Olen lopettamassa tilanpitoa. Tarkoitus myydä kalusto ja pellot pois. Miten eläkemaksut menee jos esimerkiksi jätän osan pelloista myytäväksi ensi vuonna. Entä verotus. Olenko vielä viljelijä jos esimerkiksi jätän osan viljojen myynnistä ensi vuodelle. Pystyykö eläkettä kerryttämään jos ei Melaan ilmoita alan vähentymisestä, tai ei enää hae tukia ja tuleeko siitä sanktioita?

Minulla on ABCe ajokortti eli lisänä tuo ns pikkue jonka takavuosina sai ilmaiseksi kun uusi korttinsa. Onko tämä sama kuin nykyinenABC96?

Verotukien karsinta toisi isot säästöt. Kuten maatalouden poistojen pienentäminen, energiaverojen huojennukset, maa- ja metsätalousmaan saattaminen kiinteistöveron piiriin.

http://www.hs.fi/paivanlehti/03052015/a1430536488193
http://vm.fi/documents/10623/1371774/Menokartoitus_29042015/99d4e164-2ed6-4f52-93ec-99f6a4d78e06?version=1.0

12 Verotuet
Seuraavassa esitetään menokartoitushankkeeseen
valitut verotuet. Mukaan tarkasteluun
on otettu yli 50 milj. euron veromenetyksen
aiheuttavat verotuet. Mukana tarkastelussa
on myös joitakin sellaisia verotukia,
joiden arvoa ei ole voitu laskea, mutta joiden
raportointia menokartoitushankkeen yhteydessä
pidetään hyödyllisenä.
Katso huomioita verotukien määrittelystä ja
laskennasta105
.
Useaan toiminta-alueeseen kohdistuvat
verotukikokonaisuudet
Arvonlisäverotuksen alennetut verokannat
Arvonlisäverotuksen alennetuilla verokannoilla
on muun muassa elinkeinopoliittisia tavoitteita
(ruoan ja ravintolaruoan alennetut
arvonlisäverokannat), kulttuuripoliittisia tavoitteita
(kirjat, kulttuuritapahtumat, sanomalehdet),
sekä liikenne- ja sosiaalipoliittisia
tavoitteita (henkilökuljetukset, lääkkeet).
Alennetuilla arvonlisäverokannoilla pyritään
tukemaan haluttuja hyödykkeitä alentamalla
niiden markkinahintaa ja näin ollen tarjoten
paitsi kannustin näiden hyödykkeiden kuluttamiseen
myös niiden tuottamiseen. Arvonlisäverotuksessa
normiksi on katsottu yleinen
verokanta (24 % v. 2015), ja verotueksi yleisen
verokannan ja alennetun verokannan erotus.
Alennetuista verokannoista aiheutuvan
verotuen yhteismäärä on 2 711 milj. euroa
vuositasolla 2015.
Arvonlisäverotuksen alennetut verokannat106
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon
jaksottaminen
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon
poistojärjestelmään sisältyvän verotuen tavoitteena
on yritysten ja maatilojen kannustaminen
investointeihin ja kasvuun. Verotukea
aiheuttavat säännökset sallivat hankintamenon
vähentämisen etupainotteisesti ja
poistojen tekemisen yhtenä eränä menojäännöksestä,
minkä johdosta kyseessä on verotuki
siltä osin kuin verotuksen poistot ylittävät
teknistaloudellisen kulumisen mukaiset
poistot. Verotukea muodostuu myös siitä, että
irtaimen käyttöomaisuuden luovutushintoja
ei lueta verotuksessa suoraan tuloksi, vaan
ne tuloutetaan epäsuorasti vähentämällä ne
menojäännöksestä. Irtaimen käyttöomaisuuden
hankintamenon poistojärjestelmään sisältyvän
verotuen yhteismääräksi arvioidaan
679 milj. euroa vuositasolla 2015.
105http://verkkojulkaisut.vm.fi/wp-content/uploads/2015/04/LIITE-Verotuet_160415_valmis.pdf
106http://verkkojulkaisut.vm.fi/wp-content/uploads/2015/04/Arvonlisaverotuksen-alennetut-verokannat-
12.1.pdf
50
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon
jaksottaminen107
Teollisuuden ja kasvihuoneiden alennettu
sähköverokanta; Konesalien
alempi sähköverokanta; Maatalouden
energiaveron palautus; Energiaintensiivisten
yritysten veronpalautus
Verotukien tavoitteena on vientiteollisuuden
sekä kotimaisten tuottajien kansainvälisen
kilpailukyvyn ylläpitäminen. Sähköveron osalta
normiksi on katsottu ylempi verokannoista,
ja verotueksi näiden kahden sähköverokannan
erotus. Energiaintensiivisten yritysten
veronpalautus sekä maatalouden energiaveron
palautus ovat molemmat katsottu kokonaisuudessaan
verotueksi. Verotukien yhteismääräksi
arvioidaan 865 milj. euroa vuositasolla
2015.
Teollisuuden ja kasvihuoneiden alennettu
sähköverokanta108
Teollisuuden ja elinkeinojen verotuet
Voitonjaon verotuet
Voitonjaon verotukien tavoitteina ovat osinkoon
kohdistuvan kaksinkertaisen verotuksen
huojentaminen osakastasolla; investointeihin,
yrittäjyyteen ja oman pääoman kasvattamiseen
kannustaminen; vieraan pääoman rahoituksen
saannin edellytysten parantaminen;
sekä yhtiömuotojen välisestä veroneutraliteetista
huolehtiminen. Voitonjaon verotuet aiheutuvat
