Kyllä täällä meilläpäin pellon omistaja maksaa kyllä tiemaksut ei vuokraaja, että voit kiikuttaa maksulaput yhteisölle tai henkilölle, jolta maat olet vuokkrannut. Toivottavasti et ole sitten vuokrasopimuksessa sitoutunut maksamaan, se on ihan oma tyhmyys.
Itselläni on omia peltoja erään tiekunnan vaikutusalueella ja siellä on tien varrella muiden viljelijöiden vuokraamia peltoja ja kyllä laskut nimenomaan menevät pellon omistajalle.
Muuten tuo tonnin tiemaksu 8 km tienpätkästä ei ole ihan mahdoton. Itse aurailin tuota mainisemaani noin 2 km:n tietä ja aurauslasku oli lähes tonnin viime talvena. Ja muitakin kuluja on.

Kyllä täällä meilläpäin pellon omistaja maksaa kyllä tiemaksut ei vuokraaja, että voit kiikuttaa maksulaput yhteisölle tai henkilölle, jolta maat olet vuokkrannut. Toivottavasti et ole sitten vuokrasopimuksessa sitoutunut maksamaan, se on ihan oma tyhmyys.
Itselläni on omia peltoja erään tiekunnan vaikutusalueella ja siellä on tien varrella muiden viljelijöiden vuokraamia peltoja ja kyllä laskut nimenomaan menevät pellon omistajalle.
Muuten tuo tonnin tiemaksu 8 km tienpätkästä ei ole ihan mahdoton. Itse aurailin tuota mainisemaani noin 2 km:n tietä ja aurauslasku oli lähes tonnin viime talvena. Ja muitakin kuluja on.

Mielestäni se on. Vakiasukkeja eli ns. lämpösiä savuja on luokkaa 15 tienvarressa, joskaan viimeselle 3 kilometrille ei yhtään. Mutta aukaisu ja muu läpikulkua varten pakollinen. Ja kesätulia sitten varmaan joku kolmisenkymmentä. Tossa nopeella pikaselauksella asunnosta kuuluu se 900 tonnia vuojes liikumiseen, pellolla viljakäytös 50. Karjatila kun ollaan mutta paskaa eikä heiniä ajella sille lohkolle niin sen 60-70 antasin lenkkiin tonneja vuojes siis. Tämä hehtaareilla kerrottuna tekis sen 720. Tuosta lähtee fundeeraamaan niin epäilen ettei normi asukki maksa varmasti tuota tonnia maksa vuojes.

Toi keskomies käyttää senvertaa murresanoja että on haasteellista pysyä kärryllä mutta noin yleisesti niin jos tiekunta olisi yksiköinyt tien ja kunnolla niin hänen pelloille tulis joku yksikkömaksu ja sitten tiekunnalla olisi joku yksikköhinta millä perusteella lasku lähetettäisi omistajalle. Nämä on  kuulemma ulosottokelpoisia jolloin vaaditaan että lasku osoitetaan viimekädessä omistajalle vaikka siinä välissä on ehkä vuokrlainen mutta riitatapauksessa on omistajan vastuulla asia.

toi tonni ei välttämättä ole paljoa pielessä jos käyttäjiä on vähän ja kilometrejä kuitenkin paljon. itse maksetaan kolmesta kilometristä 1400 mutta onhan toimintaakin jonkunverran. Meitä on kuitenkin useita näillä kilometrreilla jakamassa pottia mutta kuitenkin maksu kipuaa aika huomattavaksi.

Siitä olen joskus napissu että perusmaksut on liian alhaiset koska mun mielestä perjaatteessa kaikki hoitotoimenpiteet teehdään kaikille eikä vaan sille isoimmalle tilalle. Perjaatteessa tien auraus esimerkiksi ei pitäis jakaa yksiköiden mukaan vaan se  pitäisi jakaa kaikille tasan koska jokainen tarvitsee sitä yhtä paljon.

Tähän pellonkäytön erittelyyn olen hieman jäävi mutta noin perjaatteessa en näe mitään järkeä ruveta erittelemään sen mukaan mitä siellä viljellään. Se tie vaatii kuitenkin saman ylläpitotason onko pellolla viljaa tai heinää koska samankokoisia koneita ja kuormia liikkuu.

Karjatilakin voi rajata massojen siirtoa koville keleille eli paalit pois vasta talvella ja lanta patteriin kevättä odottamaan. 
Tää olisi hyvä huomioida, kun verrataan liete/siilorehu rynttääjään....

