Suurimmasta Itämerikusetuksesta vastaa vihreät Taistolaistaustaisen Satu Hassin läpiajamalla direktiivillä. Meloni-Hassi, vihreä päältä, punainen sisältä ajaa nesteytetyn maakaasun asiaa, jota varten Gasum rakentaa kaksi kaasusatamaa rikittömän polttoainneen taankkaamiseksi laivoihin. Gasumin on mm venäläinen Gasprom. Direktiivin hinta vientiteollisuudelle on 1,2 mrd vuodessa. Se riittää. Asiasta tarkemmin:
www.nilsiapalsta.net

"Millos Ville Itälästä on tullu ympäristöministeri ?"
Ei ku se tais olla sen veljen sukulainen, josta tulee huomenna pressa. Se on  vihree. Ei se veli, vaan sen poika. Eikä se ollut Itälän Ville se pojan isä, joka on sen pressan veli.
Tiilikaisen Kimmosta tulee kesällä puoleensa puheenjohtaja. Sen vihreän ministerin setä on jo silloin pressa ja se ministerikin on puolueensa puheenjohtaja. Vielä.
Kimmo ja ympäristöministeri Ville ei Facebookissa tykkää reittitoimituksista.
Ville ei tykkää koko kelkoista ja Kimmo sanoi pari viikkoa sitten, että samaa sanoo ku 5 vuotta sitten ympäristöministerinä: Vapaaehtoisilla sopimuksilla tehtävät kelkkaurat kehiin, pakkokeinot ovat syvältä...

"Otappa nyt vihtori asiasta selvää ja valista meitä, sulla ei ainakaan maanviljelystyöt juuri nyt paina päälle", kehotettiin minua tällä palstalla viime kesäkuussa. Kiireiden vuoksi  vastaan jo nyt, kun viljelystyöt ja vastaavat eivät vielä päälle paina. Kelkkareiteistä pistettiin männä viikolla valitukset Korkeimpaan hallinto-oikeuteen niin Nilsiästä kuin Juankoskeltakin. Harmittaa vain, jos käsittely KHO:ssa sen normaalin pari vuotta kestää. Onpahan jotakin tekemistä odotellessa, jos ei satu maataloustyöt vieläkään päälle painamaan, kuten epäilen.
Kelkkareittien vähäisiä haittoja ely-keskus perustelee toteamalla, että virallistaminen ei lisää pakokaasupäästöjä, jos liikennemärät ei lisäännyt.
Voiko se todella olla näin? Pohdiskellaan www.nilsiapalsta.net

Jos maanpinnalla ei tuule ei se tarkoita etteikö sadassa metrissä käy jo aikamoinen viima. Joskus ylempänä tuulee myös eri suuntaankuin maanpinnalla.

Siitä huolimatta puolueettomien virallisten lähteiden kapasiteettikerroin on keskimäärin 0,15 sisämaassa ja 0,20 rannikolla. Tyypillinen nimelliosteholtaan 3 MW voimala jauhaa sähköä vuoden läpi keskimäärin 0,45..0,6 MW nettoteholla. Tuulivoimayhdistyksen sivuilla toisn puhutaan jopa 2400 h huipputehoajasta, joka kapasiteettikertoimena on 0,27. Tarkoittaneen parasta rannikolla sijatsevaa tuulivoimalaa.

Ollaan nyt iloisia, kun on -30 astetta eikä tuule. Pelkkä sähkön energiahinta on n. 6,5 snt/kwh ja tuulisähkön tariffihinta 10,5 snt/kWh, siis 62% suurempi. Erotuksesta tuulivoimaa halajava tilaajaa maksaa 10% ja muille veronmaksajille jää maksettavaksi 90% naapurin ympäristäteosta. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa tuulivoiman lisähinta on 800 euroa/vuosi, josta syyttömien veronmaksajien osuus on 720 euroa.
Epäilen, että tuulemattomuus ei vapauta lisähinnasta. Tuulivoiman tukemislogiikan mukaan epäilen, että tuulisähkö voidaan toimittaa jälkeenpäinkin.
Sikäli on hyvä, että ydinvoimaa rakennetaan tuplasti lisää, että tuulivoimaakin voidaan rakentaa ilman että sähkö loppuu.  Siivä sivussa pitää rakentaa silti muutamalla sadalla miljoonalla säätövoimaa, jota voidaan ajaa alas aina kun kalliimpaa tuulisähköä saatavilla. Tuleekohan tuulisähköstä vihreää valoa muutenkin kuin kaikelle järjettömyydelle?
www.nilsiäpalsta.net

