Mitä tämä PARI aine maksaa?? Jos löpöä säästyy niin tuleeko tämä tuote korvaamaan sen säästön?? Ja mitä aine sisältää??

Sinulle laitoin YV:n asiasta, palataan asiaan paikan päällä kasvotusten.

Periaatteessa Vov84:n tarina voisi olla toimiva.

Mutta suosittelen tutustumaan kuivuriuunin rakenteeseen ja palomääräyksiin. Tarinasi vaatii toimiakseen täysin puhkipalaneen uunin.

 

Tuote ja teoria toimii aivan täydellisesti ehjissä höyry-, kuumavesi- kuin kuumailmakattiloillakin (kuten kuivaaja uunissa).

Suosittelen ottamaan puhkipalaneet uunit ja kattilat pois käytöstä välittömästi. 

Antin Vacboost kuivuriuuneilla on hyötysuhde jo 95% . Eli prosentteja ei riitä enää jaettavaksi kovinkaan paljon muualla.

Samoin Vacboost kaasu-uunit siirtävät kaiken kaasun poltossa vapautuvan energian kuivaukseen. Sieltä se salaisuus taitaa löytyä. Kaasun poltossa myös hiilidioksidipäästöt ovat pienimmät.

-SS-

Niin, puhut nyt sitten kuivuriuunin hyötysuhteesta, et koko kuivaajan hyötysuhteesta. Kaksi täysin eriasiaa.

Lainaus käyttäjältä: Vov84 - 25.09.12 - klo:15:15

Kaikki kappaleet, kuin myös palava hiilivetyseos kuten polttoöljy, emittoivat lämpösäteilyä absoluuttisen lämpötilansa neljännen potenssin, pinnan emissiivisyyden sekä Stefanin ja Boltzmannin vakion tulona. Tästä johtuen, mitä korkeamman lämpötilan liekki saavuttaa, sitä suuremmassa määrin se luovuttaa energiansa säteilylämmönsiirtymisenä, joka siirtyy korkeammasta potentiaalista (liekistä) matalampaan potentiaalin eli viljassa olevaan veteen lämmittäen ja höyrystäen sitä.  Säteilylämmönsiirtyminen tapahtuu väliaineetta eli lämmittämättä kuivaajaan puhallettavaa ilmaa.

Kyllähän asia on niin, että kuivurin uunin tulipesässä palavasta liekistä ei säiteilemällä siirry jyviin yhtään lämpöä. Sen verran etäisyyttä ja monta mutkaa sekä peltiä on matkalla.

Niin oletko siis sitä mieltä, että etäisyys on este lämpösäteilyn siirtymiselle esimerkiksi Auringon emitoimalle sähkömagneettiselle aaltoliikkeelle? Suosittelen asiaan todellista syventymistä ennenkö hakkaa itselleen totuuksia kiveen.

Tässä nyt vielä asiasta kiinnostuneille muutama pointti mietittäväksi koskien viljankuivauksen hyötysuhdetta, lämmönsiirtymisen kautta tarkisteltuna.  Antoisaa lukemista!


Viljankuivaajan kokonaishyötysuhde

Kuivaajauuni ja kuivaajakaappi muodostavat yhdessä termodynaamisen systeemin jossa siihen syötetyllä energialla kuivataan kuivaajakaappiin syötettyä viljaa.

Kuivaajauunissa poltettavasta polttoaineesta vapautuu lämpöenergiaa, joka on tarkoitus siirtää kuivaajakaappiin. Mitä korkeampi kuivaajauunin hyötysuhde on, sitä korkeamman energiamäärän uunista onnistutaan siirtämään kuivaajakaapille asti (systeemin kokonaishyötysuhteen kannalta ei ole merkitystä, onko kuumailmakanava osa uunia vai kaappia, kunhan se systeemissä määritellään kuuluvaksi kiinteänä osana toiseen niistä).

