Itse olen pitkälti "osakesäästäjä ja indeksisijoittaja", mutta pisimpään rahastoista olen omistanut tätä ehkä suomalaisittain yhtä parhaiden hoidettua aktiivista osakerahastoa (tällä hetkellä toinen rahastoistani yhden Seligsonin indeksirahaston lisäksi) .

https://www.pyn.fi/pyn-elite-rahasto/arvonkehitys-ja-tuotto/

Onko tämä miten laajasti palstalaisille tuttu?

Ostikos tästä joku palstalainen kallista liikevaihtoa?

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/ab-milkhill-oy/19161787/taloustiedot

On sitä aikaa kyttäillä toisten touhuja, mutta onko aikaa kehittää omaa bisnestä 😅😅😅

Kaikii nyt varmaan tietää miten OY:n tulos vedetään nollille, ja miksi se sinne menee 😅😅

Maatalous ja maidontuotanto on kuten nimi sanoo tuotantoa ja siinä riittää aika pitkälle hyvä benchmarkkaus. Jos osaa eritellä millä joki tila menestyy ja kopioi sen pääsee hyvin pitkälle ja jos yhdistelemällä useilta menestyjiltä parhaita puoli on jo parhaan desiilin ylälaidalla. Ei tarvi keksiä pyörää tällä alalla uudestaan, mutta monessa uuden kokeilussa voi joutua maksumieheksi (se tosin on monesti jännää ja pääsee liikkeiden lehtien palstoille.   

Olisi hyvä aihe graduun jollekin viikkiläiselle maatalousekonomiaa pääaineena lukevalle tutkia satunnaisesti vaikka 30-100 mannekiinitilaa (erikoisia laitteita hankkineet vaikka 3-5 vuotta aiemmin, onko tullut lisäarvoa erikoiselle investoinnille) konelehdistä kvalitatiivisesti ja niiden menestyminen taloudellisesti? Tämä olisi oikea innovaattori-indeksi.

Kyllä Oy:llä eläimetkin on taseessa siitä arvosta mistä kuuluu ja näin eläinpääoman muutokset vaikuttavat tulokseen. Toki alussa tuossa voidaan tehdä vaikka millaista säätöä tuloksen suhteen muutaman vuoden jos halutaan, mutta pidemmällä ajalla oy näyttää niin hyvin ja luotettavasti tuloksen kun halutaan tilinpäätös tehdä. Yleensä työt ja palkkavaateet oikaistaan tehtävän vaatimalle tasolle, jos tulosta lähdetään analysoimaan.

Oliko se joku etujärjestö joka oli yksi isoista osakkeenomistajista myös?

Eikö tuolla etujärjestöllä ole mitään sanottavaa kotimaisuuteen?


Käsittääkseni se ei ollut tämä etujärjestö jossa Aulis on työskennellyt. 

Ei taida olla ihan osakeyhtiölain (osakeyhtiön tulee tuottaa omistajille voittoa) mukaista omistajaohjausta ja varsinkaan pörssiyhtiössä.

Ärräpää: Kirjanpitolain vaatimuksesta tuo sakkosumma pitää olla siirretty sivuun firman varoista, arvaa onko moista vaivaa viititty nähdä...


Kanaattaisi hakea oikeaa tietoa asiasta ja opetella lukemaan sitä. Toki omat päätelmät voi tietysti perustaa arvailuihinkin. Valio on kyllä tehnyt seuraamusmaksusta varauksen jo silloin kun oikeuden päätös siitä on tullut eli vuonna 2014. Tämä mainitaan myös viime vuoden toimintakertomuksen sivulla 3.

www.valio.fi/mediafiles/19b6ab4e-3899-4555-99c5-f9b367ec6387

Kirjanpidon laatiminen ja kirjanpitolaki eivät ole meijerikokoluokan yrityksissä viitsimisasoita.

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 19.05.16 - klo:16:35

Ehkä kaikki toivo ei ole vielä mennyttä. Orkla säilyttääkin sipsituotannon Ahvenenmaalla: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/orkla-s%C3%A4ilytt%C3%A4%C3%A4-taffelin-ahvenanmaalla-1.145989

Kaurastakin voidaan jatkossa nyhtää hintaa kun tuotanto ja myynti todella käynnistyy:

Lainaus

Viime lauantaina nyhtökauraa oli kaikissa Prismoissa ja myytiin heti loppuun. Oksa yllättyi tuotteen suosiosta.

