Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - Nisoma

Heippa! Asun Keski-Norjassa ja meidän naismaajussien FB-sivuilla on ollut hiukka puhetta, miten lammastalous Suomessa sujuu? Olen jotain tietoja löyytänyt esim, että 20 % omasta takaa ja loput tuontia, tavoitteena 50 % vuoteen 2015 mennessä (toteuuko?), paljon pieniä teurastamoja, jotka myyvät paikallisesti lihat eteenpäin... Korjatkaa ihmeessä, jos näin ei ole!

Mutta miten laiduntaminen järjestetään? Nurmialueella? Metsässä, tuntureilla? Järjestetäänkö jotain paimennusta? Koiria, laamoja ihmisiä?

Saako lampaita kuljettaa esim läänien välillä?

Petoläimet? Kuinka paljon hukkaa? Mitä maksetaan dokumentoidulle raadolle, jonka peto on ottanut? Ja mitkä pedot pääsääntöisesti ottavat lampaita?

Norjassa lampaita pidetään vuorilla ja saaristoilla enimmäkseen. Ongelmana on petoelaīntappiot ja nyt viimeksi on ollut paljon hulabaloota koirien takia, koska ne juoksentelevat irti ja purevat lampaita. Täällä on pidettävä koirat hihnassa koko maassa 1.4.-20.8. pesimisten takia.

Me saadaan lampaanliha jouluksi: kaikki lampaat syntyvät toukokuussa, päästetään ne ulos koko kesäksi ja haetaan teuraaksi syksyllä. Joillakin alueilla Ruotsin rajan lähellä tappio on 70 % (kauheeta! ja rakentavat vaan uusia lampoloita, koska saavat paljon tukia!).

Oli outoa, kun 1999 muutin tänne, että joulupöydässä oli lampaanlihaa eikä kinkkua :-). Ikävöin vieläkin lampaanlihaa pääsiäiseksi ja se olisi hyvä tienesti Norjassa, koska muulloin teurastetut kuin sesonkiaikaan saavat paljon enempi kilolta.

Meillä maitotuotanto, mutta minulla oli yksi kesä 6 tuttilammasta ja teurastettiin ne kotikäyttöön syksyllä kotona ja parempaa luksusruokaa ei ole, kun on seurannut niiden kasvua ja ovat voineet mennä vapaasti tilan ympärillä: onnellista lihaa!

Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: Lely a4
: 20.03.14 - klo:21:18
Noin ei saa tehdä. Vms:ään tuo olisi kuulemma helppo ohjelmoida ja niin pystyy tekemäänkin käsikäytöllä, mutta edelleenkään niin ei saa tehdä.
Kerro tyhmälle, miksi?

Lainsäädäntö sanoo että automaattilypsyssä ei saa neljänneskohtaisesti erotella.

Näin mulle Lelyn kauppiaskin sanoi, kun kysyin minkä takia ei voi neljänneskohtaisesti maito erotella.


Tyhmänä ja tietämättömänä ulkosuomalaisena: mitäs tämä on? Eli siis jos saa antibioottia, niin ymmärrän kyllä, mutta jos yhdessä on "huonoa" maitoa, niin ei saa niitä muuta kolmea lypsää tankkiin? Jos laittaa umpeen sen huonon?
"" Eli missä robotti, sinne mahdollinen karsina, muttei niin, että missä karsina, sinne ängetään robotti. ""

Nyt mentiin asian ytimeen!

Suomessahan robotit ovat olleet kauemmin kuin Norjassa ja siksi minä täällä nyt roikunkin vinkkejä hakemassa. Kirosanoja melkein tulee sanottua, kun nuo myyntimiehet yrittävät sitä sun tätä...
Nyt ollaan käyty katselemassa navetoita, joissa robo (Lely) sijoitettu entiseen lypsyluolaan (jaaha, mikäköhän olisi suomeksi...?) ja muuten hyvä, mutta voi sitä tunkua robotille  :-\. Ruokintapöytä oli vieressä ja oli vissiin maajussi juuri rehuttanut koko porukan, kun makuuparret olivat tyhjät ja jengi syömässa.

Oli neuvonantaja (Tine = Valio) tänään ja hänkin sanoi, että hoitoparsi pitää saada viereen.

Te, ketkä haette siemennettävät ja muuten sairaat ja ontuvat (eli vaapaa liikenne suuntaan ja toiseen) hoitokarsinaan, niin mielipiteitä!

Keinosiemennys tapahtuu nykyisin vapaasti navetassa: laitamme lehmän vain parteen ja olkapää kinkkua vasten, samalla kun pidän hännän (en väännä siis hännästä!) poissa eläinlääkärin tieltä. Jos emem ole kotona, niin laitamme kiinni yhteen parteen ja viestiä eläinlääkärille, että on siellä ja päästää irti sitten. Eläinlääkärit sanovat, että meillä rauhalliset lehmät ja toimii meidän navetassa.