Mitä suurempi on kuivaajakaapin hyötysuhde sitä suuremman osan kuivaajauunista hyödyksi saadusta energiasta saadaan käytettyä hyödyksi viljankuivauksessa. Poistoilman mukana kulkeutuva energia (konvektio) sekä johtumis- ja säteilyhäviöt kaapista alentavat kuivaajan kaapin hyötysuhdetta, joka taas alentaa koko termodynaamisen systeemin hyötysuhdetta.

Kaikki veden höyrystämiseksi hyödynnetty energia viljankuivaajassa on hyödyksi saatua energiaa. Kuivaajan puhallettava ilmamäärä on oleellinen osa kuivumisprosessia, sillä kuivaajauunin läpikulkeva kuumailma sitoo kosteutta itseensä kulkiessaan läpi viljamassan ja näin ollen poistaa kosteutta kaapista.

Kuivaajassa oleva vilja ottaa vastaan lämpöenergiaa kahdella tapaa. Nämä tavat ovat johtuvalämmönsiirtyminen sekä säteilylämmönsiirtyminen. Johtuvaa lämmönsiirtymistä tapahtuu kun ilmamassan mukana kulkevasta lämpöenergiasta (edelleen konvektio) luovuttuu lämpötilaeron perusteella (korkeammasta matalampaan) energiaa viljamassaan sekä siinä olevaan veteen. Siirtymistä tapahtuu, kun ilma koskettaa viljan tai veden rajapintaa. 

Kuitenkin merkittävämpi lämmön siirtymisen muoto on säteilylämmönsiirto, joka on palamisprosesseissa dominoiva lämmönsiirron osuus. Lämpösäteily siirtää energiaa tarvittaessa väliaineetta, esimerkiksi auringosta avaruuden tyhjiön läpi sekä ilmankehässä olevan kuivan ilmamassan läpi maanpinnalle, lämmittäen maan pinnalla olevia kappaleita huomattavasti tehokkaammin kuin paljon aiemmin kohtaamaansa ilmaa.

Kuivaajan puhallettavan ilman tapauksessa ilman lämpötilannousu tapahtuu suurimmaksi osaksi johtumisen kautta, sillä säteilylämmönsiirto itsessään ei kuumenna ilmasta kuin kostean ilman osuutta, koska ilman suurimmat osakaasut typpi ja happi eivät absorboi lämpösäteilyä itseensä. Vesimolekyylin absorptio kerroin lämpösäteilylle on korkea.

Kaikki kappaleet, kuin myös palava hiilivetyseos kuten polttoöljy, emittoivat lämpösäteilyä absoluuttisen lämpötilansa neljännen potenssin, pinnan emissiivisyyden sekä Stefanin ja Boltzmannin vakion tulona. Tästä johtuen, mitä korkeamman lämpötilan liekki saavuttaa, sitä suuremmassa määrin se luovuttaa energiansa säteilylämmönsiirtymisenä, joka siirtyy korkeammasta potentiaalista (liekistä) matalampaan potentiaalin eli viljassa olevaan veteen lämmittäen ja höyrystäen sitä.  Säteilylämmönsiirtyminen tapahtuu väliaineetta eli lämmittämättä kuivaajaan puhallettavaa ilmaa.

Näin toimii lämmönsiirtymisen osalta fysiikka lämminilmakuivurilla pähkinänkuoressa, joka puolella maailmaa, aina aiemmin, nyt sekä myös tulevaisuudessa.

Se miten erilaiset yksityiskohdat, kuten käytettävä polttoaine, ympäristön olosuhteet sekä esimerkiksi viljankosteus vaikuttavat fysikaalisiin tapahtumiin on sitten käsiteltävä termodynaamisena kokonaisuutena aina kuivaajakaapillista kohden omana tapauksenaan, kuten esimerkiksi nimimerkki –SS- on monesti jo kannanotoissaan julki jo tuonutkin. Eli systeemin hyötysuhde vaihtelee monen osatekijän vaikutuksesta, joidenka huomioon ottaminen edesauttaa kuivaajan energiatehokasta käyttöä.

