Auraan paria vilkasliikenteistä kylätietä, mökkiteitä, pihoja ja metsäautoteitä, ei isoja teitä. Polannetta kertyy helposti vaikka ahkeraan auraan. Tuo maavara Drivexin kanssa hirvittää, kuvien mukaan 10-15cm jää tilaa. Tässä meidän lähellä ei tunnu olevan kellään Drivexiä, että voisi käydä katsomassa. Odotellaan jos joku laitteen omistaja kommentoisi...

Polanneterään laitettiin tassut juuri pomppimisen takia. Lisäksi on n.600kg lisäpaino ja teräkulma säädetty loivemmaksi. Käännön tappi ja helat on uusittu. Paineakussa n.40bar paine.
Suurin syy miksi tästä Polanneterästä haluaisin eroon on nostolaitteille tuleva kuormitus ja iskut. Eikä tämä vanha versio ole mikään kaksinen perään laitettava, varsin jos sen epätasaiselle jätttää.
Voimaa/painoa ei varmaan koskaan ole liikaa mäkisissä maisemissa.
Drivexin terän kääntökulma n.20 astetta kuullostaa melko pienelle. Onko kenelläkään käytössä nelisylinterisessä traktorissa?

Onko kertynyt kokemuksia Drivex EG200 mallista? Maavara laitteen kanssa näyttää melko vähäiselle. Mahtaako toimia nelisylinterisen N142 Valtran kanssa, lisäpainoa peruskoneeseen tulee etukuormaajasta ja alueaurasta? Tehtaan suositus akselivälille näkyy olevan 260cm,  ännässä 257cm.
Nykyisin karhentamiseen on käytössä Polanneterä PT300 tappiterillä ja tukitassuilla. Ongelmana tahtoo olla Polanneterän pomppiminen, jos vauhtia yrittää pitää yli 12km/h. Painatusta on oltava reilusti, jotta terä edes jotenkin rauhoittuu ja tämä taas ottaa voimaa ja heikentää ohjattavuutta.
Kommentoikaa joilla on kokemusta Drivexista!

Tähän koneeseen on vaihdettu jo pölkkyjä ja laakereita reilusti, paalimäärä varmasti +30000 kpl . Sullojan laakeritkin on kertaalleen vaihdettu, silloin tuli vissiin alkuperäiset Keskon kautta. Täytyy sitten varmaan tilata Hankkijan varaosien kautta uudet laakerit.

Muovin puutteesta tuskin johtuu huono säilyminen. On kokeiltu 6 - 10 kerrosta, eikä merkittävää eroa ole - muuta kun muovilaskussa! Tänä vuonna käänneltiin paalit pystyyn ja vedettiin pressuja ja viiraa päälle lintujen takia. Rusakot kun saisi jotenkin miinoitettua, niin voisi paalit säilyä.

Purettiin paalainta hieman: vaihdettiin luukun sylinterien tiivisteet ja korjattiin sylinterin takaiskuventtiilit. Tiivisteitä ei ollutkaan koskaan vaihdettu, rikki eivät selvästi olleet vielä mutta värinsä olivat jo luovuttaneet. Takaiskuventtiilit olisi maksaneet reilun 400 plus vero kappale, eikä Suomessa ollut kuin yksi varastossa. Purettiin siis takaiskuventtiilit ja molemmista oli jouset poikki. Uudet jouset löytyi varaosakaupasta, laitettiin aavistuksen pidemmät kuin mitä vanhat olivat. Karat näyttivät siisteille. Remontin myötä luukku pysyy nyt hyvin kiinni, aukeaa ehkä korkeintaan sentin kun vedättää mittarin punaisen ylärajaan. Paalit ovat selvästi napakamman oloisia, eivät sellaisia kuhilaita kuin ennen. Painemittarin neula laskee yhä siitä kun luukun sulkee, mutta paljon hitaammin kuin ennen. On jäänyt tavaksi pari kertaa paalin teon alussa lisätä painetta. Pieni öljyvuoto jäi oikean puolen takaiskun ja letkunipan väliin, siinä ei ole mitään tiivistettä. Puretaan myöhemmin ja laitetaan kuparitiiviste tms.