tietyistä luonnollisen henkilön listaamattomasta
yhtiöstä saaman osingon verotuksessa,
elinkeinoyhtymän verotuksessa ja
verotusyhtymän verotuksessa sovellettavista,
voitonjaon verotuksen perusrakenteesta poikkeavista
säännöksistä. Säännöksiin sisältyvän
verotuen yhteismääräksi arvioidaan 550 milj.
euroa vuositasolla 2015.
Voitonjaon verotuet109
Käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden
luovutusvoiton verovapaus ja
luovutustappion vähennyskelvottomuus
Käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden
luovutusvoiton verovapauden ja luovutustappion
vähennyskelvottomuuden tavoitteina
ovat verojärjestelmän kilpailukyvyn turvaaminen
suurille kansainvälisesti toimiville yrityksille,
veroharmonisointi EU-maiden kanssa
sekä ketjuverotuksen estäminen. Verovapaus
poikkeaa pääsäännöstä, jonka mukaan luovutusvoitot
ovat veronalaista tuloa (ja symmetrisesti
luovutustappiot vähennyskelpoista menoa),
ja aiheuttaa tämän takia verotukea. Verotuen
suuruudeksi arvioidaan 359 milj. euroa
vuositasolla 2015.
Käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden
luovutusvoiton verovapaus ja luovutustappion
vähennyskelvottomuus110
51
Koulutusvähennys
Koulutusvähennys on työntekijöiden koulutukseen
perustuva lisävähennys, jonka työnantaja
saa tehdä elinkeinoverotuksessa tai
maatalouden verotuksessa. Lisävähennyksen
tavoitteena on kannustaa työnantajaa lisää-
mään työntekijöiden koulutuksen määrää.
Verotuen määräksi arvioidaan 59 milj. euroa
vuonna 2015.
Koulutusvähennys111
Listattujen arvopaperien luovutuksen
varainsiirtoverovapaus
Varainsiirtoverovapauden alkuperäisenä tavoitteena
oli tukea kotimaisten yritysten pää-
omanhankintaa. Verotuen määräksi arvioidaan
2 000 milj. euroa vuositasolla 2015 (karkea
arvio).
Listattujen arvopaperien luovutuksen varainsiirtoverovapaus112
Maa- ja metsätalouden verotuet
Maa- ja metsätalouden verotukia on menokartoituksessa
mukana 3 kappaletta. Ne sisältyvät
usean toiminta-alueen verotukia sisältyviin
kokonaisuuksiin.
• Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon
jaksottaminen MVL 8 § 4 (Irtaimen
käyttöomaisuuden hankintamenon
jaksottaminen)
• Tuotannolliset korotetut poistot
(30.11.2012/699/2012) ja niiden jatko
2015–2016 (Irtaimen käyttöomaisuuden
hankintamenon jaksottaminen)
Maatalouden energiaveron palautus, L
603/2006, 4 § (Teollisuuden ja kasvihuoneiden
alennettu sähköverokanta (veroluokka
II) L1260/1996, 2 § 6k ja 4 §; Konesalien
alempi sähköverokanta (veroluokka II)
L 1260/1996, 2 § 22k ja 4 §; Maatalouden
energiaveron palautus, L 603/2006, 4 §;
Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus,
L 1260/1996 8a § 1 mom.).
Liikenteen verotuet
Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset
Matkakuluvähennyksen tarkoituksena on
työntekijöiden liikkuvuutta tukemalla edistää
työn tarjontaa ja työllisyyttä. Työsuhdematkalipun
tavoitteena on kannustaa oman
auton käyttäjiä siirtymään julkisen liikenteen
käyttäjiksi. Työsuhdematkalippu on asunnon
ja työpaikan välisiin matkakustannuksiin liittyvä
luontoisetu, josta säädetään tuloverolain
64 §:n 2 momentissa. Verotukiselvityksessä
matkakuluvähennystä ei katsota verotueksi,
vaan sen katsotaan kuuluvan luonnollisiin
vähennyksiin. Matkakuluvähennyksestä
aiheutuvan veromenetyksen suuruudeksi arvioidaan
600 milj. euroa vuositasolla 2015.
Työsuhdematkalipulle ei pystytä esittämään
arviota. Kevään 2014 kehyspäätöksen yhteydessä
hallitus päätti, että käynnistetään valmistelu
työmatkavähennyksen rakenteen uudistamiseksi
siten, että vähennys perustuisi
jatkossa asunnon ja työpaikan väliseen etäisyyteen.
Rakenteen uudistamisen yhteydessä
vähennyksen määrää supistettaisiin edelleen.
Uudistuksesta on vireillä tutkimushanke Suomen
ympäristökeskuksessa, joka arvioi kilo-
metripohjaisen mallin vaikutuksia.
Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset113
Dieselin normia alempi verokanta ja
henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron
käyttövoimavero
Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden
valmisteverotus on säädetty alemmaksi
kuin liikenteen polttonesteiden verorakenne
edellyttää ja siten niille katsotaan syntyväksi
verotukea. Verotuen kompensoimiseksi
dieselkäyttöisiltä henkilö- ja pakettiautoilta
kannetaan ajoneuvoveron käyttövoimaveroa,
jolloin niille ei katsota syntyväksi verotukea.
Alemmasta verokannasta aiheutuvan verotuen
suuruudeksi arvioidaan 736 milj. euroa.