Mitä tulee polttoaineen kulutuksen vähentymään viljan kuivaajalla niin lasketaan nyt vielä lyhyt esimerkki. Cynic aiemmin jo oikein totesikin, että viljankuivauksen tarvittava energiamäärä on polttoöljyä käytettäessä tavanomaisesti n. 2-3 kertaa vedenhöyrystymisen vaatima energiamäärä.

Käytännössä tämä tarkoittaa 33,3 – 50 % hyötysuhdetta koko viljankuivaajan termodynaamisessa systeemissä.

Kun 30 %:n hyötysuhteesta noustaan 40 %:n hyötysuhteeseen, vähenee energiankulutus kolmanneksella. Toisin sanoen, kertomaani 40 %:n polttoöljyn kulutuksen vähentymään ei tarvitse keksijä ikiliikkujaa, kuten osa keskustelijoista jo vähän ivallisesti asian on ehtinyt muotoilla.

Pidetään jatkossakin keskustelu asiallisena, erityiskiitos nimimerkeille Cynic ja SAS.

Tulee mieleen ainoastaa että tukkeaa 40% suuttimista, jotta ainetta ei saa menemään niin paljon Tarinahan ei kerro semmoista lähes "turhaa" tietoa, kuin kuinka kauan kaapillista on kuivattu lämpö päällä.

Totean nyt vielä lyhyesti keskustelupalstan sääntöjen rajoissa, että 40%:n säästö tulee 60% :n kapasiteetin kasvulla, joka tarkoittaa sitä, että kosteutta poistetaan lisäainetta käytettäessä viljasta nopeammin kuin ilman lisäainetta. Eli vertailukelpoisissa olosuhteissa kaapilliseen kuivaukseen kulunut aika on selvästi lyhyempi lisäaineen kanssa kuin ilman. Kova lupaus joka toteutuu jokaisella viljankuivaajalla.

Jos Agronetin Keskustelukanavalla saisi vapaasti toimittaa markinnointia, niin laittaisin viljatiloille kohdennetun markkinointimateriaalin sisältäen tämän syksyn jopa erittäinkin haastavissa sää- ja kasvuolosuhteissa saadut käyttäjäkokemukset yleisesti jakoon, niin vältyttäisiin turhimmilta kommentoinneilta niiden käyttäjien osalta, jotka omaavat sisälukutaidon. Valitettavasti ymmärrettävistä syistä markkinointitoimenpiteet ja mainostaminen Agronetin keskustelupalstalla on kielletty käyttösäännöissä, joten pyydän ystävällisesti jokaista asiaan niin mielellään kommentoivaa ottamaan yhteyttä ylempänä mainituilla tavoilla, jotta tämän materiaalin voin heille henkilökohtaisesti toimittaa.

Kiitos!

Oikein vakuuttava mainos. Ostaisin heti, jos kuivurissani olisi vielä poltin paikoillaan (mutta se kärähti jo muutama vuosi sitten).

Päätelmät tuon reklaamin sisällön perusteella:
-ulkoilman lämpötila ei vaikuta kuivauksessa energian kulutukseen
-ulkoilman kosteus ei vaikuta kuivauksessa energian kulutukseen
-kauran jyvän koostumus kuivauksen suhteen on joka vuosi identtinen
-hehtopainon mittarina isännän arvio on aina se luotettavin
-ikiliikkujan keksiminen on  vain muutaman hetken päässä

Kiva tarina ja se siitä..

 

Kerrotko vähän tarkemmin, mihin seikkoihin perustat päätelmäsi siitä että olen väittänyt, että sääolosuhteet tai jyvän koostumus ei vaikuta kuivauksen energian tarpeeseen? 

Kerro vielä samalla siihen jatkeeksi, että paljonko on sinun näkemyksesi oman tai naapurisi viljankuivaajan kokonaishyötysuhteesta kesällä ilmankosteuden ollessa n. 50-60 %:a sekä ulkolämpötilan 18 astetta ja vastaavasti tilanteessa jossa ilmankosteus on 95% :a sekä ilman lämpötilan ollessa 13 astetta? Karkea haarukkaa arviostasi riittää, niin voin vähän opastaa asiassa eteenpäin tuon ikiliikkujan keksimisen suhteen.