Seuraavaksi vaihdetaankin sitten sullojan laakerit, neulakehät ovat jo purkautuneet. Onko tietoa laakerityypistä?

Paalien huonon säilymisen takia on herännyt epäilys, ettei paalain tee tarpeeksi tiukkoja paaleja. Aikaisemminkin on tätä vaivaa yritetty "korjata", mutta apua ei ole tullut. Muistaakseni portin sylinterien tiivisteet vaihdettiin ja venttiili painepiirissä avattiin ja puhdistettiin. Selvin oire lienee peräportin aukeaminen, kun paali alkaa täyttyä. Aukeamiseen ei auta, vaikka hydrauliikkalohkosta antaa lisää painetta portille. Paalatessa on mittarin mukaan vedätetty reilusti punaiselle. Aikaisemmalla n.95hv traktorilla alkoi puhti loppua punaiselle tultaessa, niin sitten piti paali verkottaa.

Voiko paaliportin aukeamispainetta säätää? Suunniteltiin jo jos ei muuta keksitä, niin laitetaan lukkoventtiilit sylintereihin. Paalain on jo reilusti sisäänajettu ja lähes kaikki pölkyt/laakerit uusittu, toimii muuten kimppakoneena hyvin.

Onko kenelläkään käytössä näitä Blackview BV6000 / 7000 -mallin puhelimia? Hintataso kokolailla xcover 4 luokassa ja kestävyyttä luvataan. E-villen ja vapaakaupan kautta ainakin löytyy. Miten ovat toimineet? Kovasti tekisi mieli kokeilla, kun ensin vähän saisi käyttäjäkokemuksia pohjatiedoksi.

Pauke väheni hitsailun myötä vaan ei loppunut. Lisää hitsailua takakulmiin, ilmeisesti jälkikäteen valmistajan puolesta laitetut "vahvikkeet" olivat myös täynnä halkeamia ja repeämiä. Joutui kyllä silmiä hieraisemaan kerran ja parikin kun runkorakennetta tarkemmin tutkin! Aivan käsittämätöntä että on pitänyt materiaalivahvuuksissa mennä noin olemattomaan, hyttiä kannattalevat osat 2mm peltiä! Ja kuten sanottu haljenneen 2mm päälle on laitettu vahvikkeeksi toinen 2mm pelti joka myös on rikki!!! Aiemmissa viesteissä mainittu hyttiä kannattava L-mallinen rauta on tukikumiin vastaavasta alareunasta hyvinkin vahvaa levyä, mutta pystyosa taas pokattu 2mm pellistä. Ilmeisesti näiden hitsausliitos on antanut periksi niin, että vahva pohjarauta ja kumityynyt ovat kallellaan. Voipi olla että Vakolan hyttitesteissä ei menestystä enää irtoaisi. Hytin etuosassa myös vastaava heikko paikka, lattiatasossa noin 20cm hytin reunasta keskelle löytyy halkeamaa... Vissiin käytettävä koko kajuutta irallaan ja tehtävä kannakkeisiin uudet vahvikkeet.

Jarrut tarttuvat monesti vasta siinä vaiheessa kun on saanut täyden vauhdin tiellä päälle, pihassa pyörittelyssä ei huomaa mitään. Ensiapuna käänsin jarrun säätöruuveja auki vajaan kierroksen, pitoa riittää ja tarttuminen lähes poistunut. Tutkikoon huoltomies tarkemmin.

