Nyt on hamput puitu. Jyvät alkoi pysyä koneessa paremmin kun seulat säädin n.4mm auki, teippasin seulanjatkeen umpeen ja avasin puhaltimen pohjaluukun. Puintiväli tuntui olevan kohdillaan 18, kelan kierroksia 650, tuulen asento eteen, puhaltimen kierroksia n.850. Rajaisia tuli aina, teki mitä vaan. Annoin mennä peltoon. Yksi lohko oli hyvin tasaisesti joutunut ja lyhytkasvuinen, siellä rajaisia liikkui selvästi vähemmän. Viimeisellä lohkolla oli reilummin vihreitä jyviä ja rajaiskiertoa. Meinasin ottaa alaseulan kokonaan pois, mutta oli jyrkkä rinnelohko ja paljon kuihtuneita hedekasveja joista tuli korsisilppua muutenkin säiliöön. Ei yöllä innostanut alkaa uudelleen säätämään.
Pohjapanssarin tein etuakselin ja puhallinkotelon välille. Jos jatkossa aikoo hamppua puida täytyy panssari muokata uusiksi. Panssarin päälle kertyy kaikenlaista moskaa ja korsia, jotka sitten kuitenkin tarttuvat vetoakseleihin jne ja puhallin pöllyttää ympäriinsä.
Syöttökuljettimen yläakselin suojat auttavat kyllä, mutta vaikeuttavat puhdistusta. Kerran päivässä ne on irroitettava, jotta saa rattaan ja laakerin välisen osan siivottua kunnolla. Vartin homma kaikkineen. Puimurissani on yläakselin rattaiden välissä väljä muovihylsy akselin suojana, joka sekin toisinaan kerää itsensä täyteen kuitua. Yllättävän paljon aikaa vie tuo kietoutumien purkaminen, laskin että pari tuntia päivässä saa puukon kanssa raapia ympäri konetta. Kerran puintikela meni umpijumiin, piti hakea kotoa rautakanki jonka avulla nitkuttelin kelan liikkeelle.
Kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille neuvoista!

Kiitos hyvistä neuvoistä! Näkyy ne seulat hieman raolleen jäävän, vaikka kiinni ruuvaakin. Ehkä tuo seulan jatkeen teippaus täytyy kokeilla, sittenhän tilanne on  aika sama kun ajaisi rajaisten luukku auki. Kelan kierroksia pudotan vielä ja puintiväliä pienennän pykälän. Rypsin puintiin olen saanut samanlaiset ohjeet kuten Don Essex kertoi, seulat reilusti auki ja ilmaa kunnolla. Pieni ja painava jyvä kestää tuulta yllättävän paljon. Pohjapanssarin viritys vielä hieman vaiheessa, sitten laihon kimppuun!

Anteeksi ymmärtämättömyyteni, mutta miten ne jyvät sinne jyväseulalle ollenkaan pääsee jos yläseulat ja jatke on kiinni tai lähes kiinni? 680 Sampossa kait tiivisteiden välistä tms. mutta eihän niille muuta reittiä jää... Tuota seulaston kiinteää jatketta olen joskus korjannut kun oli väsynyt notkolle ja mietinkin jos sen ummistaa nyt kokeeksi. Hyviä vihjeitä kaikki, kiitos! Tänään ei pääse kokeilemaan kun tihkuttaa vettä.

Tänään puidut lohkot olivat tasaisemmin joutuneita, alavalla paikalla niin lie pakkaset myös puraisseet. Rajaiskierrossa kulki ainakin tänään joutuneita jyviä. Ajoin 50m rajaiselevaatorin luukku auki ja kyllä sieltä tavaraa tulee. Enemmän kuin mitä eilen seuloilta tuli yli. Outoa ettei sellaista tasapainoa löydy seulat/tuuli että homma toimisi. Parin hehtaarin välein saa elevaattorin putsata, muuten alkaa säiliöstä löytyä mustia klönttejä. Täytyy huomenna pyytää joku seuraamaan, kun ajaa luukku auki ja kokeilla eri säätöjä lennosta. Sateella puinti ei kyllä houkuta, sotkeutuu kaikki paikat.