Kai lieteestäkin patterin saa kun kovalla pakkasella ajaa, niin nopeaa ettei kärryyn jäädy 

Siinä on vaan se että jos tie on hyvin perustettu niin se ei oikeastaan kulu ajosta vaan sen kulut menee ylläpitoon. Toki kovassa käytössä oleva tie vaatii useammin mursketta mutta muut huollot kuten lumenauraus, tienvarsien niitto, ojien kaivuu jne tulee yhtälailla ajankohtaiseksi vähän ajetulla tielläkin. Lisäksi viljatilalliset rupee näillä nurkilla vastaanottamaan lantaa ja toimittamaan rehua milloin minnekkin niin siinä on kauhea homma muutella aina tienkäyttöä sen mukaan mitä kulloinkin kasvatetaan. Navetta itsessään sitten kerää yksiköitä tietenkin siellä missä sattuu olemaan.

Se on ihan sama kuin metsissä harrastellaan lisämaksua aina hakkuista. Noin perjaatteessa metsistä pitäis aina maksaa sen vertaa että se sallii myös hakkuukuljetukset ja tiekunta voi vaikka määrätä tien talvitieksi puukuljetusten osalta jos se on heikkolaatuisempi. Pääasia kuitenkin on että maksu maksetaan yksiköissä eikä murskekuormissa varsinkaan metsäfirman toimesta.

Kyllä tuossa minunkin mainitsemassani tiekunnassa tuo peltonsa vuokrannut on suurin maksaja, kun todellisuudessa hänen vuokraviljelijänsä rasittavat tietä eniten mm. tuota lietteen ajoa keväsin on aika runsaasti, muut tienkäyttäjät ovat lähinnä eläkkeläismummoja ja -vaareja.
Keskomiehen minitsemaa tietä käyttää kyllä varsin lukuisa määrä ihmisiä ja kyllä keskomiehen voisi hyvin riinastaa kesäasukkaaseen eli käyttö vain vapusta syyskuun alkupuolelle. Se on tietenkin, että hän käyttää kait tietä koko pituudeltaan, kun joku alkupäästä ehkä vain sadan metrin matkalta. Yksikköiden jako on kyllä varsinaista tiedettä ja jos ei ole suunnitteluvaiheessa ollut paikalla, niin saa kyllä tyytyä muiden päätöksiin. Tien hoitokulut ovat varmaankin luokkaa 700-1000 eur/km eli kokonaiskulu 5500-7000 eur. Että keskomies kyllä lienee oikeilla jäljillä, kun on saanut isohkot tiemaksut Vs. käyttö.
Tuota maksuvelvollisuutta vielä kyllä peräänkuuluttasin eli se kyllä kuuluu sille pellon omistajalle. Saattaa vaan olla, että saadut vuokrat menevät pääosin tienpitoon

Tienpidon yksiköinti on varsin yksinkertaista, periaatteessa.

Se pohjautuu ensisijaisesti tiellä kulkeviin painoihin ja käytettyihin kilometreihin, joita voidaan korjailla hienosäädön nimissä. Laskenta ei mene koskaan oikein, vaan aina on kyse valistuneesta arvauksesta. Pääasia on, että ollaan edes lähellä oikeita lukuja.

Vaikka lähtökohtaisesti maanomistaja on vastuussa alueensa tienkäytöstä ja sen maksuista, joutuu hän peltoaan vuokratessa siis vastuuseen vuokramiehen aiheuttamasta tien rasituksesta. Toinen vuokramies saattaa pitää pellot LHpeltoina ja vastaavasti karjatila käyttää pellot säilörehun tuotantoon, jossa voi olla kaksikin lietteen levityskertaa kesässä. Näissä ensimmäisestä saatta tulla tonneja 8 koko alalta (niittokone käy pellolla ja tulee pois) ja jälkimmäisestä 120 (muistaakseni ) per hehtaari. Voi siinä peltojaan viime vuodet hiljakseen niitelleen eläkeläinpapan ja -mummun naama venähtää pahan kerran, kun tie-isännöitsijä lähettää yksikkölaskun, jos pellot on vuokrattu "raskaaseen" käyttöön.


Tonneihin pohjaava laskenta ei todellakaan tee oikeutta kaikissa hoitotoimissa. Juuri auraus saattaa olla hyödyllisempi omakotiasujalle kuin  pelkkää metsää tien varrella viljelevälle. Mutta kun laskentaan on oltava jokin yleispätevä malli, niin ilm. muutakaan ei ole keksitty.

Kysyin tuota asiaa, että kenenkä on maksettava tiemaksut, henkilöltä, joka mm. on viraapelihomminaan suorittanut teiden ykskköjakoja ja siihen asiaan ihan kurssit käynyt. Hän sanoi, että tiemaksujen maksaminen kuuluu nimeomaan kiinteistön omistajalle, jos ei erikseen ole toisin so*****. Tuo on ihan yleisesti hyväksytty käytäntö.
Sama juttu on, jos vuokrapelto joudutaan pitämään kuivana pumppujen avulla(siis entistä järven pohjaa). Silloinkin nuo pumpauksesta aiheutuneet kulut maksaa peltoalueen omistaja eikä se, joka niitä vuokraa.
Toivoa siis sopii, että keskomiehellä on pitkä sopimus peltojen vuokraamisesta siellä tien päässä.