Muistutan edelleen, että lisää käytännön kokemuksia on tarjolla, myös muilla viljalajikkeilla kuin kauralla, useammalta eri kuivaajalta sekä vertailukelpoisista sääolosuhteista. Yhteyttä ottamalla niitä saa, yhteydenottotavat ovat mainittuna ketjun aloituksessa.

-Ville

Mikäs on tämä Aurasta tuleva firma joka kauppaa polttoöljyn lisäainetta? Pitäisi kuulemma saada yli 40% säästö lämmityspolttoainekuluissa kun ihmeainetta sekoittaa löpöön.

http://www.turunpari.fi/yhteystiedot.html

Vaikuttavia lausuntoja jopa 60-luvulta asti ja monimutkaisia laskelmia löytyy mutta onko liian hyvää ollakseen totta?

Jotta asia ei ota turhan monimutkaisia juonen käänteitä tässä kyseisessä keskusteluketjussa, otin vapauden varata aiheelle oman ketjun kun kerran yrityksen nimi, tuote ja sen vaikutukset sekä internetosoite on jo keskustelukanavalla selvästi esillä muiden käyttäjien toimesta.

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=39393.msg662045#msg662045

Koska tämä keskusteluketju on muiden keskustelijoiden suurella avustuksella saavuttanut valtaisan suosion myös muilla keskustelufoorumeilla niin päivitetään tilannetta niin, että todellinen tieto on kaikkien saatavilla. Kun polttoöljyn energiatehokkuus kasvaa kärsii öljylle vaihtoehtoisten polttoaineiden kilpailukyky suhteessa öljyyn ja öljylämmitykselle vaihtoehtoisten lämmitystapojen kilpailukyvyttömyys suhteessa öljylämmitykseen kasvaa edelleen!

Alla muutama videoitu asiakassuositus, jokainen voi sitten miettiä omalla kohdallaan, että voisiko jollain, joka anonyymisti netissä esiintyy PARI -tuotteita lytäten, olla taloudellinen tai idealoginen eturistiriita polttoöljyn kasvavan energiatehokkuuden kanssa?

https://www.youtube.com/watch?v=a7HnW_I1scc

https://www.youtube.com/watch?v=juSlh2SC_KY

https://www.youtube.com/watch?v=y1J2mexnzKo

https://www.youtube.com/watch?v=4nyIviqvuqU

https://www.youtube.com/watch?v=ZJikc0v3xFY

https://www.youtube.com/watch?v=U3DRw3192Po

https://www.youtube.com/watch?v=rhR7LdSdRk8

http://www.tulitehoa.fi


______
Viitaten keskusteluketjuun (http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=39122.0), jossa viitattiin edustamani yrityksen nimeen, tuotteeseen sekä internetosoitteeseen tuon yleisesti julki Agronet.fi Keskustelukanavan käyttäjille kokemuksen tuotteemme vaikutuksesta viljankuivauksen tehokkuuteen. Lisää kokemuksia on saatavilla niitä pyydettäessä, joko Agronetin yksityisviestillä tai alla viitattuilta internetsivuilta löytyvien yhteistietojen kautta. Pyytäisin kaikkia asiaan perehtyviä säilyttämään malttinsa sekä muistamaan hyvät käytöstavat, kuin myös nettietiketin.

Kauran kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Yläneeltä

Antti Kankare, Yläne

Kankareen tilakuivuri on tilavuudeltaan 100 hehtolitraa. Kuivaajauunissa on yksisuutin poltin, jonka suuttimen koko on 4 gallonaa ja tätä samaa suutinta on käytetty nyt yhteensä kymmenen satokauden ajan. Polttotehoa säädetään öljyn painetta muuttamalla.

