Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Itsellä tulossa keväällä kylvöön pari pientä lohkoa. En ole virallisen luomuvalvonnan piirissä, mutta en käytä kasvisuojeluaineita tai apulantoja. Ei vielä kokemusta tuosta lajista, mutta houkutteli nuo hyvät tjp. Vähän mietitytti nuo DON-arvot joista oli täällä keskustelua:
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=74995.45
"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.
Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.
Onko joku foorumilainen viljellyt Obelixia itäsuomessa ja millaisella menestyksellä? Ainakin nuo Salon DON arvot yhtä tuskaa katsoa, kun siemenet jo hankittu...
Vai onko kaikilla nyt kevätmuotoja/rapsia vaan viljelyksessä?
Eikö toi Largo oo rypsiä, eikä rapsia 
Rypsiä tietenkin, mutta siis pointtihan oli että onko kaikilla nykyään vaan kevätrypsiä tai rapsia viljelyksessä
Ja on niin myöhäinen ajankohta että en edes harkitse, mutta katse jo tulevaisuudessa
Vai onko kaikilla nyt kevätmuotoja/rapsia vaan viljelyksessä?
Paperilla jotain pieniä eroja nähtävissä, mutta mites käytännössä?
Mitenkä tiheään oli Einar kylvetty? Ja paljonko oli rypsin kylvömäärä?
Pari viikkoo sitten puin Einar-ohran alle perustetun syysrypsin. Sato suunnilleen tonni/ha. Viime syksynä näytti ihan hyvältä, eikä ohran puinnissa ollu ongelmia. En tiiä vaivasko lumeton aika Joulun aikaan, mutta aukkosta oli, joissain painanteissa isompia aukkoja. Kesällä vielä rupes juola, valvatti yms. tulemaan rypsistä läpi. Kahteen kasvukauteen ei muita ruiskutuksia kun ohran tautiaine. Nyt muokatulla sängellä on rypsin taimia hitosti, mutta en ehkä jätä sitä kasvamaan rikkaruohojen takia ja eihän sitä muutenkaan sais rypsiä viljellä peräkkäisinä vuosina...
Mites pahnat? Silppusitko vai ajoitko pois?
Vieläkö joku on tätä menetelmää kokeillut/käyttänyt?
Mahtaisiko olla niin että suomalainen maataloustuote on tässäkin suhteessa parempi ja puhtaampi.
Pitäisi tehdä koe jossa koehenkilö juo saksalaista olutta ja verrokkiryhmä Kukkoa. Riittäisikö yhden viikonlopun testaus tuomaan eron esiin, entä mistä ne koehenkilöt saataisiin...
Jos ihan viljelijäporukalla tuo koe. Saksalaista olutta niille himo glyforuuttareille
Oisko mahdollisesti käyttöohjeessa valhetta, jotta haihtuu jne? Ihme , että lihansyöjät saanu sitä enemmän. Mahdollisesti rehuvilja kasvustoja ruiskuteltu holtittomasti?
Voiphan se olla, mutta syöhän se sikakin muutaman kilon viljaa sen sen lihakilon tuottamiseen, niin eiköhän sen koko viljamäärän jämät jää sikaan ja siitä sit ihmiseen(?) Ainakin vois olettaa
Ja ainakin jos on pakkotuleennetettu...
Nurmeakin nyt varmasti kannattaa kylvää aavistuksen erilaisia seoksia maalajin ja lohkon olosuhteiden mukaan. Oman käsitykseni mukaan ainakin vehnä ja kaura käyttävät nurmen maahan jättämän typen hyvin, mutta jos varastotilat niukat niin niistä ei varmasti iloa ole. Luomu myllyvehnästä maksetaan kylläkin vielä kohtalaisesti, mutta kaikkihan on sadosta kiinni. Jatkossahan syysviljat/-öljykasvit ovat hyvä lisä kierrossa...
Palojonko tuet hehtaarilla? 
Ja tärkein kysymys kaikista
Apilaa kuulemma jotkut täydentäneet jo jäätyneeseen maahan kevättä varten. Mahtaisiko onnistua englantilaisella? siemen ainakin "hötömpi" kun apilalla joten ainakin juuri ennen lumia jotta ei kasvusto ilahduta naapurin lohkolla(?) Vai jättääkö suosiolla kevääseen
Oliskohan jollakulla kokemusta?
Tulipa vielä mieleen että jos kalkit humauttaa pintaan niin sen jälkeen lienee viisainta unohtaa täydennyskylvö maanpintaan(?)
Meinaan että meneekö maa liian emäksiseksi pinnasta?
+Paljonkohan sitä kalkkia uskaltas laittaa/ha että ei oraat hirveemmin vaurioitus?
Siis jos kysymys on että kannattaako maata yleensä kalkita nurmenviljelyssä, vastaus on yksiselitteisesti absoluuttinen kyllä. Ceteris paribus - pH:n nosto aina sinne tavoitetasolle nostaa satoa suoraan verrannollisesti.
Sitten taas että kannattaako sängelle levitetty kalkki mullata niin pääsääntöisesti kyllä. Riippuu määrästä. Jos esim. nevamaalle levittää 10tn/ha, siinä on jo liikaa jos ei muokata. Saattaa ennemminkin haitata seuraavan vuoden satoa. Joku 5tn/ha voi mennä positiivisella vaikutuksella muokkaamattakin.
Kysymyksen idea juurikin että kannattaako(han) tällaisessa "yksittäistapauksessa" jossa ei muokkaus ajankohtainen vielä kahteen vuoteen, mutta maa hapanta niin levittää vai jättääkö suosiolla myöhempään ajankohtaan(?)
Aika yksimielistä porukka on tästä kyllä että kai se pitää lähtee shoppailemaan
