Rypsijalka löytyy täältäkin ja ajaa asiansa ihan hyvin. Itse tehtiin vielä rautatankoa taivuttamalla ja hyvä tuli ja kulut oli aikapienet vrt. pystyterään.

Täytyy varmaan kiusata putkimiestä, taipuu putket varmaan nätimmin. Tai jos laittaisi vasemmalle puolelle sen pörssin sähköterän. Nykyään puimurinterälaput näkyvät olevan kiinni pultilla ja mutterilla. Ostin yhden laatikon ja vaihdan jokaisen lapun jossa on vähänkin lohkeamaa. Sama kaksoissormien osalta, jos ei saa ihan suoraan linjaan vasaroimalla, vaihtoon.

Sitten toiseen päähän se kampikoneiston vipu ja Zurni paikalleen.

Olisko se nyt sitten pakollista silppurista ottaa ne vastaterät pois vai riittääkö Claasissa että kääntää sen vastateräpalkin mahdollisimman alaviistoon ?

En ihan usko pystyterättä tuota vinoon painunutta rapsia puitavan tavan viljanjakajalla. Kävelin tuolla hukkiksia, niin reisitaskuhousujen taskunnapissa roikkui perässä pitkästi kiinnitakertuneita rapsinvarsia.

Ruis kyllä kaatuu puinneissa päälle 25.7. tienoilla. Ja seuraavaksi syysvehnä. Ja rapsiakin pitäs keritä. Syyrapsi taitaa sittenkin olla kaikkein pahin puintikiireitten kiusaaja.

-SS-

  Ei toiminut kaarijakaja omilla rypseillä ,kun itsetehdyllä kokeilin ,parempi oma nostettu jakaja ,kun rypsi
monesti niin sekalaista jotta tarvii sen jakajan väliin saada laihon alle ja toisinaan päälle ja oikein ongelma
sivulaossa joutuu sitten yhdeltä sivulta ees taas puimaan. Helppoa  ja ressitöntä se rypsin puinti kuitenkin on
jos vertaa  vaikka liimalako ohran puintiin.

  Ei toiminut kaarijakaja omilla rypseillä ,kun itsetehdyllä kokeilin ,parempi oma nostettu jakaja ,kun rypsi
monesti niin sekalaista jotta tarvii sen jakajan väliin saada laihon alle ja toisinaan päälle ja oikein ongelma
sivulaossa joutuu sitten yhdeltä sivulta ees taas puimaan. Helppoa  ja ressitöntä se rypsin puinti kuitenkin on
jos vertaa  vaikka liimalako ohran puintiin.

Siis Sampo puimurin se pitkä jakaja on jakajien parhaimmistoa, sivuputkella varustettuna voi puskea ihan mihin vaan pajukkoon. Claasin oma jakaja on vähän semmoinen nysä, joka ei pitkässä sekaisessa rukiissa juurikaan auta niiden tupsujen jakamiseen ulko- ja sisäpuolelle pöytää. Muutenkin kaatokelan oikea pää on herkempi kietomaan, katsotaan nyt jos saisi jotkut suojat niiden akselinnysien päähän.

Nykyohrat eivät näytä paljon liimalakoon menevän. Tuossa Elmeri ohrassa kävelin, pituus hiukan polven alapuolelle ja paksua ja pitkää pötkö on tähkää jo siinä. Hybridi rukiit ovat noin 130 cm pitkiä, nekin 50 cm lyhyempiä kuin kevätruis, tai vanhan ajan populaatioruis.

Nyt mitä katsoin, niin lakoa oli rapsissa ja rukiissa. Pituus jo partaan asti kummallakin.

-SS-

Sivuterien suurin säästö tulee hermojen säästymisessä. Ei puinti katkea eikä isäntä ramppaa oravana portaita alas ylös hyttiin ja taas alas tolloa selvittämään. Ja mitä puintikoneisto tykkää katkonaisesta puinnista? Se rankaisee tappioilla.

Mun sivuterä (Zürn) on lähellä pöytää koska ei ole pelkoa kaatokelan osumisesta sähkömoottoriin. Ja pimeällä voi puida sillä laturista riittää virtaa valoihin.

Sampon teränkäyttö kestää jos se on hyvässä peruskunnossa ts. ei välyksiä, eikä liikaa välyksiä terälapun sekä sormien välillä. Muussa tapauksessa terä ei leikkaa vaan litistää rypsin rungon.

Sivuterän vaatima voimanlisäys on varsin mitätön sillä sivuterä leikkaa oksia eikä runkoa. Terä liikkuu kevyesti yhdellä kädellä.

