Mun piti oikein kattoa eli ittellä kolme kautta takana 7560 paalia josta 7300 käärittyä. Ulosottoakselia on pyöritelty 499 tuntia eli noin 15 paalia tunnissa on keskiarvo. Sekaan mahtuu ehkä 20 % alle 150 senttisiä eli loput on täysikokoisia. Itte olen pitänyt paalaustahtina noin 2 ha tunnissa ja kokonaisaikana siirtymineen ja huoltoineen on kova homma päästä tuntiin ja hehtaariin. Keskisatona olen pitänyt noin 7 paalia hehtaarilla. Tämän koneen eteen oon tullut sekä pieniä että isoja karhoja ja välillä on ollut alle 3 metriltä kerättyä kamaa ja toisinaan sitten 15 metriltä.

Ei nyt liity aiheeseen mutta missä kummassa äskooännä oikein on?? Onkoha nillittäjällä osuutta asiaan....

Tuolla aiemmin mainitsemallani laina   koneella paalattiin 288 paalia 17 ulosottoakselituntiin. Siihen päälle siirtymiset ja huollot. Hehtaareita tuli päälle 50 eli ei päästy kuin vajaan kuuden  paalin hehtaarimäärään.

Onko kukaan suunnitellu tai toteuttanut mäkkärin sullojan kehän isontamista 25mm hitsaamalla muotoon poltetusta hardoxsista jatkot sullojan "sormiin"? jos tyytyisi 25mm jatkamiseen ei ymmärtääkseni tarvitsisi tehdä juurikaan muita muutoksia rakenteisiin, mutta teoreettinen sullontateho muuttuisi merkittävästi (halkaisija 600mm-->650mm) ja sullojan sormi olisi merkittävästi lähempänä noukinta sekä kammioo... Räikän käyttäytyminen on toki myös arvoitus, jotta nousisiko  vääntö liikaa?

Onko kukaan suunnitellu tai toteuttanut mäkkärin sullojan kehän isontamista 25mm hitsaamalla muotoon poltetusta hardoxsista jatkot sullojan "sormiin"? jos tyytyisi 25mm jatkamiseen ei ymmärtääkseni tarvitsisi tehdä juurikaan muita muutoksia rakenteisiin, mutta teoreettinen sullontateho muuttuisi merkittävästi (halkaisija 600mm-->650mm) ja sullojan sormi olisi merkittävästi lähempänä noukinta sekä kammioo... Räikän käyttäytyminen on toki myös arvoitus, jotta nousisiko  vääntö liikaa?

Sullojan ja pohjan väli käy niin pieneksi, ettei sieltä mikään mahdu enää kulkeen, vai onko tarkoitus myös pohjaa laskea vastaavasti ?

Pohjan laskeminen on viellä helppo toimenpide, kunhan puhdistuskamman saa jättää omalle paikalleen toimimaan... Se 20mm väli sullojan sormen ja pohjan välissää on ilmeisesti tarpeen, kun kaikissa sullojalla toimivissa on se väli olemassa... On kellään tietoa tai kokemusta mchalen muuttuvakammioisen toimivuudesta/ luotettavuudesta kombikoneena? Se on totta, että kun paalikoko suurennetaan 130cm 140cm:riin niin jos paalin kuutiopaino pysyy vakiona, niin teoreettisesti laskien 9-10% muovia säästyisi (kuutiota kohden). Lisäksi tulisi muu logistinen tehokkuuden lisäys. Jos ja kun käyttäisin vaippamuovia säästö muovissa lisääntyisi...

Jotenkin tuntuu että bullmanin kannattaisi keskittyä johonkin muuhun yhtälössään kuin yhdistelmäpaalaajan virittäminen äärimmilleen. Käsittääkseni kun tekee omalle karjalle niin yksikköpaalain ja sitten sekä tuubikäärin että yksikkökäärin voisi olla kova sana. Noiden nyt suuniteltujen viilauksien hyöty on vähäinen.