Mutta tarkoitus siis robo-aikakaudella hakea itse lehmät hoitokarsinaan.

Huomenna uudestaan matkalle Trondheimiin päin ja katsomaan lisää vanhojen navettojen uudelleenkäyttöä (nyt DeLaval).

Yritän nyt joku päivä laittaa nuita lukemia, miten Norjassa maidosta maksetaan  ;)
Jos robotti laitetaan kalanruodon päälle, niin tulee 3 m ruokintapöytään ja noin 1,5 m hoitokarsinan seinään. Eli ulostuloaukon edessä on 3 x 1,5 m minne menevät. Siihen vielä portti hoitokarsinaan eli tila tulee pienemmäksi.

Nyt tulevat ulos kalanruodosta ihan päädyssä eli joutuvat tekemään 90 asteen käännöksen "takaisin" navettaan ja ruokintap˙tä on heti siinä.

Nyt rakennettaisiin robotille paikka ja seuraavassa suunnittelussa jatketaan navettaa, että saadaan enempi paikkoja.

Parsinavetta on 1996 mallia...
Hyvä vinkki vasikoille, tattis  8).

Miten Suomessa siis vapaa vai ohjattu liikenne robotin luona? Mielipiteitä?

Eli siis meillä ongelmana, että robotille halauttaisiin (myyntimihet) oma portti hoitokarsinaan ja siten rajoittaa mahdollisuuksia robotin sijoittamiselle vanhaan navettaan...
Siis iglut tiedän, mutta tuo muoviseinäkarsina kiinnostaa...
No varmaan igluja latomalla pitkin peltoja pääsee edukkaasti, mutta hoito ottaa sitten oman (liian suuren) aikansa.

Mulla tulee ihan lämmin pellonpajan muoviseinäkarsinoilla.

Selitäs vähän tarkemmin: ollaan myös remontoimassa vasikka/nuorikarja osastoa ja vinkkejä sinnekin  ;)
Sitä ihmetellään mekin porttia hoitokarsinaan  :o Jo että lypsäminen jää pois sekä saadaan robotti lakaisemaan lannat lattialta helpottaa ajankäyttöä. Kun kuitenkin ollaan siellä lehmien seassa, niin miten kamalasti työ vaikeutuu, jos haemme lehmiä sinne sun tänne? Jos olisi 100 lypsylehmää, niin on eri asia...

Jos robotti laitetaan kalanruodon päälle, niin olisi 3 m ruokintaan ja umpikuja edessä eli hoitokarsina...
Yritän viikonloppuna punaviinilasin kera kertoa Norjalaisesta menosta :-). Sen verran voin sanoa, että robotit tulivat tänne myöhään ja suuria navettoja on vähän. Mekin olemme ajatelleet, että jos saamme 45 lypsylehmää niin ollaan hyviä :-) Jerseyllä mennään hiukka alas kilotuotannossa/vuosi, mutta saadaan enempi rasvasta ja proteiinista...

Katselen myös meidän viimeisimmän "palkkanauhan" ja vaihdan euroihin :-)

Asun hiukka napapiirin alapuolella, mutta saaristomaisemissa eli leutoa, ilman lunta ja paljon tuulenpuuskia  ...
Hei! Olemme päätyneet joko Delavaliin tai Lely A4 huollon saatavuuden takia alueellamme. Oikeastaan ihan sama kumpi tulee, mutta kummassakin haluavat oman portin hoitokarsinaan. Nyt on kalanruoto 1x6 ja haluavat asettaa robotin sen päälle, koska ruokinta ja karsina ovat lähellä.

Nyt on 23 paikkainen ja jos laitetaan kalanruodon päälle, niin ei tule montaa paikkaa lisää. Voi toki myöhemmin jatkaa navettaa. Minä ja isäntä haluamme, että jatkamme navettaa eli saamme yli tuplasti makuupaikkoja ja hyvän tilan robotin eteen sekä uudet tilat tankille, tekniselle, konttorille ym. Vanhaan tankkitilaan tulisi käyttöä mm generaattorille ja painepesurille ja vanha sisäänkäynti tulisi eläinlääkärille, koska hoitokarsina siinä vieressä.

Meillä ei tule olemaan koskaan mitään suurta tuotantoa eli hakisimme siemennettävät edelleenkin itse hoitokarsinaan ja ruokintapöytä on 7-8 m päässä. Kun olemme käyneet uusilla robottitiloilla, nii n ruokinta on paljon kauempana kuin meillä. Eli miten on vaatimuksena, että robotin TULISI OLLA ihan ruokintapöydän vieressä ja että TULISI OLLA portti hoitokarsinaan ruokintapöydän vieressä...

Sori kielelliset poikkeavuudet: asun Norjassa ja ajattelin udella miten Suomessa ;-). Kiintiö on 195 000 l norjalaisella NRF-rodulla, mutta olemme siementäneet ekat Jersey-annokset. Ei lihakarjaa eli myymme 3 kk ikäisenä pojut muille.
Sivuja: [1]