Kuivattava vilja Kankareen tilalla on ollut kauraa joka tulee siemenviljaksi, jonka vuoksi kuivausilman lämpötilana käytetään 70 astetta. Kauran puinnit Antti Kankare on päässyt aloittamaan 20.8.2012, puintien ja kuivausten jatkuen aina 5.9.2012 asti. Syksyn 2012 aikana täysiä kuivattavia kaapillisia kertyi yhteensä 49, joissa ensimäistä kaapillista lukuun ottamatta on käytetty PARI polttoöljyjen lisäainetta tehostamaan kuivausta. Kaikki kaapilliset ovat kuivattu samaan 13 %:n tavoite kosteuteen kuin aiempinakin syksyinä.

Vuoden 2011 puinnit Kankareen tilalla saatiin tehtyä 20.8.2011 mennessä, joten vuoden 2011 sato kokonaisuudessaan on korjattu huomattavasti aiemmassa vaiheessa kuin vuonna 2012. Kaura on molempina vuosina lajikkeeltaan samaa siemenviljaa. Vuonna 2012 kaura on ollut kosteampaa, roskaisempaa ja vähemmän valmista kuin vuonna 2011. Lisäksi puintitöiden aikaiset sääolosuhteet ovat olleet selvästi heikommat 2012 kuin mitä ne olivat vuonna 2011.

Vuonna 2011 kauraa kuivattiin yhteensä 47 kaapillista. Kuivasadot ovat olleet vuonna 2012 ja 2011 tilavuudeltaan samankokoisia. Hehtolitrapaino vuonna 2011 on ollut 57,5 Kg. Vuoden 2012 paino on tarkistamatta, mutta Antti Kankareen arvio on että vuoden 2012 hehtolitrapaino on samaa luokkaa vuoden 2011 painon kanssa.

Koska syksyllä 2012 on kuivattu 49 kaapillista kauraa saavuttaen saman kuivansadon tilavuuden kuin 2011, on kaurassa ollut 2012 yhteensä kaksi kaapillista enemmän vettä ja roskaa poistettavana kuin 2011. Vuoden 2011 öljyn kulutus oli 2700 litraa, joka on myös riittänyt vuoden 2012 selvästi hankalammissa kuivausolosuhteissa. Kuivauksien lopputuloksena on molempina vuosina ollut tilavuudeltaan yhtä paljon kauraa.

Sääolosuhteiden ja sadon kypsyysasteen vaikutuksesta kuivauksen energian tarve Yläneen alueen muilla tiloilla on ollut vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 vähintäänkin kaksinkertainen, joillain tiloilla jopa nelinkertainen. Eli Kankareen tilakuivurilla on pystytty säästämään polttoöljyä varmuudella vähintäänkin 40 %:a verrattuna kuivaajiin, joissa polttoöljyä ei ole esivalmisteltu PARI polttoöljyjen lisäaineella.


Ville Valkama
Hallituksen puheenjohtaja
Turun Pari Oy
http://www.tulitehoa.fi

Pro Agria Keskusten Liiton mukaan viljelykasvit ovat noin puolesta viikosta viikkoon myöhässä koko maassa viileän alkukesän takia. Lisäksi pitkittyneiden kylvöjen takia viimeisimpänä kylvetyt kasvustot ovat jopa kolmisen viikkoa jäljessä.

Yllä lainaus Iltalehden uutisesta. Käsittääkseni tämä vaikuttaa mahdollisesti siten, puintijaksot pidentyvät jolloin sateen todennäköisyydet kesken puintikauden kasvaa? 

Kannattaa ottaa osaa VEKJST:hen, luvassa on rahallista säästöä öljyn kulutuksen vähentymän ansiosta sekä rivakampaa viljan kuivausta, joka taas säästää aikaa reippaasti jos kuivaajan kapasiteetti on hiukan niukoilla.

Ilmoittautumisaikaa pidennetään tällä ilmoituksella yhdellä viikolla.

Näin myrskyisenä ja sateiseina viikonloppuna ihmisillä varmaan on paremmin aikaa miettiä tätäkin asiaa.

Kiinnostus asiaa kohtaa on ollut hivenen vaisua eli mukaan mahtuu edelleen. Osallistujien rahaa ja aikaa tulee säästymään tulevan syksyn kuivailuissa, johon ei nyt niin mahdottoman pitkä aikakaan enään ole joten nyt nopeasti mukaan vain.

