Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
On niitä +300 ha viljatiloja , joissa päätulo tulee koneurakoinnista ja viljely on sivubisnes . Kotitalouksia joissa tulot tulevat pelkästään viljapellolta taitaa olla aika vähän . Pottu ja muut erikoiskasvit on asia erikseen .
Ennen oli semmoisia kuin maatalous- ja maataloustukkukauppoja. Oli myös osuuskuntia, jotka rakensivat varastoja. Nyt on taas ilmaantunut rajatun osuudenomistajien osuuskuntia, mutta niidenkin tuotantotarvikekauppa on lähinnä välityskauppaa, kyykistellen Yaran tehtaan kyykyttäjän pillin tahdissa.
Jossakin vaiheessa ne perinteiset täkäläiset osuuskunnat kaatuivat siihen, että alettiin harjoittaa kaikkea muutakin bisnestä ja pörssipeliä. Noverako se oli. Vielä joku aika aikaisemmin oli osuuskauppoja kaikille aatteille: OTK, SOK Hankkija, olipa ruotsinkielisille joku Laaborikin. Lähes kaikilla oli viljasiiloja, konekenttä, oli lannoitevarastoja ja kauppaa käytiin normaalisti. Porvareille oli Kesko. Paikallisella lähikauppiaallakin oli vaja, josta nosteltiin trukilla lannoitteita ja siemeniä peräkärrylle. Tavara tilattiin silloin kun sitä tarvittiin ja se tarvittaessa tutun kuljetusliikkeen rahdilla pihaan. Monilla paikallisilla osuusliikkeillä ja myös maatalouskauppiaalla kun oli rahtarit omasta takaa. Eli tavaranhankinnan, varastoinnin ja logistiikan pystyi jättämään alihankkijalle, ja viljelijä hoiti viljelyasian. Tietääkseni ainakin Saksassa ja Ranskassa on vielä sellainen vanhanaikainen systeemi käytössä.
Milloin Suomeen tuli ajatus, että joka tilan pitää olla vähintään 3000 ha, tuhansien tonnien viljavarastot, tuhansien neliöiden lannoitevarastot, pörssitikkerit mukana pörisemässä viljelijän taskussa, että joka viljelijä on oma pieni maatalouskauppansa, jolla kuitenkaan ei ole oikeastaan mitään saneluvaltaa mihinkään. Viljelijästä on tehty samanaikaisesti logistiikkapäällikkö, pörssimeklari, riskisijoittaja ja teollisuuden ilmainen varastonhoitaja.
-SS-
Katkeraa nill... tilitystä, niin se maailma muuttuu eskoseni. 
....oispa viel 1970-80 luku.... 
Paikallisella K-kauppiaalla ( Lantmannenin rengillä) on vieläkin satojen tonnien apulanta ja siemenvarastot jotka keväisin tyhjenevät . Sieltä nostavat kurottajalla kyytiin tai toimittavat tutulla kuorma-autoilijalla kotiin .
Koneeseeni on joku laittanut ohjeeksi rypsille : pohjaläppä toiseen loveen ja säätöpyörä asentoon 0,8. Luulel että koskee piensiemen laatikkoa .
Robot kehittyy koko ajan . Yksi alkuaikojen robo vaihtui lypsyasemaan naapuripitäjässä. Nythän on jo monta robonavettaa eläköitynyt kokonaan .
Ylivieskan Halpa-Hallin katolle asennetut panelit ankkuroitiin betoniporsailla kiinni . Kattoon tuli ylipainon vuoksi ratkeamia ja putiikki on varmaanki ehkä vuoden suljettuna . Ollut nyt jo puoli vuotta ja syksyllä alkaa remppa .
On ne pihlajanmarjatkin tunnetusti happamia .
Ennen tuli sunnuntaisin maamiehen tietolaari tjsp. radiosta . Sen legendaarinen kysymys oli : Saako naapurin maalle rakentaa kysyy nimimerkki Teinkö kivijalan turhaa ?
Vaikea kuvitella, että esim. 3,5 ha peruslohko joka muodostuu kolmesta eri tilasta menisi eri ostajille . Varsinkin kun sähköt ja vedet on kaukana . Kuten mainitsin tarkoitus on muodostaa sopivia kokonaisuuksia .
Olen suunnitellut , että yhditelisin kiinteistöjä . Katsotaanko kulut peltojen osalta maatalousmenoksi ja metsien kohdalla metsätalouteen ? Vai meneekö nuo kulut kiinteistöjen ostokuluina ? Normimenot suoraan tuloista pois tuntuisi luontevammalta ? Kannattaa ehkä yhdistellä sopivia kokonaisuuksia ,että tulevien omistajien ei tarvitse pilkkoa ,jos meneee useammalle ostajalle joskus .
Vilja on ollut ja tulee olemaan bulkkitavaraa . Hinta nousee vain markkinahäiriöissä .Jalostusasteen nosto ja elintarvikkeen vienti on ainoa keino parempaan katetuottoon .
Ylipäätään minimipanostus eli tukiaisviljely on kasvanut tilallani viime vuosina . Viljanviljely on kalliinpuoleinen harrastus . Toki omilla tasaisilla lohkoilla ei syysvehnä yleensä onnistu näin pohjoisessa . Ensi keväänä kylvän alle viidesosan alasta kauralle ja ohralle. Loput on muuta enimmäkseen myyntiheinällä ja timotein siemenellä . Toki hömppiä on maksimit . Asiasta kolmanteen traktorikaupan vaisuutta ihmetellään . Selitys löytyy viljan hinnasta ja viljelijöiden keski-iästä . Traktoria on yleensä halvempi korjata kuin vaihtaa uuteen , joten miksi yli 55 v viljelijä ostaisi uutta , kun jatkajaa harvoin on tiedossa . Nuorilla on usein velkaa jo muutenkin riittävästi ja urakointi on harvemmmin todella rahakasta .
Etelästä oli kaikki päättäjät uudessa puulaakissa . Todellisuudessa kotieläintiloja on Suomessa ehkä 12-15% kaikista tiloista , joten läpi maan kasvitiloja on eniten läpi maan .
Viljelijöiden ikärakenne vaikuttaa paikoin pellon hintaan jo niilläkin seuduilla , missä vuosituhannen vaihteessa pellosta vielä kilpailtiin . Tämä siis peruna , broisku ja maitokeskittymien ulkopuolella .