Ajoneuvoveron käyttövoimaverosta aiheutuvan
verosanktion suuruudeksi arvioidaan 274
milj. euroa.
Dieselin normia alempi verokanta ja henkilö-
ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttö-
voimavero114
Työkoneissa käytetyn kevyen polttoaineen
normia alempi verokanta
Verotuen tavoitteena on tukea paljon työkoneita
hyödyntäviä aloja, kuten tietöitä, rakentamista
ja maatalous- ja metsätyötä pienentämällä
työkoneiden käyttökustannuksia. Verotueksi
on määritelty työkoneiden polttoaineiden
verotaso verrattuna liikenteen polttonesteiden
verotasoon. Verotuen määräksi arvioidaan
509 milj. euroa vuositasolla 2015.
Työkoneissa käytetyn kevyen polttoaineen
normia alempi verokanta115
Asumisen ja ympäristön verotuet
Asuntolainan korkovähennys
Asuntolainan korkovähennys on omistusasumisen
verotuki. Asuntolainan koroista 65 %
(v. 2015) on vähennyskelpoista, kun velka
kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä
vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen.
Verotuen määräksi arvioidaan
390 milj. euroa vuositasolla 2015. Asuntolainan
korkovähennystä vähennetään asteittain
65 %:sta 50 %:iin vuosina 2016–2018.
Asuntolainan korkovähennys116
Omasta asunnosta saadun myyntivoiton
verottomuus
Omasta asunnosta saadun myyntivoiton verottomuuden
tavoitteena on tukea omistusasumista
ja estää asunnon vaihtamiseen liittyvää
lukkiutumisvaikutusta. Omasta asunnosta
saatu myyntivoitto on verotonta, mikäli
verovelvollinen on asunut asunnossa vähintään
kaksi vuotta. Verotuen määräksi arvioidaan
1 300 milj. euroa vuositasolla 2015.
53
Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus
ja korotettu alijäämähyvitys
Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden
sekä korotetun alijäämähyvityksen tavoitteena
on tukea nuorten ensiasunnon
hankkijoiden asunnonhankintaa. Niistä aiheutuvan
verotuen yhteismääräksi arvioidaan
105 milj. euroa vuositasolla 2015.
Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus
sekä korotettu alijäämähyvitys118
Vakituisten asuinrakennusten alennettu
kiinteistöveroprosentti
Veroprosenttien eriyttäminen antaa kunnille
mahdollisuuden kerryttää verotuloja kasvattamatta
samalla liiallisesti asumiskustannuksia.
Verotukea aiheutuu yleistä kiinteistöveroprosenttia
alemmasta prosentista. Verotuen
suuruudeksi arvioidaan 120 milj. euroa vuositasolla
2015.
Vakituisten asuinrakennusten alennettu kiinteistöveroprosentti119
Maa- ja metsätalousmaan verovapaus
kiinteistöverotuksessa
Verovapaus perustuu kiinteistöverolakia sää-
dettäessä tehtyyn poliittiseen päätökseen.
Kiinteistöverolla korvatuista veroista maa- ja
metsätalousmaahan kohdistui vain manttaalimaksu.
Maa- ja metsätalousmaan verovapaus
on ainoa merkittävä poikkeus muutoin
laajaan veropohjaan perustuvassa kiinteistö-
verotuksessa. Verotuen määrää ei ole pystytty
arvioimaan.
Opetuksen, tieteen ja kulttuurin verotuet
Stipendien ja vastaavien verovapaus
Stipendien ja vastaavien verovapauden tavoitteena
on kulttuuri- ja urheilutoiminnan
tukeminen. Tämä poikkeaa verotuksen normista,
jonka mukaan saatu tulo on lähtökohtaisesti
veronalaista. Stipendien ja vastaavien
verovapaudesta aiheutuvan verotuen yhteismääräksi
arvioidaan 55 milj. euroa.
Stipendien ja vastaavien verovapaus121
Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus
Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauden tavoitteena
on tukea yleishyödyllisten yhteisöjen
toimintaa. Yleishyödyllisten yhteisöjen
verovapaus poikkeaa verotuksen normista,
jonka mukaan saatu tulo on lähtökohtaisesti
veronalaista. Verotuen määrälle ei pystytä
esittämään arviota.
54
Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapaus122
Terveydenhuollon verotuet
Terveydenhuollon verotukia on menokartoituksessa
mukana yksi kappale, Lääkkeiden
alennettu ALV-kanta (10%). Verotuki sisältyy
arvonlisäverotuksen alennettujen verokantojen
verotukikokonaisuuteen.
Ks. myös Sairausvakuutukset osana terveydenhuoltoa123
Sosiaaliturvan verotuet
Pakolliset vakuutusmaksut
Verovelvollisella on oikeus vähentää puhtaasta
ansiotulostaan lakisääteinen työntekijän
eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu
ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä
omasta ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta
suorittamansa maksut. Yllä mainittujen
maksujen ei katsota olevan normin mukaisia
tulonhankkimisesta aiheutuvia menoja,