  Tietenkin se vaatii ne kaks kaappia että on mitä jäähdyttää siinä rinnalla...

Tai jotakin muuta mihin ottaa sen lämmön talteen jäähdytysilmasta.

Kuivauksen aikana tapahtuvasta lämmöntalteenottoa varten ei tarvita kuin yksi "ilma-ilma" lämmönvaihdin sekä hieman lisää puhallintehoa, jotta lämmönvaihtimen aiheuttamat painehäviöit kompensoidaan virtauksiin. Ja näitä ei sitten markkinoilla ole ollut öljykriisinkään aikaan silloin 70-luvulla? Eikä jälkeenpäinkään öljyllä toimiviin kuivaajiin modifioitu?

Paljonko on keskimääräinen ikä suomalaisessa viljankuivaaja kannassa?

Iskra kertoi jäähdytysvaiheesta lämmittämättömällä ilmalla, jolloin poistoilma on kuivempaa kuin ulkoilma.

Jäähdytysvaiheessa viljan ottama lämpö on murto-osa siitä mitä koko panoksen kuivauksen aikana on mennyt pihalle lämmitetyssä kosteassa ilmasta, josta lämmöntalteenottaminen palauttaisi eniten kuivaajauunissa vapautetusta energiasta takaisin hyötykäyttöön. Vaikka tämä veden höyrystämiseen käytetty energia on jo kertaalleen hyödyksi saatua energiaa (eli hyötysuhdetta nostavasti käytettyä energiaa), niin mikään ei estä sitä käyttämästä uudelleen kuivaukseen tuuppamalla ainakin osan tästä energiasta uudestaan kuivuriuuniin kuivan palamisilman mukana.

Ainakin tähän asti olen elänyt käsityksessä, että näin ei ainakaan pääsääntöisesti viljankuivaamoissa tehdä?

VEKJST2012 on yksityisen tahon suorittama tutkimus, joka tarvitsee toteutuakseen vapaaehtoisia viljelijöitä kohderyhmäkseen. Tutkimuksessa etsitään energian säästömahdollisuuksia teollisuudessa hyväksi havaittujen menetelmien avulla.

Tutkimuksen ensimmäinen osa on vertailutiedon kerääminen. Toisessa osassa on käytännön toteutus, jossa saat halutessasi mahdollisuuden hyödyntää teollisuudessa hyväksi havaittuja menetelmiä energian käytön vähentämiseksi syksyllä 2012. Kolmannessa osassa suoritetaan vertailua käyttökokemusten ja lukuarvojen pohjalta aiemmin kerättyihin vertailutuloksiin. Tutkimuksen tuloksien on tarkoitus valmistua viimeistään keväällä 2013.

Haussa on viljelijöitä joilta löytyy arkistoista useamman vuoden ajalta kuivaajakohtainen energian kulutus sekä kuivatut viljakilot.

Tutkimuksessa ensimmäisessä vaiheessa haetaan tietoa mm. siitä, että paljonko viljankuivauksessa esiintyy vaihtelevuutta energian kulutuksessa sääolosuhteiden vaihdellessa vuodesta toiseen. Vuosien ei tarvitse olla perättäisiä, kunhan edes osa niistä on vertailukelpoisia viljalajikkeiden suhteen. Sähkön ja polttoaineen kulutusmittausten suhteen edellytetään tarkkuusluokan toistuvuutta vuodesta toiseen (eli mittaukset on suoritettu samalla tavalla). Jokainen kuivaaja on omalla tavallaan tapauskohtainen joten tämän vuoksi tutkimuksen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että osallistujia tutkimukseen olisi saatavilla mahdollisimman paljon.

