Eturenkaiden koko, aisojen leveys ja 4-sylinterisen traktorin lyhyys tosiaankin vaikuttavat asiaan.  Mutta keskustelin tuossa Mp-Liftin edustajan kanssa ja hän sanoi että tuota etuakselin oskillointia rajoitetaan esim. Mezzo-sarjan Valtroissa nimenomaan kaatumisherkyyden pienentämiseksi.  Ja että hyvin harvoin tarvitsee rajoittaa etupyörien kääntökulmia.   

Mutta siis metsäajossa ainoaksi todelliseksi haitaksi noista sovitteista jää tuo etuakselin kallistuksen rajoitus, jolla voi kyllä olla tietyissä tilanteissa paljonkin merkitystä.

Tuo johdotusten lyhyys on kyllä aivan tosi.  Juuri viikonloppuna vaihdoin ledejä työvaloiksi Valmettiin ja johtoliitokset olivat kaikissa 4 työvalojohdossa noin 2 - 3 cm rakenteiden ulkopuolella, vaikka kuinka yritti niitä vetää enemmän ulos.  Hirveällä kiroilulla sain juuri ja juuri jatkettua johtoja, jotta varsinainen asennus sitten onnistui.  Tuli mieleen, että olisi pitänyt kouluttautua kirurgiksi, jotta tämmöinen pikku remontti olisi onnistunut helpommin.

Paluu aluperäiseen ongelmaan:

Uusin releen ja rapsuttelin sulaneet tinat/metallit pois piirilevystä ja sain takatyövalot toimimaan.  Vaihdoin 4 alkuperäisestä 6:sta halogeenista 18W led-valoihin.  Mutta ongelma uusiutui parin tunnin työrupeaman jälkeen.  Eli taitaa olla oikosulku jossain muualla - rele vain savusi kun valot räpsimisen jälkeen lopullisesti sammuivat.

Ei liene edessä kuin uusi johdotus?  Alkuperäiset johdot ovat aika ohuetkin.  Ei huvita polttaa koko traktoria.

Kysyin tuosta xenonien suuresta sytyttämisvirrasta Erikoistekniikka oy:stä.  Kaveri väitti siellä, että heillä myynnissä olevissa 35W xenoneissa ei missään systytysvirtakaan nouse yli 5,3 amperin 12 V järjestelmässä.  Eli käytännössä heidän mukaansa xenonien sytytysvirtakin olisi korkeitaan 55W halogeenien normaalivirran luokkaa.   Ja siten jos alkuperäisesti kummankin sulakkeen päässä on ollut kaksi 55W halogeenia, niin niiden paikalle voisi laittaa samaiset kaksi xenonia.

Itse kyllä epäilen että aivan hetkellisesti xenonien virrankulutus on syttyessä (täyttäisiköhän jotain kondensaattoria) tuota ilmoitettua suurempi.  Mutta tuo mahdollinen virtapiikki voi olla niin lyhyt, että siitä ei ole komponenteille ratakisevaa haittaa.

Mutta noita ledejä tai yleensä useampia työvaloja puoltaa kyllä tuo mainittu seikka siitä, että varjojen ja valokeilan kokonaiskattavuuden vuoksi halvat led-valot, joita raaskii ostaa paljon, ovat ehkä paras vaihtoehto.

Ja sitten vielä:  Onko kellään kokemusta noista esim. Erikoistekniikassa myynnissä oelvista SE1000 xenonvaloista.  Hinta olisi vähän päälle satasen ja pitäisi olla laadukas lamppu?

Kiitos ohjeista, joskin löysin vian jo tuon aikaisemman ohjeen perusteella.  Paremmassa valossa selvisi, että takatyövalojen releen kiinnityspohja on pahoin sulanut liiallisesta virrasta.  Vika on siinä ja myös rele palanut (sulanut).  Täytyy huomenna selvitellä selviääkö hommasta ilman piirilevyn vaihtoa.

Ja samalla heti ostamaan joko 6 led-valoa tai 2 - 4 xenonia!  Olen tiedostanut tuon ylikuorman takatyövaloissa mutta nuukaillut valojen ostossa.  Piirilevyn hinnalla (muistaakseni 500 - 600 €) olisi saanut jo jonkinsortin valot. 

Mutta kiitos oheista - ne auttoivat.

Edellinen omistaja on laittanut näköjään 20 A sulakkeen tuohon työvalojen eteen.  Eli ohuet johdot voi olla sulaneet mutta kai todennäköisemmin vika on jossain muussa komponentissa.  Mutta täytyy vaihtaa keskenään noita palikoita päätaulussa.  Paha vaan tosiaan tietää, mikä niistä ohjaa takatyövaloja.

Näin jälkikäteen - kun tiesin asian - täytyy syyttää vain itseä - olisi pitänyt vaihtaa halogeenit ledeihin tai vähempään määrään Xenoneita.  Mutta eihän sitä tule aina toimittua ajoissa.  Kantapään kautta sitä oppii parhaiten (ja kalleiten) ja vika tulee tietenkin aina pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Se on kyllä totta, että työvaloja on liikaa.  Edellisen omistajan laittamia mutta olisi minulla ollut aikaa vaihtaa niitä esim. ledeihin. 