joten niiden vähennyskelpoisuudesta aiheutuu
verotukea. Verotuen määräksi arvioidaan
2 500 milj. euroa vuositasolla 2015.
Pakolliset vakuutusmaksut124
Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten
ja pitkäaikaissäästämissopimuksen
maksujen vähennyskelpoisuus
Järjestelmän tavoitteena on tarjota keino
täydentää lakisääteistä eläketurvaa vapaaehtoisin
järjestelyin siten, että se ei kuitenkaan
kannusta ennenaikaiseen eläköitymiseen.
Maksut eivät ole verotuksen normin
mukaista tulonhankkimisesta aiheutuvaa menoa,
minkä takia niiden vähennyskelpoisuudesta
aiheutuu verotukea. Verotuen määräksi
arvioidaan 116 milj. euroa vuositasolla 2015.
Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten
ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen
vähennyskelpoisuus125
Eräät verovapaat sosiaalietuudet
Tietyt sosiaalietuudet on säädetty verovapaiksi,
koska ne kuuluvat vähimmäisturvan
piiriin tai ovat elatusvelvollisuuteen perustuvia
kotitalouksien välisiä tulonsiirtoja. Etuuksien
verovapaus kuitenkin poikkeaa verotuksen
normista, jonka mukaan kotitalouksille
maksetut sosiaalietuudet ja toiselta kotitaloudelta
saatu tulo ovat veronalaista tuloa.
Verovapaista sosiaalietuuksista aiheutuvan
verotuen määräksi arvioidaan 870 milj.
euroa vuositasolla 2015.
55
Eläketulovähennys
Eläketulovähennykset ovat osa verojärjestelmän
rakennetta, jolla asetetaan eläketulon
veroastetta sekä progressiota ja määritetään
samalla eläkkeensaajalle käteen jäävän eläketulon
määrää. Verotuen määräksi arvioidaan
1 805 milj. euroa vuositasolla 2015.
Eläketulovähennys127
Lapsilisien verovapaus
Lapsilisien tarkoituksena on perhekustannusten
tasaaminen lapsiperheiden ja lapsettomien
perheiden välillä, eli lapsista aiheutuvien
lisäkustannusten kattaminen. Lapsilisien
verovapaus poikkeaa henkilöverotuksen yleisperiaatteesta,
jonka mukaan kotitalouksille
maksetut sosiaalietuudet ovat veronalaista
tuloa. Verotuen määräksi arvioidaan 570 milj.
euroa vuositasolla 2015.
Lapsilisien verovapaus128
Lapsivähennys
Määräaikaisen lapsivähennyksen (2015–
2017) tavoitteena on lapsilisien leikkauksen
kompensointi pieni- ja keskituloisille lapsiperheille
verojärjestelmän kautta. Lapsivähennys
vähennetään siirtymäkauden ajan sellaisen
verovelvollisen verosta, jolla on verovuoden
päättyessä huollettavanaan alaikäinen lapsi.
Koska kyse on valtion lapsiperheille suunnattujen
määrärahojen leikkaamisen kompensoinnista
verojärjestelmän muutoksella,
lapsivähennys aiheuttaa verotukea. Verotuen
määräksi arvioidaan 70 milj. euroa vuositasolla
2015.
Lapsivähennys129
Muut verotuet (ei ryhmiteltävissä toiminta-alueisiin)
Työtulovähennys ja ansiotulovähennys
Valtionverotuksen työtulovähennyksen ja
kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen
tarkoituksena on työllisyyden tukeminen työn
tarjontaa lisäämällä. Samalla ne ovat osa
verojärjestelmän rakennetta, jolla säädetään
työn verotuksen tasoa ja progressiota. Vä-
hennyksistä aiheutuvan verotuen yhteismää-
räksi arvioidaan 3 560 milj. euroa vuositasolla
2015.
Työtulovähennys ja ansiotulovähennys130
Työmarkkinajärjestöjen jäsen- ja kassamaksut
Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan
työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut.
Maksut eivät ole verotuksen
normin mukaista tulonhankkimisesta
aiheutuvaa menoa, minkä takia niiden vähennyskelpoisuudesta
aiheutuu verotukea. Verotuen
määräksi arvioidaan 280 milj. euroa vuositasolla
2015.
56
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen tavoitteena on työllisyyden
tukeminen ja harmaan talouden torjuminen.
Kotitalousvähennykseen oikeuttava
työkorvaus ei ole tulon hankkimisesta aiheutunutta
menoa, joten verojärjestelmän yleisperiaatteen
mukaisesti sen vähennyskelpoisuudesta
aiheutuu verotukea. Verotuen mää-
räksi arvioidaan 325 milj. euroa vuositasolla
2015.
Kotitalousvähennys132
Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennus
Huojennuksen tavoitteena on se, ettei verotuksella
aiheutettaisi esteitä yritys- tai
muun elinkeinotoiminnan jatkumiselle ja siihen
liittyvien työpaikkojen säilymiselle. Verotukea
aiheutuu sukupolvenvaihdoshuojennukseen
sisältyvästä varojen aliarvostamisesta
ja maksuaikahuojennuksesta. Lisäksi ns.
lahjanluonteisiin kauppoihin liittyy erityishuojennus.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksesta
aiheutuvan verotuen yhteismääräksi arvioidaan
117 milj. euroa vuositasolla 2015.