- Tämä on täysin poikkeuksellista, en muista vastaavaa. Prismoissa se myytiin suorastaan käsistä, joissakin paikoissa pakkauksia ei ehditty laittamaan edes hyllyyn, hän toteaa.

http://www.iltalehti.fi/pippuri/2016051721581553_ah.shtml

Kauraa kolmannes... se on härkäpavunviljelijät jotka käärivät voitot 

Taitaa voiton kääriä tässä jalostaja ja kauppa, jopa jalostajakin. 

Miten tämä case-eteni?

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=40093.0

Nyt näkyy tuollaisia päättäjiä kun palstalaiset ei tainnu dreamteamia saada kasattua:

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/ab-milkhill-oy/19161787/paattajat

Tuohon voisi todeta, että silloin kannatti jopa kannattamatonkin investointi. 

Siksi tuottajien olisi hyvä olla omistajina jalostavassa ketjussa mahdollisimman pitkään ja näin vaikuttaa tuotantoketjun voitonjakoon. Toki ketjun alkupäällä on heikoimmat liiketaloudelliset menestymismahdollisuudet aina ja tulos pakkautuu ketjun loppupäähän sitä enemmän, mitä suuremmasta ylitarjontatilanteesta on kyse.

Pääoman vähyys on pörssiin listautumisen syynä ollut esimerkiksi kaikissa lihataloissa jotka siellä ovat. Osakeyhtiössä omistaja kuljettajan paikalla ja osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajalle, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.

Tuo osuuspääoman korkohan on voitonjakoa, mihin on ensin tehtävä sitä voittoa ja siitä on jo kerran maksettu vero. Aiemmin vero oli korkeampi (kertyneet voittovarat) nyt 20 % ja voitto jaetaan yleensä tuotanto-osuuskunnassa käytön mukaan (osuusmaksuvelvoite määräytyy usein esim. tilitysten mukaan). Voi olla jotain lisäosuuksia, kun rahoitustarvetta, mutta niistä tyypillisesti maksetaan matalampaa tuottoa jos rahoitusasema (omavaraisuus) on jotensakin kunnossa. Pitää muistaa että nämä rahat ovat omaa pääomaa tai omaan pääomaan rinnastettavia varoja, millä ei ole mitään suojaa ongelmatilanteissakaan. Tällä palstalla on muissa ketjuissa nytkin aavisteluja tällaisesta riskin realisoitumisesta. Yleensä näin matalan koronkin aikana sijoittajat vaativat oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle vähintään 8-10 % tuottoa ja se pystytään maksamaan vasta muiden rahoituskulujen ja normaalin liiketoiminnan menojen jälkeen (verotetuista voittovaroista). Eli yrityksen talouden on oltava kunnossa ja kannatettava oikeasti. Tämä taustana, kun välillä tuntuu että perusasioissakin on hivenen hapuilua.

Mutta oleellisin näihin viimeisiin kommentteihin: Ero lihapuoleen tulee Valiossa markkina-asemasta. Muistutan taas kerran ihan perusasiasta, kun ylitarjonta tilanteessa on paljon tarjoajia ja vähän ostajia on ihan sama kuka yritykset omistaa ja mikä on yritysmuoto, istutaan hintaneuvotteluissa sitä syvemmällä kyytiläisen paikalla. Liiketalouden perusasioita http://elearn.ncp.fi/materiaali/uimonenj/VirtAMK/johdanto3.html . Täällä maatalouden johtamistaidon pyhätöissä ollaan tällaisiin tilanteisiin ratkaisuna perustamassa aina lisää yrityksiä ja tuomassa tarjontapuolelle lisää tarjontaa, kun muu todellinen markkinatalouteen tottunut yrityskenttä pyrkii keskittämään tuotantoa ja tarjontaa yritysostoin. Yarakin toimi näin. Toki Kemira GrowHou:lla oli hyvät malmiot käsissään, mutta ei sen liiketoiminnan harjoittaminen erillisenä pienenä toimijana niin helppoa olisi ollut kuin luullaan.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 21.03.16 - klo:00:21

Lainaus käyttäjältä: timotej - 19.03.16 - klo:17:17

Lainaus käyttäjältä: timotej - 18.03.16 - klo:07:22

Tuo alkuperäinen väitöskirja löytyy tuolta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/160206/Suomen_m.pdf?sequence=1
Se näyttää olevan lähinnä aineiston tilastollisten käsittelymenetelmien kuvausta. Käytännön johtopäätökset ovat hyvin varovaisia. Olisi mielenkiintoista käväistä kuuntelemassa itse väitöstilaisuuskin tänään, mutta matkaa on. Oli jo korkea aika tarttua tähän vaikeaan aiheeseen tutkimusmielessäkin, edellisistä tutkimuksista on jo aikaa yli 30 vuotta!!! Tutkimusaineisto on vuosilta 1997-2011 eli Venäjä ja EU:n maatalouspolitiikan muutokset eivä ole vaikuttaneet investointien kannattavuuteen millään tavalla. Siinä mielessä tutkimus on vanhentunut jo julkaisuvaiheessaan.

