Kyllähän tuo agrouskottavuutta lisäisi, kun paalirullia paikallisesta tarvikekaupasta tuolla hakisi... Bensakoneen saundit olisivat vielä luku sinänsä. Mutta taidan asua liian hyvien teiden varrella että asialla olisi järjen tai edes todellisten tarpeiden kanssa mitään tekemistä. Lähempänä täällä länsirajalla olisi vanha Volvon maasturi, siinä on jotain yhteistä noiden idän laitteiden kanssa.

Terveiset vaan!

Petri

noooo, saattaapa se olla jo kohta että on oltava nelikkovärkki että pääsee kylille jos nuot tiet tuohon vauhtiin heikkenee!            täällä länsisiperiassa alkaa nuo kantatiet olla aika surkeita pinnoiltaan!

             ja pensakoneen tolla iskulla on kyllä messevä ääni!

Entinen heilani vaihtoi heoset itärautaan:

http://uralroikka.net/sivut/

Jos tykkää näprätä vanhanaikaisen tekniikan kanssa, taitaa tällä tavoin palaa vähemmän rahaa kuin Ameriikanihmeiden kanssa?

Kyllähän tuo agrouskottavuutta lisäisi, kun paalirullia paikallisesta tarvikekaupasta tuolla hakisi... Terveiset vaan!
Petri

Eletty elämä on aina elettyä elämää.  Terveisiä rajajoen suuntaan!

Entinen heilani vaihtoi heoset itärautaan:

http://uralroikka.net/sivut/

Jos tykkää näprätä vanhanaikaisen tekniikan kanssa, taitaa tällä tavoin palaa vähemmän rahaa kuin Ameriikanihmeiden kanssa?

Joka miehellähän pitää olla sivuvaunullinen ja H-D...

Joka miehellähän pitää olla sivuvaunullinen ja H-D...

Tai jossain elämänkaarin vaiheessa ehtako kuusveto?

Hauska tosikertomus Ural-reissusta 1990-luvun alkupuolella:

Jo edesmenneen "Pikku-Timon" kanssa (pituus 2m) olimme Uralilla jakelemassa MMM:n tyrnäväläiset laatusiemenperunat ympäri Karjalaa. Minä (193 cm) kuskina ja Pikku-Timo apumiehenä. Kalevalan jälkeen jaoimme potut Pääjärvellä (kylän fermereille), jonka jälkeen tarkoituksena oli jatkaa Kiestingin ja Louhen kautta Vienan Kemiin. Siihen aikaan oli Sohjanansuulla (Sovporog) vielä puomi ja tarkastuspiste. Sotilas oli jyrkkänä: minun viisumissa luki, Kostamuksen ja Kalevalan lisäksi, myös Louhen ja Kemin piirit, mutta Timon passista ne puuttui. Minut hän olisi laskenut läpi, mutta ei apumiestä. Kerroin, että mennään joko yhdessä tai ei ollenkaan ja käänsimme takaisin Pääjärvelle, yhden fermerin luo. Tämä kertoi, että hän tietää missä kerrostalossa vastuussa oleva majuri asuu ja vaikka oli jo lauantain iltapäivä ei muuta kuin sinne. Fermeri edellä latukassa ja myö perässä pottulastissa olevalla Uralilla. Osoittautui, että majuri oli juuri saunassa ja fermerimme jutteli tämän lyhyen, kylpytakissa olevan miehen kanssa kerrostalon pihassa. Mies oli kuulemma sanonut: "Kyllä voin ne laskea läpi, mutta haluan nähdä minkälaisista miehistä on kyse". Fermeri vilkutti minulle, että tulisin kättelemään. Tulin pois kopista ja majuri kätteli ystävällisesti kysyen samalla missä tuo toinen mies viipyy. Timon ja minun penkin välillä oli loota olutta ja kun kopissa oli melkoinen melu käytimme aina kuulokkeet. Vilkutin Timolle, että tulepa sinäkin tänne ja niin tulikin, pienessä hiprakassa ja kuulokkeet pään päälle kääntyneenä, viikingin tavoin. Timo puristi majurin kättä täysillä ja sanoi painokkaasti: "Terveisiä Suomussalmen kunnasta" (Timo oli kunnan maaseutuasiamies). Majuri totesi, että "hyvä on, saatte jatkaa matkaa". Fermeri jäi vielä hieman juttelemaan ja me jatkoimme matkaa Sohjanansuun puomille. Jossain vaiheessa fermerin latukka kiilasi eteemme ja mies kehotti pysähtymään. Hän tuli koppiimme ja meinasi tukehtua naurusta. Majuri oli lähdömme jälkeen ihmettelyt sitä, että ajoimme venäläisillä Uralilla mutta etenkin päivittelyt seuraavaa: "Jumankautta Suomessa on isoja miehiä!".