http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=7503
Myöntävät että viljanviljelijöiden tilanne on tukalampi. No eivät ole c-alueelta jossa ökytuet tehneet maidontuottajista ahneita.

vihreiden politiikan avulla. Kehitysmaiden ihmiset kuolevat nälkään kun siirrytään luomutuotantoon ja länsimaalaiset sukupuuttoon sukupuolineutraalin homostelun kautta

http://yle.fi/uutiset/maatalouden_fosforipaastot_talteen_ilman_sahkoa_uudella_menetelmalla/7679094

Joka laskuaukolle kyseinen järjestelmä 10000€/kpl? Jos ne fosforit kerran sen vesistön mukana kulkeutuu mereen niin eikö olisi taloudellisempaa toteuttaa suurempana yksikkönä?

Paikallislehdessä luomuviljelijä haikailee perinteisen siemenen käyttölupaa luomuviljelyssä kun se luomusiemen on niin kallista (miksiköhän?) ja perinteisesti viljelty olisi terveempää ja elinvoimaisempaa (miksiköhän?). Kuulosta rusinat pullasta mentaliteetilta

Nya krav på ekobonden
Stina Jäderholm BBL
Publicerad: 26.08.2014 07.00
Borgå
BORGÅ. Nya EU-förslag kan göra ekologisk odling mindre lockande i framtiden.
Just nu är osäkerheten stor bland de ekologiska odlarna. Stödsystemet kommer att förnyas och man vet inte riktigt vad slutresultatet blir.
Samtidigt planerar EU-kommissionen att införa nya direktiv som innebär att en gård ska få räknas som ekogård endast om allt som produceras på gården är ekologiskt.
I dag finns det åtminstone i Finland rätt så många odlare som har en del av produktionen som ekologisk och en annan del konventionell, på marker som är ordentligt avskiljda från ekoodlingarna.
Tapani Koskela är ordförande för det gemensamma ekoutskottet för Nylands svenska producentförbund och det finska producentförbundets avdelningar i Nyland, Tavastland och sydöstra Finland.
Hans eget jordbruk i Kerko i Borgå är helt ekologiskt men han känner producenter i näromgivningen som odlar ekologiskt men samtidigt har en konventionell ladugård och ekoodlare som föder upp sina får med konventionellt foder.
– Det blir dyrt att bygga alla de anläggningar som krävs för ekologisk djurhållning. De som inte har så stora besättningar och kanske ingen som är villig att ta över gården vid ett generationsskifte drar sig för de stora investeringarna.
Det finns en risk att de här dubbel-producenterna efter en ny ekoförordning slutar med den ekologiska produktionen.
– De nya reglerna blir åtminstone ingen morot som lockar bönderna att satsa på ekoproduktion, konstaterar Koskela. Det verkar som om EU-kommissionen här har lyssnat alltför mycket på lobbare från konstgödsel- och växtskyddsmedellägren. Det är som om man inom EU hellre vill bromsa utvecklingen inom ekobranschen än att stöda den.
Tjugo procent är målet
I Finland har ekoodlingen stadigt vuxit och når nu upp till ungefär tio procent av helhetsproduktionen. Den nationella målsättningen är tjugo procent ekologiskt producerat år 2020.
– Dit kommer vi inte att nå med den här utvecklingen, säger Koskela.
NSP:s verksamhetsledare Bjarne Westerlund konstaterar att man på Åland redan har nått målsättningen, med råge.
– På Åland är man redan uppe i en ekologisk andel på tjugofem procent. Men om det blir krav på att allt man producerar på en gård måste vara ekologiskt kommer det att slå hårt också mot Åland.
– Kommissionens utgångspunkt är lätt att förstå. Man vill att det ska vara så klart som möjligt vad som är ekologiskt och vad som inte är det. På det sättet skapar man också ett starkare förtroende hos konsumenterna. Vi vill också ha producenternas förtroende men kräver nu betydande ändringar i förslaget för att inte bromsa upp vår goda utveckling när det gäller ekologisk produktion.
Årlig kontroll
Samtidigt vill kommissionen att man slutar med de årliga kontrollerna av ekogårdarna och i stället bara koncentrerar kontrollerna på vissa riskgrupper.
– Vi i Finland vill hålla kvar den årliga kontrollen, säger Westerlund. Vi inser att det kan bli dyrt, speciellt när ekoproducenterna blir allt fler. Men det är ändå så viktigt, just med tanke på konsumenternas förtroende.
Koskela håller med om att det är viktigt med konsumenternas förtroende. Däremot blir det dyrt för ekobonden med alla granskningar.
– Jag får betala 900 euro för varje granskning på min egen gård. Ett alternativ med färre kontroller skulle spara på ekobondens utgifter.
Bjarne Westerlund konstaterar att bönderna och producentorganisationerna har en gemensam målsättning.
– Det är att få ut så mycket ekoprodukter som möjligt på marknaden. Inom EU borde man bara inse att olika länder har olika förutsättningar.
Som ett exempel tar Westerlund tillgången på utsäde. Det finns helt enkelt inte ekologiskt utsäde av alla de sorter som lämpar sig för odling i Norden.
– Goda skördar kräver bra utsäde och finns det bara små mängder av någon speciellt lämplig sort så skjuter priset i höjden.
– Därför borde vi ha möjlighet att få undantagslov också i fortsättningen för att själva föröka fram ekologiskt utsäde, ur konventionellt utsäde.
Stora prisskillnader
Tapani Koskela berättar att prisskillnaderna kan vara stora mellan konventionellt utsäde och ekologiskt.
– Ekologiskt rågutsäde kostar närmare sjuhundra euro per ton, medan man kan få konventionellt utsäde för under femhundra euro.
– Senast jag odlade ekoråg förstörde snömögel hela odlingen. Jag kunde inte skörda ett enda kilo och hela satsningen var helt förgäves.
– Om man vill att fler ska satsa på ekojordbruk måste man tillåta vanligt utsäde och på det sättet garantera ett friskt och livskraftigt utsäde. Om priset på utsädet skulle vara förmånligt i förhållande till det pris man får för skörden skulle ekoodlarna säkert skaffa mer certifierat utsäde. Nu fortsätter många envist att använda sitt gamla, infekterade utsäde.
Koskela övergick till ekologisk odling för sex år sedan.
– Det är mycket jobb, det kommer man inte ifrån. Under de här åren har jag ännu inte riktigt kommit fram till ett smidigt system med växelbruk som skulle ge alla fördelar. Det tar sin tid.
Och vad var det som fick dig att övergå från konventionell odling till ekologisk?
– Det var nog när man sålde ut den finländska konstgödselproduktionen till Norge. Då bestämde jag mig för att åtminstone inte bidra till norrmännens vinster med mina pengar.
Det norska bolaget Yara köpte Kemira GrowHow år 2007.
[/color][/color]Bondbönor blir foder
Koskela odlar bondbönor och maltkorn på 88 hektar, den största delen av åkrarna är egna medan 35 hektar arrenderas.
– Man får se hur skörden blir. Om det inte regnar alltför mycket ska det väl ordna sig på något sätt. Här i Kerko har vi fått 90 millimeter regn under de senaste två veckorna. Man har ju hört att det har regnat betydligt mycket mer på andra håll.
– Allt regn i början av växtperioden i juni gjorde att bondbönorna fick bra fart och växte bra. Plantorna led ändå av torkan i juli och bönorna blev inte så stora som de brukar. Nu blev ju skörden ändå mogen tidigare än vanligt så det gäller att hinna skörda mellan regnskurarna.
Under veckoslutet kunde Koskela få in alla sina bondbönor.
– De är ändå ganska våta och torkningen kommer att ta lång tid.
Bondbönorna går i sin helhet till foder till gårdar som föder upp ekologiskt nötkreatur.
– Hittills har efterfrågan varit god, säger Koskela. Jag hoppas att den håller i sig.
– Över huvud taget är det viktigt att alla ekogårdar får ordenliga skördar och att man får allt mer ekoprodukter ut på marknaden.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eu-komissio-puuttumassa-viljelij%C3%B6iden-%C3%A4itiyslomiin-1.67419

