Hitto mitä sontaa ohra... No kyllä tulekaan normi 10t ha.... 

Kymppitonnari on liikaa. Normi a-net sato on 6-8t/ha. Jos
kasvusto on huonoa, mukaan voi laskea keväällä keräämättä
jääneet kivet.

Onkohan tuo Luke vajonnut samalle tasolle
prorahastuksen kanssa?  Vastaukseen tehdään
sopiva arvio.  Kyllähän satoa pellolla on, vaikkakin
seassa on puolet vihreää. Mutta ne on siellä pellolla
ja osa myös sinne jää.

Hienoja onnistumisia puinnissa sadekuurojen lomassa.
Täälläpäin isojen tilojen megapuimureita ei rankkakaan
sadekuuro edes hidasta.  Kura vaan lentää kaaressa.

Raakamaito siirtoajona kulkee pitkiäkin matkoja, johtuen
meijereiden määrän karsimisesta. Samasta syystä pakattuja
nesteitä ajetaan toiseen suuntaan toisella autolla.  Se on
logistiikka ja sitä hoitamaan on palkattu legioona  johtajia,
päälliköitä jne.  Sama pataljoona hoitaa myös epäkuranttien
tuotteiden hävittämisen. Liekö Arlalla määrät yhtä järkyttävän
suuria?

Valio pakkaa pieni juustoja ainakin K:lle ,ehkä myös S:lle.

  Ja kapasiteetti on valmiiksi kun venäjän viennin kapasiteetti jäi tyhjän pantiksi.

Eihän tuo koneiden virattomiksi jääminen ole mikään ongelma. Ne
myydään romuksi. Sitten innovatiivinen visionääri laadituttaa
konsultilla suunnitelman uusista koneista. Saa johtava asiantuntija
tittelin ja piiri pyörii. Kaikki ovat tyytyväisiä. Ai niin laskun maksaa
maakunta.

Paskamaista kuivattavaa tuo sekalainen moska on. Kaippa tuon kosteuden kuitenkin saa keskiarvoltaan sellaseksi, että kehtaa kaupalle viedä.

Kannattaa lähettää näyte viljaerästä ennekuin ajattaa rekkakuorman
vastaanottoon. Jos on vihreitä- tai surkastuneita jyviä liikaa ei kippauslupaa.

Tjussin toive viljan hinnan noususta on kuin toiveuni, josta
tietää ettei se koskaan toteudu. Viljanostokartelli on täyttänyt
varastot piripintaan tuontiviljalla. Vaikka ostajat perushintaa joskus
yhteisestä sopimuksesta nostaisivatkin, tulisi samalla uusia laatu
kriteereitä joilla hinta pysyy alhaalla. Maan korkein johtokin pitää
huoltovarmuuden kannalta tärkeimpänä pitää satamat auki elintarvike
tuontia varten.

Kun jokin aika sitten myönnettiin viljelijöille kriisitukea,
ensin ottivat jättipotin prorahastus ja mela. Konsulteille tuli
kiire polkaista jos jonkinlaisia vientihankkeita, kun valtion
rahapussi oli auki.  Eipä niistä ole sen koomin kuultu, saati
mitään tuloksia saatu.

Vastaus on valiolaiseen tapaan helppo. Saadaan titteligeneraattorista
uusia titteleitä, kun on uusia tuotteita. Tuoteryhmäpäälliköitä, pirkka-
tuotejohtajia ja sille koulun kesken jättäneelle veljentytölle helppo
työ tuotepäällikkönä.  Nyt tietysti kaikki ovat terveys edellä, etätöissä.

Eipä ole ruuhkaa koronatestiin, kun urheilijoita tuodaan
yksityislennolla. Tulos pitää tietysti saada heti.  Ei ole rahat vähissä.

Tuli tuossa eilettäin istuttua kyydissä kun reitti kulki
halki maakunnan ja toista reittiä takaisin. Puitujakin
peltoja oli, sängestä päätelleen enimmäkseen syysviljoja.
Vähän kauraa ja ohraa. Suurin osa pelloista oli sen näköisiä,
ettei puida vähään aikaan jos ollenkaan.  Ämteekoo ja
ostokartelli toistavat edelleen huippusatoa. Hinta alenee
vielä enemmän, kun laadusta sakotetaan rankemmin.

Tuo "Rakkine":en kuvaama tilanne on pahin jatkajan kannalta.
Vanha isäntä tilaa tarvikkeet, tekee sopimukset, kyselee vuokramaita,
tekee viljelysuunnitelmat. Jatkajaa tarvitaan vain allekirjoittamaan
valtakirja vipu-tunnuksiin. Tarvitaan jatkajaa silloinkin, kun jotain menee
pieleen. Kun ei se vielä oikein osaa.

Tuossa koitin etsiskellä ensi vuotta ajatellen, paljonko
tuota vln:a saa pinta-alasta olla? Ei taida olla kovin suosittu
kun on tukien kannalta niin huono. Oliko 54e/ha mutta samanverran
jää perustuesta saamatta? Vähän outo lintu.

Muumimamma sentään sai maamiinat pois, etteivät
venäläiset hyökätessään satuta itseään. Uudet lentsikat
on tietysti tärkeää saada. Voivat sitten käydä tarkistamassa
henkilöllisyyden ilmantilan loukkaajalta. Asiahan ei etene
noottia pidemmälle, jos ei tiedä kuka oli puikoissa.

Jos hra Pesonen maksaa verot Suomeen ihan palkkatulona,
on vero% korkea. Valtion kassaan tulee enemmän kertymää
kuin silloin jos sama summa jaettaisiin kaikkien palkollisten
kesken palkkoina.