Uusi "ominaisuus" on hydrauliikan hiipuminen. Eli kylmillä öljyillä kaikki pelaa normaalisti, mutta öljyn lämmettyä 40-50 asteiseksi alkavat kaikki lohkot etukuormaajaa myöten takkuilla ja toimia todella hitaasti. Työliikkeen puolella tuntuu ahdistavan, vapaa lasku toimii normaalisti. Välillä vaiva menee itsekseen ohi ja hetken kaikki toimii. Huoltoon on aika varattu maanataille, mutta pitäs viikonloppu pärjätä koneen kanssa. Oisko arvauksia mistä tutkia?

Pingo! Pellit revenneet tukikumin ympäriltä! Ehjätty on mutta pauke jatkuu, kait ne tukikumit on loppu kun ainakin takapäässä ovat kummallisesti kallellaan! Tehtiin koneesta paperit ja käteltiin, muutamat viat korjataan myyjän piikkiin huollossa ja loput laittelen itse jonakin "tuiskupäivänä".

Hydrauliikan olen kytkenyt kokonaan pois päältä tieajossa, ettei haukkaa kauha tiehen virheliikkestä. Rohinaa ja jurinaa kuuluu hytin alta kun tyhjäkäynnillä hydrauliikkaa kuormittaa, muttei mitään sellaista että pumppais jatkuvasti vasten.

Jarrut menee myyjän piikkiin laitettavaksi, samoin ilmastointi. Voimaa katselen Akaan dieselin suutinhuollosta jollakin aikavälillä.

Kiitokset kaikille kommentoijille, ehkäpä joku muukin innostuu kokeilemaan ko. mallia. Ensivaikutelma moitteista huolimatta hyvä!

Nyt on koeponnistettu C-120E. Aika haitekki se on verrattuna 6600 valmettiin, kaikinpuolin!! Hytti on kompakti A-sarjan hytti, ulos näkee hyvin ja tilaa on sopivasti. Hytti on myös melko hiljainen. Etukuormaajan käyttö uskomattoman mukavaa sähkölohkon kautta ja painojakauma hyvä, kärsii nostella isojakin taakkoja eikä nostele perää. Valtran 10-70 aisat nousee riittävän ylös ja ylettyy eteenkin hyvin. Hydrauliikan 3/4 lohkojen vivut melko huonossa paikassa, tottuu kyllä muttei saa tukea kädelle. Sitä kyynärnojan joystickia ei siis saa taakse, vai enkö nyt ymmärrä?? Olisi melko kätevä ohjata koneita siitä.

Miinuksia moottorin tehoista, uskomatonta miten kesyjä nuo(6800h ajettu) hevoset ovat. Joka mäen haistaa jo hyvissä ajoin, eikä matkavauhti mäen päällä enää huimaa! Verraten paljon enemmän ajettuun omaan vakioon 6600:n sama tuntuma voimassa. Suutinvirityksellä saisi voimia helposti lisää n.10-30 hv, miten lie vaikuttaa muuten ominaisuuksiin. Vakioasetuksillakin varsin janoinen suhteessa voimantuntuun.

Ilmastointi tuntu reistaavan, päivän saattaa toimia ja toisena tunnin tai kaksi kerrallaan. Ulkolämpöanturin mukaan ulkona +70 ja sisällä +33, jälkimmäinen luku piti paikkansa!! Ilmastoinnin toimiessa hytti jäähtyi aurinkoisella kelillä nopeasti jo pienelläkin teholla.

Perän öljyt mittarin mukaan +90 astetta tunnin maantiesiirtymän jälkeen. Infrapunamittarin mukaan peräkotelo jarrujen kohdalla +80. Hetkittäin tekee ajoon lähtiessä hyytymisen ja hirttää vasenta jarrua, helpottaa kun pysäyttää ja polkee jarrua. Liekö levyt ehtoopuolella, vai onko muilla yhtä korkeita lämpöjä ollut?