Tuulisähköä rakenteilla tuulivoimakaavan mukaan Pohjois-Savoonkin nimellisteholtaan satoja, nettoteholtaan kymmeniä MW. Viranomaisten vertailussa pilkkuvirhe, joka myönnettiin.

http://www.nilsiapalsta.net/

Ulkopaikkakuntalaisukko meni Helsingin reisullaan Kallion kaupunginosan alueelle. Vastaan sipsetteli naapurimaasta saapunut "työläisnainen" juuri ja juuri vesirajaan ulottuvassa minihameessaan. Ukko katseli aikansa ja arvioi:" Huonosti menee tuollakin yrittäjällä. Ei oo viivan alle jääny mittään."

Viittasin aikaisemmin pariin ylempien viranomaisten päätöksiin, joissa kunnan ympäristöviranomaisen reittisuunnitelman hylkäävä päätös todettiin varsin vahvaksi. Ympäristölautakunnan päätöksestä voi kuntalainen luonnollisesti tehdä oikaisuvaatimuksen ja valituksen. Sensijaan mikään kunnan toimielin ei voi vaatia päätöstä muutettavaksi tai kumottavaksi. Jos jotain kiinnostaa, niin tässäpä päätökset:
EOA:
Sakslin päätti xx.xx.2010 tutkia omana aloitteena vain kaupunginhallituksen menettelyn xx.xx.2010, kun se päätti puuttua ympäristölautakunnan valvontajaoston päätöksiin kahdessa kelkkailureittiasiassa, jotka maastoliikennelain mukaan kuuluvat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Selitystä (selitys = virhe jo havaittu) pyydettiin kaupunginhallitukselta, jota pyydettiin hankimaan asiassa myös ympäristölautakunnan valvontajaoston lausunto. Määräaika selvitysten, selityksen ja lausunnon antamiseen on  xx.xx.2010.
Alla oleva tiedustelunne merkitään lisäkirjeeksi kanteluunne ja siinä esittämänne näkökohdat voidaan tarvittaessa ottaa huomioon kanteluanne ratkaistaessa, mikäli niiden voidaan katsoa olevan laillisuuskysymyksiä.
Erkki Hännikäinen
Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri

KHO:
Perusteluissaan korkein hallinto-oikeus lausui, että maastoliikennelain 16 §:ssä tai muuallakaan kyseisessä laissa ei ole yleisemmin säädetty reittisuunnitelman hyväksymistä koskevasta harkinnasta tai siinä huomioon otettavista seikoista. Maastoliikennelain 16 §:n 2 momentissa säädetty ehdoton este reitin perustamiselle ei merkitse, että esteen puuttuessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella olisi velvollisuus hyväksyä sille esitetty suunnitelma. Sama koskee 16 §:n 3 momentissa säädettyjä edellytyksiä sille, että kelkkailureitti voidaan sijoittaa yksityisen alueelle ilman tämän suostumusta. Lainkohdissa ei säädetä mitään siitä, millä edellytyksin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muutoin voi hyväksyä suunnitelman tai milloin sen ehkä tulee hyväksyä suunnitelma, eikä niiden tarkoituksena yleensäkään ole ratkaista mahdollista erimielisyyttä reitin perustamisen tai linjauksen suhteen reittisuunnitelman laatijan ja toimivaltaisen viranomaisen välillä.
Maastoliikennelaissa ei muutoinkaan ole säädetty, että reittisuunnitelman laatinut ja sitä koskevan esityksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tehnyt henkilö tai yhteisö olisi oikeutettu saamaan hakemuksensa hyväksytyksi siinäkään tapauksessa, että hyväksymiselle ei ole lain 16 §:stä johtuvaa estettä.Maastoliikennelain 14 §:ssä tai muuallakaan laissa ei myöskään ole säädetty niistä perusteista, joiden nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää siitä, hyväksyykö se tietyn viranomaisen, yhteisön tai elinkeinonharjoittajan moottorikelkkailureitin pitäjäksi. Tämän seikan harkitseminen ei lähtökohtaisesti voi tapahtua erillään maastoliikennelain 15 §:n mukaisesta reittisuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksenteosta.