Tänään kokeilin avata puintiväliä vielä lisää. Säätöarvo taitaa olla nyt 24, eli lähes maksimi. Seuloilta yli tulevan jyvän määrä ehkä hieman pieneni, kun lisäksi käänsin seulan jatkeen pienemmälle n. 5m ja tuulta on noin 800rpm ja suunta ylös. Tavara menee hieman epätasaisesti sisään, on niin monen korkuista puitavaa samalla kierroksella että tahtoo puintikela jurskahdella. Rajaisten määrä ei vähene, tekee mitä tahansa. Jyvät puuroutuu ja alkaa tukkia rajaisruuvin koteloa. Täytyy varmaan tehdä ns. powerstop että näkee mitä missäkin oikeasti liikkuu. Säätö- ja puintiohjeita olen kysellyt, mutta kaikilla on ollut paljon suurempia ja uudempia puimureita käytössä. Ikä ja koko ei tietenkään säätöjen perusperiaatetta muuta, mutta lienevät kulkureiteiltään väljempiä ja monia apulaitteita lisänä. Sellaisen huomannut ettei kaste juurikaan vaikeuta nykytilannetta, tänäänkin pienessä tihkusateessa hetken puin.

Hamppua on nyt puitu 680 Sampolla ja ongelmia on ollut ihan kylliksi.
Kasvustossa joukossa vähän vihreitä (siis hamppuja) yksilöitä, pääasiassa tuleentunutta ruskeaa väriltään. Puintikosteus ollut 14-16%. Seulasto ja viettopinta pysyvät hyvin puhtaina. Rajaisille kertyy jatkuvasti paljon vihertävää ja tuleentunutta, joka sitten mällääntyy ja alkaa räikkä huutaa. Seuloilta tulee tulee tavaraa yli taka-akselin päälle, vihertävää ja tuleentunutta. Säädöt aloitin rapsin säädöillä siemenseula 5mm ja säätöseulat n. 10mm. Tuulta pohjaluukku kiinni n. 800rpm, suunta 6 eli puolivälissä , puintiväli 18, kelan kierrokset n. 800rpm. Ajonopeus 2-3km/h. Pöytää olen pitänyt aivan ylhäällä, kasvusto paikoin yli 2m, vain latvat olen yrittänyt puida. Säädöt tuulella ja seuloilla olen käynyt läpi laidasta laitaan ilman tuloksen paranemista. Viimeksi vaihdoin 12mm siemenseulan, muttei auttanut. Paitsi että roskia tulee nyt hieman enemmän. Johtuisiko em. ongelmat tuosta epätaisaisesta kypsyysasteesta vai jostain mitä en nyt ymmärrä? Muut puitavat viljat meni hyvin läpi. Rajaisten räikkäkytkintä jouduin kiristämään, jotta edes jotenkin puinti onnistuu. Kytkin näyttää ok kuntoiselle. Rajaisputken ruuvi elevaattorin yläpääässä on hieman kulunut, mutta ei liene juurisyy. Lisäksi kietoo syöttökuljettimen yläakselille. Hommasin alkuperäiset kietoutumissuojat Purkupörssistä, nyt akseli on entistä vaikeampi puhdistaa. Vielä olisi 10ha jäljellä... Oisko hyviä neuvoja???

Auraan paria vilkasliikenteistä kylätietä, mökkiteitä, pihoja ja metsäautoteitä, ei isoja teitä. Polannetta kertyy helposti vaikka ahkeraan auraan. Tuo maavara Drivexin kanssa hirvittää, kuvien mukaan 10-15cm jää tilaa. Tässä meidän lähellä ei tunnu olevan kellään Drivexiä, että voisi käydä katsomassa. Odotellaan jos joku laitteen omistaja kommentoisi...

Polanneterään laitettiin tassut juuri pomppimisen takia. Lisäksi on n.600kg lisäpaino ja teräkulma säädetty loivemmaksi. Käännön tappi ja helat on uusittu. Paineakussa n.40bar paine.
Suurin syy miksi tästä Polanneterästä haluaisin eroon on nostolaitteille tuleva kuormitus ja iskut. Eikä tämä vanha versio ole mikään kaksinen perään laitettava, varsin jos sen epätasaiselle jätttää.
Voimaa/painoa ei varmaan koskaan ole liikaa mäkisissä maisemissa.
Drivexin terän kääntökulma n.20 astetta kuullostaa melko pienelle. Onko kenelläkään käytössä nelisylinterisessä traktorissa?