Hytin alta kuuluu kolahtelua heitoissa ja suuntaa vaihtaessa. Vaikuttaisi tukikumien vaivalle, vai onko muuta irtoavaa? Kuormaajan runkosovitteen pultit oli oikealla puolella löysällä ja yksi pultti poikki. Kolina väheni kiristyksen jälkeen, kuuluen nyt selkeämmin hytin alta.

Maalipinnat on huonossa kunnossa, ei vaikuta käytettävyyteen. Lakat hilseilee ja musta muovi paistaa monin paikoin. Maalarille haasteita!

Pikkuvikoja tuon ikäiseen mahtuu aina, pitotavoista riippuen enemmän tai vähemmän.

Kiitos tähän mennessä kerrotuista kokemuksista, lisätkää vaan mielipiteitä mukava kuulla useampia! Vaihtotarjous nykyiseen Mezzoon em. C-120E mallista on saatu ja täytyy harkita mitä meinaa.

Nettikoneen ja Valtran tarjonta on tiedossa, mutta jos joku tietää myynnissä olevan yksilön niin YV:llä voi vinkata.

Löytyykö lisää käyttökokemuksia C-sarjasta? Kävin kokeilemassa C-120E -mallia, myyjä ei ollut paikalla että olisi voinut kysellä tarkemmin. Hydraulilohkoja taakse oli neljä, mutta vaihtoventtiilin kauttako ne 3/4 lohkot sitten toimiikin? Eli eikö sitä kyynärnojan joystickia voi käyttää muuhun kuin etukuormaajan hallintaan? Ovatko lohkot toimintavarmoja vai onko samoja ongelmia kuin alkupään N-sarjoissa oli? Onko huollettavuus verrattavissa mezzoihin? Moottoritila näytti täyteenpakatulta, venttiilien säätö lienee melko askartelua? Koppi tuntui melko hiljaiselta tuossa matalakierrosmallissa, ovatko muut mallit äänekkäämpiä? Ostohousuja olen sovitellut jalkaan noitten C120-150 tahi sitten M-sarjan vastaavien osalta, tarjontaa malleista on melko vähän. Esitteitä ja keskusteluja mallisarjasta ei tahdo löytyä, KM:n testi 2004 vuodelta ainoa tarkempi kuvaus.

Itse olen kyseiseen koneeseen ollut todella tyytyväinen, tosin muutoksien myötä.

Purin koko mattoperän rihveleineen suulin taakse odottamaan. Rakensin karhotinpellit ja murskainosan uusista tarpeista.

Hieman on painava ja helposti nostaa kurveissa tassua. Vetoaisassa oleva pulttiliitos ratkesi ja viime keväänä tein uudet laipat ja oikasin aisaa.

Niittojälki ja teho hyvää luokkaa. Rakenteet vähintään riittävän järeitä.

Mattoperän kaikki tarvikkeet on jouten jos joku varaosia kaipaa.

Öljyvuotoa ei palkissa näkynyt, eikä lautaset lepattaneet, pyöri hyvin käsin pyörittämälläkin. Muutama lautanen oi kuin rotan syömä, viereiset terät vissiin hakanneet. Karhotinpeltejä ei siis ole ollenkaan, ainostaan koneen sivu- ja yläpellit, mielestäni. Mattoperään liittyviä sylintereillä ohjattavia ohjainpeltejä siinä oli. Täytyy vielä tarkemmin katsella kun käy koekäyttämässä.

Kone on kohtuullisesti hinnoiteltu varusteisiin ja yleisilmeeseen nähden, jos nyt saadaan se koekäytettyä ja todetaan ehjäksi. Mitkä paikat jf:n koneista ensimmäisenä ratkeaa? Tuossa koneessa näkyi repeämä aisan pulttiliitoksessa, oli kyllä hitsattu kasaan. Tiedätkö Realisti saako tuohon suoraan sopimaan toisesta jf:stä karhotinpellit, jos nakkaa ensin sen mattoperän suulin perälle odottamaan? Murskainkammio selvästi korkeampi rakenteeltaan kun tavallisen flex-mallin.