Luin nyt väittäriä vähän tarkemmin. Sen päälopputulema näyttäisi olevan, että laajentavat tilat ovat olleet alunperin keskimääräistä isompia ja keskimääräistä huonommin kannattavia. Ilmeiseti he ovat ymmärtäneet tämän ja yrittäneet korjata asiaa laajentamalla. Laajennuksen jälkeen kuitenkin jäädään vielä enemmän jälkeen kannattavuudessa. Eli tauti on diagnosoitu oikein, mutta lääkkeet ovat olleet väärät.

Eli olisi kannattanut ensin ivestoida omaan osaamiseen ja sen jälkeen vasta harkita laajentumista. Laajentumisen tai hienommin sanottuna kasvun pitäisi olla kannattavaa, että siinä on mitään järkeä. Kasvun ja laajentumisen mä näkisin tuloksen laajentumisen kautta, koska sillähän on loppu peleissä ainoastaan merkitystä, ellei nyt satu olemaan joku työhullu.

mielenkiintoinen tutkimus ja ajankohtainen

Olihan siinä oletukset oman johtamistaidon ja osaamisen kehittymisestä tuotannon laajenemisen kanssa tai pikemminkin sitä edellytetään. Kasvavankin tilan odotetaan tekevän hyvää tulosta, vaikka laajenemiseen liittyy tuotannon sopeutumisesta johtuvia tilapäisiä vaihteluja....oli käytetty kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa tämän eliminoimiseksi.

Kannattavuudesta karu johtopäätös oli juuri tuo, että se keskimäärin heikkeni tuotannon laajentamisen jälkeen ja jäi selvästi jälkeen vertailuryhmästä. Poikkeuksia täältäkin löytyi, tätä kannattaisi laajentamista harkitsevien selvitellä tarkemmin.

Investointien ajankohtaa kun pohtii, niin tuntuu hölmöltä, jos nyt virastoissa samaan aikaan myönnetään kriisitukea investoinneille tiloille ja investointitukea uusille yrittäjille. Väitöskirjasta löytyi fiksu lause: McDonald ja Siegel (1986) havaitsivat, että peruuttamatonta investointipäätöstä epävarmassa ympäristössä harkitsevalla yrityksellä on arvokas optio lykätä tämän päätöksen tekemistä.

Tuo on vähän sama, kuin yleensäkin sopimuksia tehtäessä, (Hoppu & Hoppu 2011, Kauppa- ja sopimusoikeuden pääpiirteet) Sopimusriskin hallinnassa yrityksen tulee ensi sijassa pyrkiä kiinnittämään huomio aikaan ennen sopimuksen tekemistä.

Tuo on mielestäni yritystoiminnassa yksi tärkeimmistä perusohjeista.

Voisihan siitä vapaana olosta maksaa vaikka kuusi senttiä lisää, jos sen saa markkinoilta. Selitä miten tuo yksi sentti toteutetaan, taseesta vai kolme muilta laskemalla? 

Oli hivenen oikastu tuo oma laskelma. Tässä oikea tapa ja tulos tuolla arvolla kun kukaan ei korjannut laskuvirhettä:

NA= 246,76*1/1,08+248,76*1/1,08^2+246,76*1/1,08^3+246,76*1/1,08^4+246,76*1/1,08^5               ^2 tarkoittaa potenssiin kaksi, jos jollekin epäselvä jne.

NA= 985,24

Sivulla kaksi on kaava. Siinä tosin korkojaksot kuukausi, siksi ne esitetty 1/12 muodossa.

http://lipas.uwasa.fi/~mla/orms1030avoin/VKY_L7.pdf

Tuossa laskuri samaan asiaan, valittava korko 8%, vuotuinen kasvuvauhti 0% ja maksu kauden lopussa(eli ensimmäinen erä tulee vuoden kuluttua "sijoituksesta"):

http://www.calkoo.com/?lang=5&page=18

Tokihan kaikki agronettiläiset käyttävät diskonttaustekijöitä määrittäessään mitä pellosta kannattaa maksaa? Ahti Karjalainenkin diskonttasi kun muut vasta konttasivat 

Esim. yksinkertaistettuna näin, jos Tilatuen tulovirta viitenä seuraavana vuotena diskontattuna 8%:lla: diskontattu arvo=tasatuki*0,92+tasatuki*0,92^2+...+tasatuki+0,92^5

Jos tasatuki 246,76 €/ha vuodessa, niin tuolla kaavalla 967,44 €/ha