Naapurin lieteyhdistelmä porhaltaa tuossa kylätiellä 60 km/h tyyliin pois tieltä, paska kulkee keskellä tietä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081118560094_uu.shtml

http://www.hs.fi/paivanlehti/06082014/kaupunki/Avustajan+puute+toi+porttikiellon+uimarille/a1407212993248


Hel­sin­gin Sa­no­mien mie­li­pi­de­si­vuil­la jul­kais­tiin tiis­tai­na kir­joi­tus, jos­sa Han­na Jääs­ke­läi­nen ih­met­te­li Ui­mas­ta­dio­nil­le saa­maan­sa port­ti­kiel­toa. Ta­sa­pai­no­vai­keuk­sis­ta kär­si­vää ui­ma­ria kiel­let­tiin tu­le­mas­ta Ui­mas­ta­dio­nil­le, jos hä­nel­lä ei ole avus­ta­jaa mu­ka­naan.

Jääs­ke­läi­nen ker­too, et­tä ve­si­juok­su on hä­nel­le so­pi­va lii­kun­ta­muo­to, jo­ta myös lää­kä­ri ja fy­sio­te­ra­peut­ti suo­sit­te­le­vat. Hä­nen mu­kaan­sa har­ras­tuk­ses­ta ei ole seu­ran­nut vaa­ra­ti­lan­tei­ta.

Hel­sin­gin Sa­no­mien mie­li­pi­de­si­vuil­la jul­kais­tiin tiis­tai­na kir­joi­tus, jos­sa Han­na Jääs­ke­läi­nen ih­met­te­li Ui­mas­ta­dio­nil­le saa­maan­sa port­ti­kiel­toa. Ta­sa­pai­no­vai­keuk­sis­ta kär­si­vää ui­ma­ria kiel­let­tiin tu­le­mas­ta Ui­mas­ta­dio­nil­le, jos hä­nel­lä ei ole avus­ta­jaa mu­ka­naan.

Jääs­ke­läi­nen ker­too, et­tä ve­si­juok­su on hä­nel­le so­pi­va lii­kun­ta­muo­to, jo­ta myös lää­kä­ri ja fy­sio­te­ra­peut­ti suo­sit­te­le­vat. Hä­nen mu­kaan­sa har­ras­tuk­ses­ta ei ole seu­ran­nut vaa­ra­ti­lan­tei­ta.

Mik­si Jääs­ke­läi­sen pää­sy Ui­mas­ta­dio­nil­le on evät­ty, ke­säe­si­mies Sa­ri Tam­mi­nen?

"Jos hä­nel­le on myön­net­ty eri­koi­sui­ma­kort­ti 2 tai 3, mu­ka­na täy­tyy ol­la avus­ta­ja. Kun eri­kois­kort­ti myön­ne­tään, sa­mal­la ar­vioi­daan asiak­kaan ky­ky toi­mia it­se­näi­ses­ti. Olen ym­mär­tä­nyt, et­tä hä­nel­le on myön­net­ty eri­koi­sui­ma­kort­ti 2. Avus­ta­jaa tar­vi­taan, jos vaa­ra­na on, et­tä asia­kas kaa­tuu tai al­taas­sa sat­tuu jo­tain."

Jääs­ke­läi­nen kir­joit­ti, et­tä hä­nen avus­ta­jan­sa ei kult­tuu­ri­sis­ta ja us­kon­nol­li­sis­ta syis­tä tu­le ti­loi­hin, jois­sa ol­laan alas­ti. Täs­tä syys­tä hän ei voi ot­taa avus­ta­jaa mu­kaan­sa ui­ma­hal­liin.

"Sii­nä ta­pauk­ses­sa hän tar­vit­see uu­den avus­ta­jan", Tam­mi­nen suo­sit­te­lee.