Ensisijaisesti etsitään tutkimuksen käyttöön:

-   Tarkkaa polttoaineen kulutusta kuivaajalla, mieluiten perustuen säiliöinventaareihin ennen kuivauksen aloitusta ja aloituksen jälkeen, sekä perustuen rahtikirjoissa mainittuihin toimituksiin. Varmuutta tulokseen tuo kulutusmittareista ylöskirjatut käyttömäärät. 
-   Saavutettujen satojen kuivapainot sekä viljalajikkeet. 
-   Sähkönkulutus kuivaajalla.
-   Kuivaajan merkki, malli, tyyppi, koko, polttimen teho yms.
-   Käyttäjän arvio keskimääräiselle kuivausajalle per kuivauserä.


Muita oleellisia tietoja joilla on lisäarvoa:

-   Keskimääräinen puintikosteus, jos mittauksia on tullut suoritetuksi ja kirjattua ylös ennen kuivausta luotettavassa määrin.
-   Puintikauden aikaiset sademäärät omalta tilaltasi, jos ovat tulleet kirjatuksi ylös syyskiireissä.
-   Muu mahdollinen relevantti tieto kuten käyttäjien kokemukset toimintahäiriöistä tai kuivaus- / jäähdytystehon puutteesta.

Mitä osallistuja hyötyy?

Osallistujat saavat mahdollisuuden osallistua täysin ilmaiseksi kolmiosaiseen tutkimukseen, jossa selvitetään paljonko viljankuivauksessa on mahdollista vähentää energian kulutusta, ilman merkittäviä teknisiä muutoksia tai investointeja.  Ajan ja määrärahojen puitteissa on arvioitavissa, että tutkimukseen on otettavissa mukaan n. 30 - 40 ilmoittautunutta.

Käytännössä tilanne on sellainen, että säästöjä syksyn 2012 kuivauskustannuksiin on tarjolla hintaan 0 €. Ajan käytön tarpeesta tutkimukselle voidaan arvioida, että käytännön toteutuksista aikaa eniten vie edellä mainittujen lukujen kerääminen tilan kirjanpidosta. Puinnin- ja muiden syystöiden aikaista lisätyömäärää pyritään tutkimuksen toteutuksessa minimoimaan.

Tutkimuksen tuloksia tullaan myöhemmin hyödyntämään kaupallisiin tarkoituksiin tarjoamalla alkutuottajille palveluja tuotantokustannuksien pienentämiseksi.

Lisätiedot, yhteydenottopyynnöt ja ilmoittautumiset sähköpostilla VEKJST2012@sci.fi

Ilmoittautumiset mielellään 27.6.2012 mennessä.

Tutkimukseen toteuttamiseen ei käytetä EU-tukirahaa.

Kiitos kaikille osallistumista harkitseville.

  Sinnekin kostean poistoilman puolellehan vois tietysti viritellä jonkun lämmönvaihtimen,mutta tuossa hoitamassani otettiin siitä kuivasta jäähdytettävästä satsista se jäähdytysilma,siis kuiva ilma sinne märkään puoleen..

 Nykykuivureissahan se kaikki lämpö menee harakoille mikä sen kaapin läpi tulee,niin kostea kuin sinä jäähdytysvaiheessakin tuleva

Jos kuivaajasta poistuvan kosteanilman lämpötilan ja kuivaajan ottaman tuoreen kuivausilman lämpötilaeron saa laskettua esimerkiksi puoleen niin vähenee myös energiahäviö x-määrää. Mutta tällöin myös lämmönsiirto savukaasuista kuivausilmaan heikkenee pienemmän lämpötilaeron vuoksi, jolloin savukaasuhäviöt saattavat kasvaa. Korkeampi lämpötilaero kun siirtää vakiokokoisella lämmönsiirtopinnalla tehokkaammin lämpöä massavirrasta toiseen kuin matalampi lämpötilaero. Itse näkisin että järkevintä olisi ottaa lämpötalteen nimen omaan palamisilmaan. Kuivaajan kosteaa ilmaa ei polttimelle kuitenkaan kannata missään tapauksessa puhaltaa suoraan.

Ja tämä pätee ihan kaikille polttoaineille, niin fossiilisille kuin bio, joten ymmärtääkö joku miksi näitä lämmöntalteenottoja tuntuu tulevan laitetoimittajilta pelkästään tälle "halvemmalle" polttoaineelle?