Miks timotei? Apilaa, sinimailasta ja ruokonataa niin on syväjuurisia kasveja. Ja että sais jotain hyötyä oikeasti noista syväjuurisista kasveista niin pitäis olla vielä kylvövuoden jälkeen pitkälle seuraavaan kesään että ehtivät tehdä kunnon juuriston. Mullahan ei tosin ole mitään kokemusta jankkuroinnista mutta syväjuurisia nurmikasveja on kyllä ollut viljelyssä jonkin aikaa. Noilla syväjuurisilla menee hetken aikaa ennen kuin saavat puskettua juuret kunnolla syvälle maahan.

Rypsiä kylväisin jankkurin jälkiin. Mutta miksi 60 senttiä? Briteille riittää 35-45 senttiä ja sama pitäs kyllä mennä täälläkin 60 sentin kuohkeutuksella katkee jo imuojien latvatkin...

Mietis nyt vielä uudestaan, Jannkurit oli kova sana 70 luvulla, niinkuin moni muukin, kuten traktorin turvahytti, mutta oikeesti hei,jos mekaanisesti mylläät pellon pintaosan ylösalaisin niin auttakos se mitään?
Funtsaa ensin että miks se hehtaari on piukassa?
Olkaa pojat maanviljelijöitä eikä viljanviljelijöitä..

Mietis nyt vielä uudestaan, Jannkurit oli kova sana 70 luvulla, niinkuin moni muukin, kuten traktorin turvahytti, mutta oikeesti hei,jos mekaanisesti mylläät pellon pintaosan ylösalaisin niin auttakos se mitään?
Funtsaa ensin että miks se hehtaari on piukassa?
Olkaa pojat maanviljelijöitä eikä viljanviljelijöitä..

Niin... tottahan on, että jankkurilla korjataan virheitä, tai oikeammin siirretään vastuuta.

Jankkurilla ei myllätä pellon pintaa sekaisin. Piikit vain rikkovat tiivistyneen maan, esim. kyntöanturan, jolloin vesi pääsee valumaan salaojiin.

Lienee maalajikysymys. Lohkolla oli erään aikaisemman viljelijän mukaan "kaikki Suomen maalajit". Tämä jankkuroitu osa oli pinnaltaan vettä läpäisemätöntä savea, liekkö muutakin kiviainesta seassa. Itse olen viljellyt siinä vuodesta 2006 kerran rypsiä, kolme vuotta kuminaa, kierroksen spelttiä ja nyt sitten viimemmäs apilanurmea. Phtakin on kertaalleen kohoteltu kuonalla.
Kamppeella pääsee kuuteenkymmeneen senttiin, on siis maksimisyvyys, jota ei ole pakko saavuttaa joka kerta ja koko ajan. Tiedä vaikka pääsisis syvemmällekin. Salaojittaessa tuli vain mieleen että miten veden olisi tarkotus sinne ojaan joutua muutoin kuin yläkautta, täytetystä salaojan kaivanteesta. Pinta kun ei läpäise vettä ja ankaran kivisyyden vuoksi lohko ei juurikaan kestä muotoilua. Eikä siitä kyllä kovin kummoisia kikkareita iri saakaan...

Mutta paljon melua vanhoista fiskarsseista, mulle jo riittiki!

Jos tuon linkkaamani Tuomas Mattilan videoluennon katsotte läpi, niin tärkein idea, josta jälkipolvet häntä tulevat kiittämään, on kasvavan apila(viherlannoitus)nurmen jankkurointi. Siinä juuristo on heti paikalla stabiloimassa syntynyttä rakennetta. Jankkuroinnin jälkeen kylvetty on jo aika riskibisnes, ehkä tuo syysrypsi olisi jotain. Siis jankkurointi heinäkuussa, heti ne rypsin siemenet perään.

Petri