ICEFARMERILLE;sanot, että kelkalla ei saa ajaa tiellä
sähkömiehetki taas rampanneet pitkin yksityisteitä linjoja korjaamassa, unimokin renkaan ruusut  pehmessäkin lumessa täristää nivelhoroo kärsivää scorppioo ikävästi.
Jos joku metsätien tai muu tienpätkä otetaan reittitoimituksella virallistetuksi kelkkareitiksi, on se sukjettava muulta moottoriajoneuvoliikenteeltä. Siinä saa ajaa m-kelkalla ja voimassa on tieliikennelaki, kuten aina on m-lekkareiteillä. Mönkijäreiteillä on voimassa maastoliikennelaki.
Niin uuden kuin vanhojenkin lakien nojalla saa metsässä ajaa tarvittaessa varovaisuutta noudattaen viranomais- ja pelastustehtävissä, joksi sähkönjakelun turvaaminenkin katsotaan. Korvausvelvoillisuudesta en tiedä.

Vaikka Pekka Tuunanen ympäristöministeriön punavihreine joukkoineen julistautuukin reittien virallistamisen isäksi, ei natsat riitä hankkeen toteuttamiseen. Pekka vaan valmistelee suurta sosialistista maankäytön vallankumousta 1970-luvun alun melonien (vihreä päältä - punainen sisältä, kuten heitä kutsuttiin) ja taistolaisten sekä demarien "pälkäneläisten" ääriainesten kanssa. Nämähän valtasivat uuden ympäristöministeriön heti alkuunsa ja suunnittelivat ministeriölle todella suuren vallan asioissa, joita muut ei arvanneet.
Moottorikelkkareittejä ei ympäristöministeriö eikä siellä valmisteltu maastoliikenne laki voi velvoittaa rakentamaan tai virallistamaan minkään kunnan alueella. Rakentamiseen ryhtymisestä päättää kunta ja reittisuunnitelman hyväksyy kunnan ympäristöviranomainen, yleensä ympäristölautakunta. Sen ei tarvitse perustella mahdollisesti tekemäänsä hylkäävää päätöstä, johon ei myöskään saa käyttää otto-oikeutta ja palauttaa sitä uudelleen käsiteltäväksi.  Näistä on EOA:n ja KHO:n päätökset olemassa. Siis riittää, kun kuntapäättäjät tai kunnan ympäristöviranomainen sanoo "ei".
En nyt sano, että Tuunasta ei kannata tykitää, vaan pitää pistää paineet paikallisille luottamushenkilöille ja erityisesti ympäristölautakunnalle. Niiden yli ei tässä asiassa Tuunasen lain voima yllä niin, että reitit olisi minkään kunnan alueella pakko virallistaa. Koillis-Savossa ainakin Rautavaara ja Juankoski päättivät, että reittitoimituksia ei saa kunnan alueella käyttää. Ja kuten tiedetään, Pohjois-Karjalassa on n. 1800 km ilman pakkotoimia rakennettuja virallistamattomia reitistöjä. Ei peli ole pelattu eikä edes erotuomaria tarvita, kun nojataan aikaisempiin päätöksiin. Mutta yksimielisyyttä ja yhteistä tahtoa sekä ennen kaikkea näkyvää ja kuuluvaa toimintaa siinä tarvitaan. Juuri niin kuin " Kansalaisen Maastoliikennevalvonta" Miettisen Jorman johdolla tekee. Tsemppiä!

”Esityksen moni ymmärsi väärin. Se ei olisi tuonut kelkkailureitteihin muutoksia, ja maanomistajan määräysvalta omalla maallaan olisi säilynyt ennallaan”, sanoo MTK:n maankäyttöasioista vastaava johtaja Markku Tornberg.
"Lakiuudistus ei vaikuta maanomistajan tai haltijan lähtökohtaiseen oikeuteen päättää maastoliikenteestätään maillaan."