Onko kertynyt kokemuksia Drivex EG200 mallista? Maavara laitteen kanssa näyttää melko vähäiselle. Mahtaako toimia nelisylinterisen N142 Valtran kanssa, lisäpainoa peruskoneeseen tulee etukuormaajasta ja alueaurasta? Tehtaan suositus akselivälille näkyy olevan 260cm,  ännässä 257cm.
Nykyisin karhentamiseen on käytössä Polanneterä PT300 tappiterillä ja tukitassuilla. Ongelmana tahtoo olla Polanneterän pomppiminen, jos vauhtia yrittää pitää yli 12km/h. Painatusta on oltava reilusti, jotta terä edes jotenkin rauhoittuu ja tämä taas ottaa voimaa ja heikentää ohjattavuutta.
Kommentoikaa joilla on kokemusta Drivexista!

Tähän koneeseen on vaihdettu jo pölkkyjä ja laakereita reilusti, paalimäärä varmasti +30000 kpl . Sullojan laakeritkin on kertaalleen vaihdettu, silloin tuli vissiin alkuperäiset Keskon kautta. Täytyy sitten varmaan tilata Hankkijan varaosien kautta uudet laakerit.

Muovin puutteesta tuskin johtuu huono säilyminen. On kokeiltu 6 - 10 kerrosta, eikä merkittävää eroa ole - muuta kun muovilaskussa! Tänä vuonna käänneltiin paalit pystyyn ja vedettiin pressuja ja viiraa päälle lintujen takia. Rusakot kun saisi jotenkin miinoitettua, niin voisi paalit säilyä.

Purettiin paalainta hieman: vaihdettiin luukun sylinterien tiivisteet ja korjattiin sylinterin takaiskuventtiilit. Tiivisteitä ei ollutkaan koskaan vaihdettu, rikki eivät selvästi olleet vielä mutta värinsä olivat jo luovuttaneet. Takaiskuventtiilit olisi maksaneet reilun 400 plus vero kappale, eikä Suomessa ollut kuin yksi varastossa. Purettiin siis takaiskuventtiilit ja molemmista oli jouset poikki. Uudet jouset löytyi varaosakaupasta, laitettiin aavistuksen pidemmät kuin mitä vanhat olivat. Karat näyttivät siisteille. Remontin myötä luukku pysyy nyt hyvin kiinni, aukeaa ehkä korkeintaan sentin kun vedättää mittarin punaisen ylärajaan. Paalit ovat selvästi napakamman oloisia, eivät sellaisia kuhilaita kuin ennen. Painemittarin neula laskee yhä siitä kun luukun sulkee, mutta paljon hitaammin kuin ennen. On jäänyt tavaksi pari kertaa paalin teon alussa lisätä painetta. Pieni öljyvuoto jäi oikean puolen takaiskun ja letkunipan väliin, siinä ei ole mitään tiivistettä. Puretaan myöhemmin ja laitetaan kuparitiiviste tms.

Seuraavaksi vaihdetaankin sitten sullojan laakerit, neulakehät ovat jo purkautuneet. Onko tietoa laakerityypistä?

Paalien huonon säilymisen takia on herännyt epäilys, ettei paalain tee tarpeeksi tiukkoja paaleja. Aikaisemminkin on tätä vaivaa yritetty "korjata", mutta apua ei ole tullut. Muistaakseni portin sylinterien tiivisteet vaihdettiin ja venttiili painepiirissä avattiin ja puhdistettiin. Selvin oire lienee peräportin aukeaminen, kun paali alkaa täyttyä. Aukeamiseen ei auta, vaikka hydrauliikkalohkosta antaa lisää painetta portille. Paalatessa on mittarin mukaan vedätetty reilusti punaiselle. Aikaisemmalla n.95hv traktorilla alkoi puhti loppua punaiselle tultaessa, niin sitten piti paali verkottaa.