Jos laput menevät ristiin kuusiaidan leikkuun vuoksi niin terän katkeaminen on aika selviö.

t:JF
Vihti Machine

Nyt voisikin sitten kysyä itse gurulta, että mitä ovat ne sormuksen näköiset kapeat metallirenkaat (2 kpl) siinä Claas paketin pikkutavarapussissa. Tulevatko ne jonkun pallonivelen kahden puolen joksikin korokkeeksi, ettei mutteri  kiristä liikaa ? Vai siihen isoon pulttiin joka on siinä teräruodon kiinnitysraudassa. Siinä on myös lähinnä vain siihen kampipulttiin sopivat isot aluslevyt, tulevatko ne kahden puolen vai vaan päälle ?

Muutenkin, osaluetteloa tai kaaviokuvaa kun ei ollut, niin ei noille kaikille pulteille löydy oikein paikkaa. Ne pöytään tulevat ohjurilaatat, niihin menee kolme pitkää pulttia, aluslevyt, jousialuslevyt ja mutterit. Sitten se teräruotoon tuleva osa, neljä pientä pulttia, löytyivät paikalleen, se, missä oli sininen muovilukko, se tuli sinne tapin alle kierrereikäänsä suoraan, muihin tulee nylokki.

Mutta sitten oli 2 lyhyempää ja 2 pitempää olisko ollut M10-M12 pulttia, mutterit 4 kpl semmoiset kaulukselliset, sitten kolme tai neljä semmoista pienempää pulttia, joista yhdestä puuttui jousialuslevy, ainakaan ei mennyt laskut tasan.

Se kuvasarjahan on melko pimeä, kyllä sen nyt tajuaa, mihin se laite tulee, mutta pultit eivät olleet kyllä ihan loogiset, kun pyritään järjestelmään ennen paikalleennostoa ne kohdalleen. Tänä iltana viimeistelen terän ja sen ulkopään kiinnikkeen, ja kiinnitän terän ja laonnostimet takaksin, parin sormen uusinnan jälkeen. Mutta sitten se sivuterä on seurava etappi, ja se dokumentaatio on heikoin kohta tuossa.

Tulen siis varmaankin soittamaan jossakin vaiheessa huomenna aamupuolella, sellaisessa tietyssä mielentilassa, kun "mikkään ei mee kohtuuella"

-SS-

Metallisormukset tulevat molemmin puolin molempia silmälaakereja jotta niillä riittävästi "tilaa elää" myös sivusuunnassa.

Lexionin teräpaketin laatikossa on muistaakseni ohje, Dominaattorin paketissa ei ole mitään. Paitsi tänään Lahteen menneessä paketissa oli mukana ihan A4-kokoinen ohje. En tosin katsonut sitä. Dominaattorissa on aika suorasukaisesti silleen että kasin pultti menee kasin reikään. Jos on liian lyhyt niin pidempi tilalle. Kympin reikään menee kympin pultti. Mukana on aina ylimääräisiä pultteja ja melkein aina on joku pieni osa puuttunut. Sitä varten minulla on miljoonalaatikko Syslerissä.

"Muutenkin, osaluetteloa tai kaaviokuvaa kun ei ollut, niin ei noille kaikille pulteille löydy oikein paikkaa. Ne pöytään tulevat ohjurilaatat, niihin menee kolme pitkää pulttia, aluslevyt, jousialuslevyt ja mutterit. Sitten se teräruotoon tuleva osa, neljä pientä pulttia, löytyivät paikalleen, se, missä oli sininen muovilukko, se tuli sinne tapin alle kierrereikäänsä suoraan, muihin tulee nylokki."
Ahaa, kyseessä on siis Dominator.

"Mutta sitten oli 2 lyhyempää ja 2 pitempää olisko ollut M10-M12 pulttia, mutterit 4 kpl semmoiset kaulukselliset, sitten kolme tai neljä semmoista pienempää pulttia, joista yhdestä puuttui jousialuslevy, ainakaan ei mennyt laskut tasan."
Laitan rihlatut mutterit kaksoissormien pultteihin Kun rihlat alkavat pureuta niin riittää kiristäminen yhdestä suunnasta. Ne mutterit on aika kivat.

Sivuterä on hitsattu kasaan, Claasin pöytä kans. Siksi joskus pultin reiät eivät mene sovinnolla. Itse kiristän ensin alhaalla lähinnä terää olevan kympin pultin. Siis sen jonka reikä sattuu sopimaan. Tämäkään ohje ei ole yleispätevä, riippuen siitä miten terä sopii pöytään kannattaa aloittaa jostain toisesta reiästä. Reiken paikat vaihtelevat myös vuosimallin mukaan; Unkarissa tehty pöytä on hieman erilainen kuin Saksassa tehty.

Kaikkia pultinreikiä en itse aina kiinnitä. Riittää sivuterää ravistettaessa että terä ei hölsky mutta pöytä ja puimuri heiluvat.

