Ruotsissa on laskeskeltu tehollisten hehtaariannosten käyttöä ja käyrät osoittavat kyllä eri lailla. Tuo herbisiditonnien käyrän notkahdus on paljolti gramma-aineiden ansiota, ei torjunnan vähentymisestä seuraavaa.
Katsoisin kuitenkin, että herbisiden käyttö 70-luvulta tullessa yleisesti on vähentynyt jyrkemmin kuin kuvasta voi ajatella, siis kun glyfosaatti jätetään pois. 1970 - luvulla käytettiin lähes 2000 tonnia rikkaruohon torjunta-aineita, ja Roundup oli vasta tulossa Suomeen; nykyään noin 2/3 määrästä valmistemäärästä puolet eli 600 tonnia on glyfosaattivalmisteita. Suorakylvössä glyfosaattia käytetään, mutta ei se liene välttämätöntä ? Kunnolla kyntämällä juolatupsut tulevat vasta vuosikausien päästä edellisestä kesannosta tai glyfokäsittelystä..
Aika pieniä ovat kasvitautien torjunta-aineiden määrät toistaiseksi; hyönteisten torjunta-aineet ovat lähinnä ristikukkaisten viljelyn mukana seuraavia aineita. Elohopeapeittausaineet on jätetty pois, lindaanit, tiraamit amitrolit, lisäksi luomukelpoiset pyretroidit ja peittausaineet ovat paketissa mukana. Pienannosvalmisteihin monilla bioturvayhdistyksen taivastelijoilla on homeopatiasta tuttu ajatus, että pienempi annos on vaarallisempi. Pikku lääkenappi 10000 x laimennettuna spriiliuoksessa kerrotaan parantavan kaikki taudit, vahvana ei sokeritabletti toimi ? Jos näkemys kemiasta on tätä luokkaa, ei ole mitään keskusteltavaa edes.
Paljonkohan IP - kasvinsuojelu vähentääkin vielä aineiden käyttöä, varmuuden vuoksi käyttö tietenkin on rahanhukkaa.
-SS-