Voiko paaliportin aukeamispainetta säätää? Suunniteltiin jo jos ei muuta keksitä, niin laitetaan lukkoventtiilit sylintereihin. Paalain on jo reilusti sisäänajettu ja lähes kaikki pölkyt/laakerit uusittu, toimii muuten kimppakoneena hyvin.

Onko kenelläkään käytössä näitä Blackview BV6000 / 7000 -mallin puhelimia? Hintataso kokolailla xcover 4 luokassa ja kestävyyttä luvataan. E-villen ja vapaakaupan kautta ainakin löytyy. Miten ovat toimineet? Kovasti tekisi mieli kokeilla, kun ensin vähän saisi käyttäjäkokemuksia pohjatiedoksi.

Pauke väheni hitsailun myötä vaan ei loppunut. Lisää hitsailua takakulmiin, ilmeisesti jälkikäteen valmistajan puolesta laitetut "vahvikkeet" olivat myös täynnä halkeamia ja repeämiä. Joutui kyllä silmiä hieraisemaan kerran ja parikin kun runkorakennetta tarkemmin tutkin! Aivan käsittämätöntä että on pitänyt materiaalivahvuuksissa mennä noin olemattomaan, hyttiä kannattalevat osat 2mm peltiä! Ja kuten sanottu haljenneen 2mm päälle on laitettu vahvikkeeksi toinen 2mm pelti joka myös on rikki!!! Aiemmissa viesteissä mainittu hyttiä kannattava L-mallinen rauta on tukikumiin vastaavasta alareunasta hyvinkin vahvaa levyä, mutta pystyosa taas pokattu 2mm pellistä. Ilmeisesti näiden hitsausliitos on antanut periksi niin, että vahva pohjarauta ja kumityynyt ovat kallellaan. Voipi olla että Vakolan hyttitesteissä ei menestystä enää irtoaisi. Hytin etuosassa myös vastaava heikko paikka, lattiatasossa noin 20cm hytin reunasta keskelle löytyy halkeamaa... Vissiin käytettävä koko kajuutta irallaan ja tehtävä kannakkeisiin uudet vahvikkeet.

Jarrut tarttuvat monesti vasta siinä vaiheessa kun on saanut täyden vauhdin tiellä päälle, pihassa pyörittelyssä ei huomaa mitään. Ensiapuna käänsin jarrun säätöruuveja auki vajaan kierroksen, pitoa riittää ja tarttuminen lähes poistunut. Tutkikoon huoltomies tarkemmin.

Uusi "ominaisuus" on hydrauliikan hiipuminen. Eli kylmillä öljyillä kaikki pelaa normaalisti, mutta öljyn lämmettyä 40-50 asteiseksi alkavat kaikki lohkot etukuormaajaa myöten takkuilla ja toimia todella hitaasti. Työliikkeen puolella tuntuu ahdistavan, vapaa lasku toimii normaalisti. Välillä vaiva menee itsekseen ohi ja hetken kaikki toimii. Huoltoon on aika varattu maanataille, mutta pitäs viikonloppu pärjätä koneen kanssa. Oisko arvauksia mistä tutkia?

Pingo! Pellit revenneet tukikumin ympäriltä! Ehjätty on mutta pauke jatkuu, kait ne tukikumit on loppu kun ainakin takapäässä ovat kummallisesti kallellaan! Tehtiin koneesta paperit ja käteltiin, muutamat viat korjataan myyjän piikkiin huollossa ja loput laittelen itse jonakin "tuiskupäivänä".

Hydrauliikan olen kytkenyt kokonaan pois päältä tieajossa, ettei haukkaa kauha tiehen virheliikkestä. Rohinaa ja jurinaa kuuluu hytin alta kun tyhjäkäynnillä hydrauliikkaa kuormittaa, muttei mitään sellaista että pumppais jatkuvasti vasten.

Jarrut menee myyjän piikkiin laitettavaksi, samoin ilmastointi. Voimaa katselen Akaan dieselin suutinhuollosta jollakin aikavälillä.

Kiitokset kaikille kommentoijille, ehkäpä joku muukin innostuu kokeilemaan ko. mallia. Ensivaikutelma moitteista huolimatta hyvä!