Laitoin aivan joka reiän mikä löytyi 8.8 pulteilla, aluslaatoilla ja nylockeilla. Ne pussissa mukana tulleet kaulusmuterit ovat jotain 15 mm avainvälillä. Käytin mieluummin 17 mm kokoisia ja nylokkeja. Mutta laite on suorassa ja toimi hyvin, tänään otin tyypit. Vielä pitää tarkistaa se teränkäytön kytkinpalan (siis Dominatorin oman) kireys, kumilla on joku mitta, mutta se on jo vähän kovettunut, olen laittanut niin tiukkaan, ettei hölsky, mutta ei liian tiukkaan, ettei lämpene. Se pala asettuu ajaessa vasta.

Pitääkö sitä pystyterää rasvata jotenkin; ruiskutin emännän varastosta rypsiöljyä siihen. Kun paistorasvaksi rypsiöljystä ei ole, omaan suuhun voissa paistettu on paras.

-SS-

Eikö toi sivuterä oikeesti varista maahan sen tavaran mitä leikkaa ja sen mukana siemeniä?

Eikö toi sivuterä oikeesti varista maahan sen tavaran mitä leikkaa ja sen mukana siemeniä?

Ei se tärise eikä ravista kasvustoa, koska se terä on niin ohut ja ne terät liikkuvat vastakkaisuuntaan. Hienosti menee laihoon, olkoon ulos tai sisäänpäin laossa. Terän kääntökohta ei ole ihan optimi, pitäisi irrottaa kampi ja kiertää säätöruuvia, mutta kyllä se terä nytkin menee kummassakin asennossa niin kuin leikkuri terät toistensa lomaan.

Viljanjakaja joko painaa tai repii tai ravistaa kasvustoa, kyllä se sivuterä hyvä on. Ja on niin kunkku olo vieläpä lisäksi. Meni tuossa maantiellä ruskea Sampo 600, ja upouusi punainen rypsiterä siinä kulmassa tervehti. Tuli ylpeä yhteenkuuluvaisuuden tunne, veteraanit siirtyivät avaruusaikaan.

Ja se pystyterä leikkaa ihan pöydän nurkassa, siihenhän se kaatuu jo Claasin pitkälle pöydälle saman tien.

-SS-

Eikö toi sivuterä oikeesti varista maahan sen tavaran mitä leikkaa ja sen mukana siemeniä?

Ei se ravista, rapsi katkeaa tärisemättä, koska ne sakset leikkelevät niinkö vastakkaisuuntaan. Varsinainen leikkuuterä värisyttää kasvustoa todella paljon, ja arkijärjelläkin ajateltuna hiljainen ajonopeus näyttää pudottelevan jyväkynnyksen taakse enemmän mustaa jauhoa kuin kovemmalla ajonopeudella. Voisi sanoa, että vanhalla Sampolla saattaisi pudota paljon enemmän siementä terän eteen, koska ne kierivät varsinkin alamäessä ajaessa sinne terän päälle takaisin. Siksi se Claasin siemenkynnys itse asiassa on melko hyvä koppaamaan vartta alas putoavat siemenet.

Mutta ajoin umpiseen eilen Zurnilla, vasemmalla normijakaja, oikealla reunalla Zurn rypsiterä. Valkoinen reuna oli luonnossa helpommin nähtävissä kuin kuvassa, mutta kuvastakin näkee, että normijakaja varistaa enempi.



-SS-

Eikö toi sivuterä oikeesti varista maahan sen tavaran mitä leikkaa ja sen mukana siemeniä?

Mielestäni pystyterän idea on siinä, että kaatokelalla ei tarvitse avittaa laihon reunasta tulevia palleja, vaan kaatokela voidaan nostaa ihan ylös pois karistamasta siemeniä. Pitkä väli varsinaisen terän ja rummun välillä antaa varrelle tilaa
kaatua puimuriin päin. Joissakin puimureissa on jopa terän etäisyys säädettävissä. Ainakin Ziegler valmistaa rapsin puintiin tarkoitettua erillistä pöydän jatketta

....kaatokelalla ei tarvitse avittaa laihon reunasta tulevia palleja, vaan kaatokela voidaan nostaa ihan ylös pois karistamasta siemeniä.

Tein sellaisen havainnon, että enemmän kuin pöydän reunasta, noita palleja tuli ruiskutusjälkien kohdalta missä kasvustossa oli jakaus.

Tarvisiko rapsiterä eteensä jonkun laihonjakajan vai ei? Sampossa on kyllä laonnostimet, jotka nostaa pystyterän alta menevän varren ja varsinainen terä kai katkaisee. Mitään varsinaista lakoa ei ole nyt ainakaan.

Tarvisiko rapsiterä eteensä jonkun laihonjakajan vai ei? Sampossa on kyllä laonnostimet, jotka nostaa pystyterän alta menevän varren ja varsinainen terä kai katkaisee. Mitään varsinaista lakoa ei ole nyt ainakaan.

Ei tarvitse mitään lisäjakajia, ainakin Zurnissa leikkaa melkein maasta asti. Claasissa on laonnostajat paikallaan. On ollut helppo laite, ja koska en muusta tiedä, olen myös kovin tyytyväinenkin.

-SS-