Tuo tuubikäärinnän kannattavuus olen jauhanut aika tarkasti auki... jos  (ja kun) pystyn leikkaamaan muovikustannuksista 1/3 osan pois muovivaipalla sekä isommalla paalinkoolla, niin lopullisesti kombipaalaaja menee tuubikäärimen ohi kokonaistaloudellisuudessa (sekä kokonaisuudenhallinnassa) halvempiin jaksoihin sijoittuvana paalinsiirtoaikoina (esim, yösunnuntaina tuubikäärijätraktorikuskin kustannus aivan jotain muuta kuin seuraavana päivänä paalinsiirtokuskilla (lisäksi osan voi ajaa navetalle läjään ja osan pellon laitaan, kynnettävät pellot voidaan tyhjentää myös suoraan navetallyms.)...), sekä pienempänä rehuhukkana (ei ole taloudellisesti mahdollista tehdä pihaan tilaa esim. 4000 tuubiotetulle paalille kovaa pohjaa, joka keräisi puristenesteet talteen.  Tämän lisäksi on monta pienempää muuttujaa, jotka tekivät selväksi sen että tuubi ei ole viellä nykyisinkään lähelläkään parasta vaihtoehtoa minun nykyisessä muodossa olevalle tilalleni. Samaan johtopäätökseen olen minäkin tullut aina ennen laskemista, että ei se viilaaminen kannata, mutta kyllä mielestäni minulla olisi edelleen selkeät perusteet, minkä takia kombin edelleen viilaus olisi järkevää (samalla tavalla kuin mietin ennen sivusiirtolaitteen sekä etunostolaitteen optimoimista karhottimelle että liikaa töitä tuottoihin nähden, mutta nuo projektit ovat siltikin tuottaneet tulosta)... Arvostan kuitenkin järkevää kritiikkiäsi

Mikä karja ja kuinka iso sellainen sulla on. Kuulostaa vaan niin huikeilta noi paalimäärät tai sitten niissä paaleissa ei ole rehua. Jos kyseessä lihakarjaa jolle ajetaan myös heinää ja kuivikkeiksi olkea niin kanttikin on yksi tehokas vaihtoehto.

Ittellä kun on kombi perässä nostolaitteeseen kiinitettynä ja karhotin keulassa niin olen kyllä puolivakavissani harkinnu hydraulisia sivurajoittimia että kaarteessa paalain kulkee samaa linjaa kuin raktori. Toinen huomattavasti parempi olisi karhotinjutut juuri ennen noukinta jotka keräisi vasta raktorin jälkeen karhot yhteen. Silloinkin voisi vaatia roottorit pyörien eteen että ei tallaisi karhoja.

(lukemaan kuuluu useita 40km siirtoajoja, huolto, traktorin lämmitys, jäähdytys yms)

Asiahan ei minulle kuulu mutta miten tuo traktorin lämmitys ja jäähdytys liittyy paalaamiseen?

Jos paalaat 8000 paalia kesässä niin en kyllä merkkiä menis vaihtamaan edelleenkään.
Toivottavasti seuraavassa mäkkärissä on sitten isompi sulloja ja parempi siirtosysteemi kuin ne ruuvit leveämmältä tulevalle rehulle.

Kanttipaalaimella saisit tietenkin tehokkuuden aivan uudelle tasolle ja niillähän on lukuisia eri säilöntäkeinoja (aumaus, tuubi, tavallinen muovitus..)

Lainaus käyttäjältä: bullman - 19.10.14 - klo:11:11

(lukemaan kuuluu useita 40km siirtoajoja, huolto, traktorin lämmitys, jäähdytys yms)

Asiahan ei minulle kuulu mutta miten tuo traktorin lämmitys ja jäähdytys liittyy paalaamiseen?

Lähinnä tarkoitin turbon jäähdytystä tieajojen jälkeen...

Jos paalaat 8000 paalia kesässä niin en kyllä merkkiä menis vaihtamaan edelleenkään.
Toivottavasti seuraavassa mäkkärissä on sitten isompi sulloja ja parempi siirtosysteemi kuin ne ruuvit leveämmältä tulevalle rehulle.

Kanttipaalaimella saisit tietenkin tehokkuuden aivan uudelle tasolle ja niillähän on lukuisia eri säilöntäkeinoja (aumaus, tuubi, tavallinen muovitus..)

Kyllä se voimakkaasti näyttää siltä että olisi tarpeeton riski lähteä vaihtamaan näin hyvien kokemusten jälkeen merkkiä/ tyyppiä... Ja kyllähän sieltä se isompi sulloja tulee väistämättä muutamien vuosien sisällä... Kanttipaalainta en haluu koska pienillä lohkoilla käynti usemmalla koneella ei tunnu mielekkäältä näissä olosuhteissa...

Mäkkäriltä tulossa koko ketju muutaman vuoden päästä että saattaa paalaajaki siin vaihees kokee muutoksia