(tämä tapahtui melko pian NL:n hajoamisen jälkeen eikä Pääjärvelle vielä monta suomalaista käynytkään siihen aikaan..)

 

Sohjanansuu (Sovporog) sijaitsee upeasti kahden suurjärven keskellä (Pääjärvi ja Tuoppajärvi). Karttalinkki:

http://goo.gl/maps/WBCLt

Seuraava kertomus liittyy niin maatalouteen kuin siihen Ural-kuorma-autoon:

Nyt kun EU valmistelee omatekoisten pommien tekemiseen sopivien kemikaalien vähittäiskaupan tiukentamista, tässäpä omakohtainen kokemus erittäin räjähdysherkän lannoitteen kanssa. Lähialueyhteistyö oli päivän sana 1990-luvun Suomessa ja pelättiin nälkäisten laumojen vyörymistä itärajan yli (....). Koska lanseeramani Luomu-Suomi ei saanut ilmaa siipien alle päätin keskittyä Venäjän Karjalan maatalousprojekteihin, koska satuin olemaan niitä harvoja agronomeja, jotka osasivat edes välttävästi venäjää. Perestroikan jälkeen himo yksityiseksi maanviljelijäksi oli idässä voimakasta, mutta edellytykset heikohkot. Usein huonoimmat lohkot annettiin "fermereille" samalla kun kuihtuvat valtiontilat pitivät parhaat pellot itselleen. Myös alkupääomasta oli puutetta (vaikka vielä Gaidarin aikana jokainen fermeri sai starttirahaa peräti 50 000 ruplaa).

Apilasiementä ei ollut kunnolla saatavissa ja jotta huonoista nurmilohkoista saisi edes siedettävän sadon päätimme ostaa mm. venäläistä ammoniunnitraattia (Aunuksen silloisesta väkilantavarastosta). Yhdessä kaverini Risto Mannerin kanssa haettiin 10 tonnia "Selitraa", kuusveto-Uralini lavalla. Samalla otettiin näytteet, joita analysoitiin Valtion Maatalouskemianlaitoksella (vastaus tuli vasta myöhemmin, niin kuin tässä kertomuksessakin). Kymmenen tonnin kuorma, suursäkkeinä, purettiin pitkin Venäjän Karjalaa eikä pahempia ongelmia ilmaantunut. Auto oli sellaista tekoa, että sillä pääsi mihin vain.

Parin viikon päästä tuli sitten Maatalouskemianlaitoksen piristävä vastaus: "Lähettämänne näyte on puhdasta ammoniumnitraattia, jonka typpipitoisuus on peräti 34,4 %. Typpipitoisuus on niin suuri, että kyseinen aine luokitellaan Suomessa jo sellaisenaan räjähdysaineeksi". Jälkikäteen kuulin, että Selitra voi räjähtää jopa itsestään ja varastointi- ja kuljetusohjeet ovat sen mukaiset. No, tuurilla tästäkin selvittiin ja vanhat nurmet kasvoivat kuulemma hyvin, heh, heh.

Wikipedia toteaa iloisesti näin: Räjähdysvaaran vuoksi lannoitteena käytettävää ammoniumnitraattia usein laimennetaan sekoittamalla siihen muita aineita, jolloin typpipitoisuus vähenee 28%:iin. Puhtaalle ammoniumnitraatille Tukes on antanut ankaria varastointimääräyksiä.

Jos minä olisin FSB, Putin tai Medvedev niin tiukentaisin/valvoaisin voimakkaasti Selitran myyntiä tai laimentaisin edes tuon typpipitoisuuden alemmalla tasolle (esim. N 27%).