"Jos hä­nen ny­kyi­nen avus­ta­jan­sa ei voi toi­mia sa­mas­sa ti­las­sa alas­to­mien kans­sa, se ei ole lii­kun­ta­vi­ras­ton kä­sis­sä."

Ei saa kaataa puita omalle tielle?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014080418539838_uu.shtml

Nyt ovat monet poliitikot liputtaneet perintöveron poistamisen puolesta. Kukaan ei kerro miten sitten käy myyntivoittoverotuksessa hankintameno-olettamalle ja taitaa olla edullisinta periä rahaa kun siitä ei voi syntyä myyntivoittoa? Hesarissakin oli esimerkkinä perintö jonka hankintameno oli sopivasti  niin että kokonaisvero pysyi samana perintö/myyntivoittoverotuksessa kuin pelkässä myyntivoittoverotuksessa. Taitaa johtaa siihen että rikkaat vain rikastuvat kun heillä ei ole vältämättä tarvetta realisoida perintöjään.

Jos joku ihmettelee miksi en osta kotimaista traktoria:

LF 30.5.2014

En åländsk jordbrukares traktorköp för två år sedan aktualiserar frågan om köparens rättigheter om varan inte anses uppfylla kraven. Mjölkbonden Jan Eriksson i Lumparland köpte våren 2012 en Valtra 142D från åländska återförsäljaren Mariehamns Parti. Men fram till februari i år då han lämnade in en detaljerad skriftlig reklamation för att häva köpet hade traktorn stått sammanlagt 53 dagar. Eriksson är en driftig mjölkbonde och hör till den utvalda skara som haft en ”100-tonnare” i sin ladugård, alltså en ko som under sin livstid producerat över 100.000 kilo mjölk. I sin besättning på 60 mjölkande kor har han nu också tre-fyra kor som inom ett par år har möjlighet att passera ”den magiska gränsen”, som han kallar det. Gårdens medelproduktion ligger i dag mellan 10.000 och 11.000 liter per ko och år. Jan Eriksson, som bor i Lumparby, odlar drygt 110 hektar på sin egen gård och sköter dessutom all växtodling på en drygt 30 hektars gård med mjölkfår i Hammarland cirka 50 kilometer västerut på fasta Åland. Många problem Just med tanke på vallskörden köpte han en ny traktor som skulle dra slåtterkrossen och automatiskt hålla exakt rätt fart på ca 15 kilometer i timmen. Men hans Valtra 142D visade sig bli en stor besvikelse. – Den byter automatiskt växelområden, vilket inte ska vara möjligt och klarar inte av att hålla den inprogrammerade farten. Ett annat problem är att traktorn efter bara några timmars körning började läcka olja mellan motorn och traktorhytten. – Återförsäljaren sa att det är normalt med lite oljeläckage. Men när traktorn lagom före jul 2012 läckte så mycket olja från en slang vid framväxeln att det bildades en sträng i snön vågade jag inte köra mera. Sedan dröjde det till slutet av januari innan återförsäljaren fick fram en ny oljeslang så att jag fick den utbytt. Problematiskt är också att differentialspärren ”kan slå i precis när som helst utan att något inkopplingsförsök har gjorts”. Det medför så stor belastning att det kan leda till haveri på transmissionen, vilket enligt Eriksson kan vara orsaken till att mellanaxeln till framaxeln gått av två gånger. – Beträffande problemet med differentialspärren har Valtra ingen förklaring. Valtra känner också till att fyrhjulsdriften kan gå i under körning på väg, men man kan inte rätta till felet. Ett annat fel är att hydraularmarna ibland inte sänker sig tillräckligt lågt vilket gör det svårare att byta redskap.s – Traktorn har dessutom otroligt hög bränsleförbrukning. Vid exempelvis slåtter räcker inte bränsletanken mer än 7,5 timmar. Det kan nog till stor del bero på transmissionen, som hela tiden ligger och byter drivpaket, tror Jan Eriksson. Larmar om fel men felkoder saknas Dessa och flera andra fel har Jan Eriksson räknat upp i en lång reklamationslista som han i februari i år lämnade till återförsäljaren Mariehamns Parti. Företagets reparatör har många gånger besökt gården och kunnat rätta till vissa fel, men Erikssons lista på allt som inte fungerar klanderfritt är fortfarande lång. Traktorn har också den egenheten att det automatiska larmet om att något är fel flera gånger har slagit på, men när servicemontörerna testar med dator finns det ingen felkod. En gång när ”larmet gått” lät Erikssons traktorn gå i tre timmar tills montören hann fram till gården. – Men inte fanns det några felkoder då heller. Blev lovad annan traktor Under våren i fjol drabbades traktorn av ”black out” och blev stående på verkstad i 13 dagar. Eriksson fick dock ingen ersättande traktor, vilket garantin utlovade. Jan Eriksson säger att flera andra personer som provkört hans Valtra har noterat problem med traktorn. Efter kontakt med en Valtra-återförsäljare utanför Åland kom Jarkko Hyyrönmäki, företagets försäljningschef i Finland, för att testa traktorn. – Han sa genast att traktorn inte fungerar och att den ska tillbaka till fabriken. Han lovade också att jag skulle få en annan traktor och vi kom överens om att jag skulle få prova en demotraktor för höstens vallskörd och plöjning, berättar Eriksson. Men Jarkko Hyyrönmäki, som fått ta del av Erikssons kritik, skriver i ett mejl att han inte upptäckte några fel med traktorn när han tittade på den i samband med slåtter. – Traktorn fungerade så bra som den bara kan fungera, förklarar Hyyrönmäki via e-post. – Ibland säger han si och ibland säger han så, kommenterar Jan Eriksson. ”Provtraktorn var mycket bättre” Som försäljningschefen Hyyrönmäki lovat fick Jan Eriksson senare under fyra dagar prova en demotraktor som fanns på Åland. – Det var stora skillnader. Bland annat var den traktorn mycket snabbare i acceleration. Men en vecka senare ringer den åländska återförsäljarens chef Niklas Johansson och säger att Eriksson inte får byta till sig demotraktorn: – Den ska tillbaka till Finland. Efter flera andra problem under hösten i fjol får Jan Eriksson på nytt kontakt med Valtras Jarkko Hyyrönmäki, som lovade en ny traktor mot att Eriksson betalar en mellanskillnad. – Vi gav en mycket förmånlig offert till en ny modell, men anbudet dög inte åt kunden, beskriver Hyyrönmäki. Jan Eriksson betecknar däremot den bytesoffert som han fick av den åländska återförsäljaren som ”ett stort skämt”. – För bytesaffären begärde Mariehamns Parti nästan dubbelt mera i mellanskillnad än företag som säljer konkurrerande märken. Då lovade företaget en ny offert, men inte har det kommit någon än fast det gått snart fem månader. ”Följt vägledning från fabriken” MP:s Niklas Johansson förklarar att företaget och dess servicman har försökt åtgärda traktorproblemen ”enligt den vägledning som vi fått från fabriken”. – Vi jobbar med fallet och nu har det kopplats en dator till traktorn så att man på fabriken kan fjärravläsa vad som händer med den, säger Johansson. Jan Eriksson påpekar att fabriken visserligen får felkoderna ”men ändå inte vet vad som händer med traktorn”. – Så det är lika långt som brett! Eriksson tycker att hans traktor ”jävlas” mer och mer sedan tidningen första gången var i kontakt med honom för mer än en månad sedan. Täcker inte garantifels På knappt två år hade traktorn gått cirka 800 timmar och det borde enligt Eriksson ha varit dubbelt mera om den inte skulle ha krånglat så mycket. Nu vill han häva köpet och få en ny motsvarande traktor med full garanti, eftersom försäkringsbolaget Pohjola anser att problemen med hans traktor beror på garantifel som försäkringen inte täcker. – Det är helt klart att jag vill häva köpet och nu har jag också anlitat en jurist. Det är direkt farligt att använda en traktor som rullar när den inte ska rul�- la. Nu väntar jag på att MP och Valtra helt enkelt ska tröttna! TEXT & FOTO Rolf-Lennart Witting witting@alan