Hyvinkin "ovelia" on yritetty olla. Maanomistaja saa edelleen päättää minkä verran hän kelkalla malillaan ajelee. Muiden ajamisesta ei päätäkään maanomistaja, vaan ely-keskus.

Jostain ihmeellisestä syystä maanomistajien vastustamaa virallistamishanketta ainakin maatalousvaltaisissa kunnissa ajaa ponnekkaimmin kepujohtoinen kunnanhallitus. Tuntuu oudolta, kun ei niitä voitelu- ja kelkkatehdasrahoja varmaankaan kuntatasolle asti riitä.
Kunhan maastoliikennelain osauudistus Ville Niinistön alaisuudessa valmisteltuna lähtee uudelle lausuntokierrokselle, pitäisi jokaisen lausunnonantajan kunnahallitukset mukaan luettuna kommentoida alussa mainittua kohtaa erikseen. Se on täysi tarkoituksellinen bluffi.

Kelkkareittihän pistää maita rakennuskieltoon 40 ha/km, jos ohjeistusta noudatetaan, sillä ajoväylän molemmin puolin jää 200m leveä suoja-alue, jolle rakentaminen on käytännössä kiellettyä. Keskellä korpea vaikutus on vähäisempi, mutta esim. paikallistien ylityskohdassa jää kummallekin puolelle tietä 400 m pitkä pätkä tonttimaata rakenuskieltoon. Jos ne ovat vielä samalla maanomistajalla, voidaan puhua suuresta "pakkolunastusesta", kun sellaisen alueen käyttöoikeus rakentamiseen otetaan käytännössä pois omistajalta minimaalisella korvauksella. Ihmettelen, että kepussa ei ole yhtenäistä linjaa näin suuressa kysymyksessä. Paula Lehtomäkihän reittejä kovasti puolusti ja ministeriö virkamies Pekka Tuunanen sanoo toteuttajana itseään reittitoimitusten isäksi. Siis jonkinlainen "Lehtolapsi". Kimmo Tiilikainen on kovasti vahvistanut viimeaikoina asemiaan kepussa. Olen ollut Kimoon yhteydessä ensi kerran hänen ollessaan ympäristöministerinä, jolloin hän vastusti reittioimituksia. Kysäisin viime viikolla hänen nykyistä kantaansa.
Näin hän nyt kepun edeuskuntaryhmän puheenjohtajana vastasi:

Hei Exxxx,
kiitos ajankohtaisista uutisistasi. Kantani maastoliikenteeseen on ihan ennallaan. Ympäristövaliokunta ei halunnut alkaa edellistä esitystä kiireessä talvella ennen vaaleja käsittelemään. Nyt en tiedä miten ja millä aikataululla ministeri Niinistö aikoo asian kanssa edetä.
Minun mielestäni ani harvoin yleinen etu voisi edellyttää pakkotoimia kelkkareittien perustamiseksi. Vapaaehtoiselta pohjalta perustetut urat ovat ok, jos kerran tarvetta niille on.Olen yhteydessä Niinistöön asian tiimoilta.
terveisin Kimmo

Eihän moottorikelkkoja voi heittää jorpakkoon, sillä ne ovat ongelmajätettä ja vielä pahimmasta päästä ainakin maanomistajille, joiden maille tullaan pitämään reittitoimituksia. Vakavasti ottaen:

Aikaisemmasta lakiluonnoksesta on jälkeeenpäin tarkasteltaessa löytynyt sudenkuoppia. Tässä esimerkki, jota ei helposti huomaa, kun sinänsä viattoman lauseen seuraamukset tulevatkin yksityistielain puolelta. Uusilaki luonnos kannattaa lukea erittäin tarkasti, kun se aikanaan tule kaupunginhallitukselle lausuntoa varten.
Merkittäviä ongelmia yksityisille maanomistajille aiheutuisi myös siitä, että  reittitoimituksella perustetaan yleinen ajo-oikeus, joka on oikeudellisesti vahvempi
kuin yksityistielain mukainen tieoikeus: Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että päällekkäisten oikeuksien tilanteessa tie- tai muun rasiteoikeuden haltijan on omassa toiminnassaan sopeuduttava reittitoimitukseen. Tie- tai muun rasiteoikeuden haltija ei oman oikeutensa nojalla voi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaikeuttaisivat reitin käyttöä tai muuta reitinpitoa. (Toimitusmenettelyn käsikirja, Maanmittauslaitos)

