Tuo osuuspääoman korkohan on voitonjakoa, mihin on ensin tehtävä sitä voittoa ja siitä on jo kerran maksettu vero. Aiemmin vero oli korkeampi (kertyneet voittovarat) nyt 20 % ja voitto jaetaan yleensä tuotanto-osuuskunnassa käytön mukaan (osuusmaksuvelvoite määräytyy usein esim. tilitysten mukaan). Voi olla jotain lisäosuuksia, kun rahoitustarvetta, mutta niistä tyypillisesti maksetaan matalampaa tuottoa jos rahoitusasema (omavaraisuus) on jotensakin kunnossa. Pitää muistaa että nämä rahat ovat omaa pääomaa tai omaan pääomaan rinnastettavia varoja, millä ei ole mitään suojaa ongelmatilanteissakaan. Tällä palstalla on muissa ketjuissa nytkin aavisteluja tällaisesta riskin realisoitumisesta. Yleensä näin matalan koronkin aikana sijoittajat vaativat oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle vähintään 8-10 % tuottoa ja se pystytään maksamaan vasta muiden rahoituskulujen ja normaalin liiketoiminnan menojen jälkeen (verotetuista voittovaroista). Eli yrityksen talouden on oltava kunnossa ja kannatettava oikeasti. Tämä taustana, kun välillä tuntuu että perusasioissakin on hivenen hapuilua.
Mutta oleellisin näihin viimeisiin kommentteihin: Ero lihapuoleen tulee Valiossa
markkina-asemasta. Muistutan taas kerran ihan perusasiasta, kun ylitarjonta tilanteessa on paljon tarjoajia ja vähän ostajia on ihan sama kuka yritykset omistaa ja mikä on yritysmuoto, istutaan hintaneuvotteluissa sitä syvemmällä kyytiläisen paikalla. Liiketalouden perusasioita
http://elearn.ncp.fi/materiaali/uimonenj/VirtAMK/johdanto3.html . Täällä maatalouden johtamistaidon pyhätöissä ollaan tällaisiin tilanteisiin ratkaisuna perustamassa aina lisää yrityksiä ja tuomassa tarjontapuolelle lisää tarjontaa, kun muu todellinen
markkinatalouteen tottunut yrityskenttä pyrkii keskittämään tuotantoa ja tarjontaa yritysostoin. Yarakin toimi näin. Toki Kemira GrowHou:lla oli hyvät malmiot käsissään, mutta ei sen liiketoiminnan harjoittaminen erillisenä pienenä toimijana niin helppoa olisi ollut kuin luullaan.