Niin lämmitystehoon varmaan järkevin lähestymistapa on se että se akkukoko jonka on raaskinut ostaa riittää haluttuun huoltoväliin.

Jos huoltoväliksi ajattelee vuorokautta ja akuksi 120 Ah, (pyöristetään siitä käytännössä kylmässä saatava määrä alaspäin, 100 Ah)  niin 24 h purkuaika tekisi noin 4 A jatkuvan virran eli noin 50 W.

Sitten pitää myös omistaa siellä tukikohdassa sen verran tehokas laturi että sillä saa sen tyhjentyneen akun vajaassa vuorokaudessa taas uudelleen ladattua... ja lataus mielellään lämpimässä tilassa.

Ehkä kannattaa elementin lämmitysteho vielä tuosta vähän alimitoittaa, vaikka luokkaan 30-40 W. Akuille ei tee hyvää purkaa niitä jatkuvasti aivan tyhjäksi. Varsinkin käynnistysakuille se on pahasta. Akkumyyjälle kannattaa kertoa käyttötapa (vuorokausittainen hidas sykli täydestä tyhjään ja uudelleen)  jos akuista haluaa pitkäaikaisen kaverin. Tuon kokoluokan tarkoitukseen parhaiten sopivat akut eivät sitten ole halpoja - eikä kevyitä  :-/

Jos akku on pienempi kuin 120 Ah niin sitten lämmityselementtin koko watteina samassa suhteessa pienempi. Esim 60 Ah -> 15-20 W.

Sinänsä lähellä jäätymistä oleva vesi ei kai heposille(kaan) ole terveellistä - vaikkei nyt teknisesti jäähän menisikään?

Itse kanssa ajattelin jotain palloallasta joka on eristetty ja siihen kuumavesi jos kantaen toimitaan. Vesijohtoa ei ilmeisesti ollut? Paljonko niitä juojia on, eli paljonko sitä vettä menee vuorokaudessa?


Tuossa aiemmin joku ehdotti veden suolaamista. Jäätyyhän merikin ja sitäkään vettä hevoset ei voi juoda.

Akunkestoa voi pitentää lämmittämällä 24v astiaa 12v akulla mutta tehoa on 1/4 osaa , eli 24v ja 7a olisi  12v:lla n.40w riittäisikö se pitämään sulana, 

Kiitos jälleen! Todella hyviä pyörityksiä ja vinkkejä. Akkujen raijaaminen kotiin on tuttua puuhaa, koska meillä on myös akulla toimiva heinäautomaatti (suht iso ja painava pariakkupaketti, joka tosin kestää onneksi melkein 2 vkoa).
Yhdestä astiasta juo kaksi hevosta. 40 litran astia ollut talvella & täytetään aamuin illoin lämpimällä (kantovedellä).   Luulenpa, että lähden kokeilemaan tällä https://www.campingwagner.at/product_info.php/info/p123977_Pro-Car-Eis-Ex-Heizkabel-inkl--Anschlusskonfektionierung--12V--2m.html ja isolla akulla (kertaa kaksi).  Jos ottaisin tuon 120 ah akun, niin ihan joka päivä ei ehkä tarvitsisi edes vaihtaa. Akut vaatii vielä vähän selvittelyä, jos vaikka saisi sellaiset, joita voisi ladata samalla laturilla kuin heinäautomaatin akkuja. Sitten onkin talveksi tiedossa olohuoneessa akkulaturi"tehdas"... Sammutusmatto vieressä

Tosiaan jo tuolla vadin eristyksellä pääsi pitkälle viime vuonna (kolme vatia päällekkäin & välissä tätä https://www.biltema.fi/vapaa-aika/leirinta-retkeily-ja-ulkoilu/teltat-ja-telttatarvikkeet/thermofolie-lampoeriste-10-x-50-m-5-m2-2000060557 ja uretaanivaahtoa)

ja kiitos pallo- vinkistä. Nuo varsinaiset pallovadit ovat kalliita kuin %&# , mutta tuohon vatiin voisi tosiaan kannattaa laittaa joku vähän isompi ja painavampi, mutta kelluva pallo toimimaan "kantena" ja liikkumaan siihen jäätä estämään.

Eipä tuo jääkylmä vesi varmaan parasta ole hevosille, mutta minkä teet. Ja noita lisäjuotetaan myös lämpimällä mash-vedellä lisäksi.

Kaikki akut ei kestä jatkuvaa purkamis lataus sykliä . Vapaa ajan akut on tarkoitettu semmoseen käyttöön .
Sitten vielä senlainen juttu että kun akun varaus tyhjenee se jäätyy helposti ja vaurioituu .

Aiheeseen liittyvä kysymys. Jos laitan muuntajan navetan sähkökeskukselle ja kupille matkaa noin 40 metriä onnistuuko? Vai tulla kovalla virralla kupin luo ja sovitella muuntaja johonkin….

Aiheeseen liittyvä kysymys. Jos laitan muuntajan navetan sähkökeskukselle ja kupille matkaa noin 40 metriä onnistuuko? Vai tulla kovalla virralla kupin luo ja sovitella muuntaja johonkin….