Sopivasti tulkittuna reittitoimituksella voitaisiin tehdä reitti mille tahansa yksityistielle ja tieoikeuden omistajan on sopeuduttava siihen. Toisaalla laissahan on sanottu, että muu kuin  moottorikelkkaliikenne ei ole sallittua virallistetulla reitillä. Sopeutuminen tarkottaisi silloin, että yksityistieoikeuden omistaja ei saisi ajaa talvella omalla yksityistiellään muuta kuin moottorikelkalla. Yhä hullummaksi menee.
Lakiesityksessä (rauenneessa, uutta ei vielä ole) sanotaan myös, että reittoimitusta voidaan käyttää yksittäisen maanomistajan osalta sillä perusteella, että useimmat alueen maanomistajat ovat sen hyväksyneet. Mutta ei sanota, että ei voi käyttää, jos useimmat maanomistajat ovat sen hylänneet.. Tämän takia ilmeisesti eräältä hankealueelta annnettiin lehteen virheellinen tieto, että vain yksi maanomistaja vastustaa, kun todellisuudess vain yksi maanomistaja kannatti reittien tekemistä.

Aikaisemmasta lakiluonnoksesta on jälkeeenpäin tarkasteltaessa löytynyt sudenkuoppia. Tässä esimerkki, jota ei helposti huomaa, kun sinänsä viattoman lauseen seuraamukset tulevatkin yksityistielain puolelta. Uusilaki luonnos kannattaa lukea erittäin tarkasti, kun se aikanaan tule kaupunginhallitukselle lausuntoa varten.
Merkittäviä ongelmia yksityisille maanomistajille aiheutuisi siitä, että  reittitoimituksella perustetaan yleinen ajo-oikeus, joka on oikeudellisesti vahvempi kuin yksityistielain mukainen tieoikeus: Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että päällekkäisten oikeuksien tilanteessa tie- tai muun rasiteoikeuden haltijan on omassa toiminnassaan sopeuduttava reittitoimitukseen. Tie- tai muun rasiteoikeuden haltija ei oman oikeutensa nojalla voi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaikeuttaisivat reitin käyttöä tai muuta reitinpitoa. (Toimitusmenettelyn käsikirja, Maanmittauslaitos)

Sopivasti tulkittuna reittitoimituksella voitaisiin tehdä reitti mille tahansa yksityistielle ja tieoikeuden omistajan on sopeuduttava siihen. Toisaalla laissahan on sanottu, että muu kuin  moottorikelkkaliikenne ei ole sallittua virallistetulla reitillä. Sopeutuminen tarkottaisi silloin, että yksityistieoikeuden omistaja ei saisi ajaa talvella omalla yksityistiellään muuta kuin moottorikelkalla. Yhä hullummaksi menee.
Lakiesityksessä (rauenneessa, uutta ei vielä ole) sanotaan myös, että reittoimitusta voidaan käyttää yksittäisen maanomistajan osalta sillä perusteella, että useimmat alueen maanomistajat ovat sen hyväksyneet. Mutta ei sanota, että ei voi käyttää, jos useimmat maanomistajat ovat sen hylänneet.. Tämän takia ilmeisesti eräältä hankealueelta annnettiin lehteen virheellinen tieto, että vain yksi maanomistaja vastustaa, kun todellisuudess vain yksi maanomistaja kannatti reittien tekemistä.

http://www.nilsiapalsta.net/2012/01/moottorikelkkareitit-kuntaliitoksen.html
http://www.nilsiapalsta.net/2012/01/reittien-rakentamista-valvottava.html
http://www.nilsiapalsta.net/2012/01/toisensa-kumoavia-paatoksia.html