. 2-tahoista myös ollut välillä siinä rinnalla kasvamassa. Kummassakin omat hyvät puolensa, toki tuo aikaisten ohrien kavurytmi tekee sen että on herkempi kasvun alkuvaiheessa kun kehittyminen älyttömän nopeaa mutta voi kyllä ihmeesti korjata myöhemmin kasvukaudella heikonkin näköistä alkua.
Laskin juuri hiljakkoin että ohrien keskisato 2012-2022 on ihan karvan yli 5tn/ha. Ihan ok vuodet huomioiden vaikka itsestä tuntuu että monessa kohtaa olisi parantamisen varaa. 

Hyvät maat ja olosuhteet ja lopputuloksena ihan huikee keskisato. Meillä on viimeisimmätkin vannoutuneet ohramiehet luopumassa monitahoisista lajikkeena. Ei vaan laatu kestä. Hehtopainot häviää. Jos ohraa viljelee, 2t on oltava. En pysty sanomaan tähän hätään omaa keskisatoa ohralla, mutta jos neljän päälle on, niin se on hyvin. Viime vuosien pahin ongelma on ollut jatkuva jälkiversoilu, johon ei oikein lääkettä ole löytynyt. Nyt on toista vuotta ohra-ala niin minimissä kuin pystyy. Jatkossa kylläkin pakko palata siihen taas, kun viljelykierto loppuu. Kauraa ollut paljon ja samoilla lohkoilla. Nyt vaikuttaa siltä, että kaurakin on tullut jo tiensä päähän. Ei se vaan kestä näin kuumia ja vähäsateisia kesiä. Hehtopaino katoaa siitäkin. Ei kauhean isot odotukset kaurankaan suhteen tällä hetkellä. Röyhyllä reilusti ja matalaa kuin mikä. Jos nyt suostuisi jollain lailla satelemaan, että saisi jotain painoa jyviin, se olisi jo iso voitto.

Täälläpäin on paljon ohraa kylvössä, proruis miehet laittoivat peltonsa ohralle kun ruis ei talvehtinut, komealla tähkällä. Aikainen puinti ja reipas lannoitus ja ruista perään….

onko kuin paljon ruista siemenenä saatavilla...   kyselin tuossa aikasemmin hankkijalta moista ja eipä ollut tavaraa..   

Luulisi noille pro viljelijöille löytyvän hybridiä. Satotavoite 8tn/ha