Tutkimus Itävaltalaisessa Grazin lääketieteellisessä yliopistossa osoittaa että lihansyöjät sairastuvat harvemmin syöpään, sydäninfarktiin ja allergioihin. Kasvissyöjien elämänlaatu on huonompi ja he käyvät useammin lääkärissä kuin säännöllisesti lihaa syövät.
Kasvissyöjät sairastivat enemmän astmaa, sokeritautia, migreeniä ja osteoporoosia.
Saksalaisessa Hildesheimin yliopistossa tutkijat havaitsivat että kasvissyöjillä on suurempi taipumus depressioihin, ahdistuneisuuteen ja syömishäiriöihin.
Että silleen
Landsbygdens Folk 7.3.2014
Köttätare verkar vara friskare än vegetarianer
Vegetarianer lever mindre sunt än personer som äter kött. Köttätare drabbas mer sällan av cancer, hjärtinfarkt och allergier, hävdar en forskargrupp vid det medicinska universitetet i den österrikiska staden Graz. Enligt studien från Graz är vegetarianernas livskvalitet sämre och de besöker läkare oftare än personer som regelbundet äter kött. Forskarna är emellertid osäkra på de kausala sambanden mellan hälsa och matvanor. Det är svårt att avgöra om det försämrade hälsotillståndet hos vegetarianer är resultatet av näringsintaget eller tvärtom. Personerna kan också ha valt en köttfri diet av hälsoskäl, skriver forskarna i studien som har publicerats i facktidskriften Plos One. Medicinforskarna undersökte 1.310 personer som indelades i fyra grupper med avseende på kön, ålder, rökvanor, kondition och socioekonomisk status. Var och en grupp bestod av 330 jämförbara försökspersoner. Den enda variabla faktorn var matvanorna. I var och en av grupperna kartlades försökspersonernas matvanor och kroniska sjukdomar. Samtliga försökspersoner uppvisade ett normalt BMI-värde (22,9 och 24,9). Forskarna kom fram till att betydligt fler vegetarianer led av någon av de 18 undersökta sjukdomarna – bland dem astma, diabetes, migrän och osteoporos. Dubbelt fler vegetarianer led exempelvis av allergier, jämfört med personer som ofta åt kött. Av de undersökta vegetarianerna hade 4,8 procent cancer mot 1,8 procent bland köttätarna. Frekvensen av hjärtinfarkt var också signifikant mindre hos personer som gärna åt kött. Nästan dubbelt fler vegetarianer led av ångeststörningar eller depressioner. Detta bekräftar enligt forskarna resultaten från en motsvarande tysk studie som genomfördes år 2012. Forskarna vid universitetet i Hildesheim fastställde då att vegetarianer har en högre benägenhet till depressioner, ångest, psykiska problem och ätstörningar. – PK

http://areena.yle.fi/tv/2130018
10:30 eteenpäin
Täytyy sanoa että tyttö yllätti. Kun hieman tuota silmien pyöritystä saadaan karsittua niin tuleva poliitikko.