Valot on kytketty ilmeisesti vaan alkuperäisten valojen rinnalle samoihin johtoihin.  Asiaa tsekatakseni aloitin purkamaan kattoa mutta en ole vielä päässyt valojohtoihin asti.  Ja varmaankin liikakuormitus on vähitellen sulattanut jonkun kohdan. 

Pieni kaaos lähestyy kun Valmet 6400 takatyövalot menivät totaalisen pimeiksi. Viikon verran ovat hyvin harvakseen vilkutelleet - menneet noin 1 - 2 sekunniksi pimeiksi. Mutta nyt kun pitäisi ehdottomasti kuormata koneella kuitupuuta, valot eivät enää pala ollenkaan.

Sulakkeet on tarkistettu ja siis kaikki 6 työvaloa takana (kopin ylänurkissa) ovat pimeitä. Eli johdotuksessa on jossain katkos. Mistäköhän tuo johto kulkee tuonne päärasiaan? Ja mistä kannattaisi alkaa vikaa etsimään?

Unohtui tuo kokoasia.  Itselläni on kestänyt n. 100 hv traktorin ja Hukin kanssa italialaisluokituksessa 6-sarjan akseli (IKH:n Benzi di Terlizi) mutta se lienee pienin harkittavissa oleva.  Asia riippuu tietenkin siitä, mikä on vetokone.

Ja älä osta tuota IKH:n italialaista akselia, sitä ei saa kiinni ja pois pakkasella. Minulla on kaksi sen merkkistä ja molemmissa sama vika.

Kyllä tuommoisessa lumilingossa periaatteessa pitää olla tuo vapaakytkin ja sen lisäksi jompi kumpi parista levy/pulttikytkin.  Vapaakytkin estää sen, että linko alkaa viemään traktoria ja levy/pulttikytkin on periaatteessa sulake katastrofaalisten virhetilanteiden varalle.

Itselläni on lingossa käytössä nivelakseli, jossa on vapaa- ja levykytkin.

Ja samaa tarinaa täälläkin.  6400:ssa Nokian tr forest-renkaat ja varsinkin hiekkatiellä tai kuoppaisella asfalttitiellä erittäin epämukavat ajettavat.  Tuo "rautapyörävertaus" kuvaa parhaiten menoa.  Mutta tasaisella asfaltilla voi pääästellä kovaa - renkaat ovat kyllä pyöreät.     Kuluminen lienee samalla tasolla kuin vyörenkaissa - en ole huomannut mitään erityistä.

Elättelen henkiin vanhaa topicia.

Oma esimerkkini alkuperäiseen kysymykseen:  Järeää 5 m pitkää koivukuitua katkaistuna 33 cm pituiseksi ja halkaistuna pääosin 4 osaan (ohuimmat kahteen) ja saanto 51 kiintokuutiosta  aika tarkalleen 2,1 irtokuutiota / kiintokuutio.  Klapit kuljettimelta suoraan 2,2 m halkaisijaltaan olevaan betoniverkkolieriöön eli aika isoon pönään.  Eli taitaa olla tuo aiempi arvelu oikea:  traktorin lavalle kerroin noin 2,0 ja 1 irtokuution säkkiin tai laatikkoon lähemmäksi 2,5, jos pienii tavaran pieneksi.   Klapin suurempi pituus kylläkin suurentaa kerrointa.

On varmaan hankittava myyntiaikaan mennessä jonkinsortin klapikahmari, jolla sekoittaa ja ripottelee nuo klapit noista lieriöistä mahdollisimman sekaisin lavalle, jotta kuutiot täsmäisivät. 

Kiitos vastauksista eli etukuormaajan sovitteista ei ole metsäajossa haittaa, jos vähän laittaa noita hydrauliletkuja ja vaijeria vähemmän roikkuvaan asentoon.  Itse en kyllä ajatellut lähteä etukuormaajan kanssa harvennusmetsän urille - ei tarvitse käyttää etukuormaajaa päivittäin eli voi eriyttää työt ajallisesti.

Noista etukuormaajista sen verran, että tuntuu olevan aika selvä ero tarjouksissa Mp-liftin ja Valtran välillä - useita tuhansia euroja, jos verrataan samoin varustein (Mp-lift 255 - Valtra 45).  Eli hankinta taitaa kääntyä tuonne Mp-liftin puolelle.

Olen hankkimassa Valtra 6400:aan etukuormaajaa.  Harkinnassa on Mp-lift ja Valtra (Ålö).  Tuon traktorin yksi pääkäyttö on olla metsäkärryn ja kuormaajan edessä.  Millaisia kokemuksia teillä on etukuormaajan sovitteista tuommoisessa käytössä.  Haittaavatko hommaa ja hajoaako esim. hydraulihärpäkkeet helposti koneen kyljestä pahassa risukossa.    Minusta nuo Valtran kuormaimen sovitteet näyttäisivät haittaavan vähemmän metsässä kuin Mp-liftin?

Ja en tarvitse ehdotuksia tyyliin :  "Osta Stoll..."  - vaikka varmaan hyvä kuormain onkin.

Onko kellään laitettuna Webastoa tai Eberiä mezzo-sarjan valtraan/valmettiin?  Ja minhinkä se on fyysisesti sijoitettu - onko siis tilaa hyvin?