Sähköteknisesti teoreettisesti on ehdottomasti parempi pitää pienjännitteinen kaapeli mahdollisimman lyhyenä. P=UI josta näkee että saman tehon siirtämiseen tarvittava virta kasvaa kun jännite pienenee. Ja isompi virta tarvitsee paksumman johtimen jotta johtimen resistanssissa syntyvä jännitehäviö ei kasva liikaa. Jos on 50W tehoa niin verkkojännitteellä virtaa menee 0,21 A ja 24 voltilla menee 2,1 A eli ero on kymmenkertainen. Samassa kaapelissa syntyvä jännitehäviö on silloin myös kymmenkertainen. 40 m kaapelissa virtapiirissä johdinta on 80 metriä..

Tässä lienee myös käytännön seikoilla merkitystä. Oletan että kupin tehon riittävyys ei ole ihan hilkulla eli silloin ei vaikka 10% häviöllä matkalla ehkä ole niin väliä jos muuntaja on muuten paljon helpompi pitää siellä keskuksessa. Kuitenkaan mitään ohutta 'paukkulankaa' ei siinä pienjännitepuolella kannata käyttää.

Enempää matematiikkaan uppoamatta tuolla lopun linkillä voi laskea paljonko jännitettä häviää.

Jos kuorma on nimellisesti 50 W 24 V, tarkoittaa se virraksi 2,1 A ja kuorman resistanssiksi noin 11,4 Ω. 
80 metrissä vaikka 1,5 mm² johtdinta on vastusta 0,92 Ω, eli kuorma ja johdin yhteensä 12,32 Ω. Tämä liitettynä alkupeäiseen 24 voltiin antaa piirin virraksi 1,95 A, kokonaistehoksi 46 W ja tästä sille hyötykuormalle jää 43 W, loppu 3 W häviää siinä johdossa lämpönä ilmaan.

Kuorman näkemän jännitteen lasku vaikuttaa tehoon kahta kautta, kun jännite laskee niin virtakin laskee. Ja teho oli jännite kertaa virta...

Summa summarum, 50 W muuttui 43 watiksi eli häviö on 14%. Onko sillä merkitystä - riippuu tilanteesta :-/

https://rensu.net/index.php?valikko=elektroniikka&sivu=johtolaskuri

Jos olisi https://www.kellfri.fi/elaimet/hevoset/juomatarvikkeet/vesiastia-60-l-lammitettava , astia jossa tarjotaan johtoa 30m joka on 2x2.5mm2 , pienjännitteellä (24V) oleellista on vastus kuten jussi laski, tuossa oli 2x2.5 x30m johtona saman vastuksen antaisi 4x2.5mm2 x60m johto  eli kumikaapelia 5x2.5 x50m sopisi jos pitempi voi joutua jatkamaan

Sanotaanko noihin monimutkasiin systeemeihin kokemuksella vaikka näin,ensin värkkäät niihin kans ja viimestään kovalla pakkasella ne ei sitten pellaa,niin vaikka lehtipuhaltimen sanotaan rauhottavan,niin ei taija auttaa tuohon veetutukseen ,mikä tuosta toimimattomuuvesta seuraa.Kovalla pakkasella on myös mukava rassata noita vesisysteemejä.Itellä on tuo ämpäri,ei tarte kuin täyttää ja joskus puhistaa ja sitten nelson,lämmitys ja sulatuskaapelilla.Viime talavena-30 asteen pakkasella ylikin,nelson piti yhtenä aamuna sulattaa kaapelilla,muuten toimivat noissakin lämpötiloissa.

Monet kupit toimivat hyvin kun asennus tehdään oikein/järkevästi.

Tuloputki riittävän syvään ja asennusputki lähtee syvältä maanalta tuottaakseen kupin pohjaan lämpöä. Suojassa viimalta. Noi kun pystyy tekemään niin liki kaikki toimii. Erot tulevat esille kun noista poiketaan jonkun syyn vuoksi. Siinä vaiheessa rupee tulemaan eroja ja vallankin korjaamisen tarve helposti lisääntyy kun niitä pakkasella kylmillä ja märillä käsillä joutuu aukomaan. Sitä en tiedä mikä on paras tai huonoin.

Ritcheyn altaissa on kauheasti osia verrattuna polythermen altaaseen jossa on huuhtelu letku varusteena.

Suevian läppäkupissa on paljon enemmän kuluvia osia verrattuna uimuri kuppeihin. Nelson on hyvä, mutta vanhat oli ilman eristeitä. Mulla oli muutama Nelssoni johon tuli sivusta vesiputki. Se rakenne halkaisi helposti alakupin ja jos vesiputki pääsi jäähän silloin kun pohjakuppi vuoti niin vastus kärähti.

Näissä joissa vastus lämmittää ilmaa niin aina on tehtävä kompromissi mitä kaikkea mahtuu sinne putkeen. Tulevaa virtajohtoa olisi hyvä olla reilusti kun kumminkin jossain vaiheessa liitos tarttee uusia ja päätä lyhentää. Putki rupee vuotaan ja tarttis vähän lyhentää. Sulanapitokaapelia olisi kiva olla siellä kupin pohjan liittimissä varmistamassa sulana pysymistä pinta asennuksessa, tuon kaiken kun sinne pimeässä 30 asteen pakkasessa saat aseteltua ja kuuntelet ettei mistään sihise tyytyväisenä seuraavana aamuna menet katsomaan jäistä kuppia tai lainehtivaa kuppin ympäristöä. Tuumailet jospa olisi puhdasta lunta tänään tarjolla lehmille tai sulaa luonnon vettä😉

Pysyisikö vesi kauan sulana aromi pesässä ?   

ei taija kestää moisessa käytössä ja sen kun kuoruttaa jollain ni alkaa jäähtymään..