Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 05.10.13 - klo:10:11

Ongelma näissä LHP:ssä on siinä että ne on aina tarkastuksen tullessa "NIITETTY VIIME KESÄNÄ!" Minusta lhp:t pitäisi ely-keskuksen toimesta käydä tarkastamassa joka vuosi!

Ei kai niitä ole pakko niittää kuin joka kolmas vuosi?

No jos siinä on hyvä nurmikasvusto niin kyllä silloin varmaan riittää niitto joka kolmas vuosi mutta jos kasvusto on täynnä ohdaketta, horsmaa ja muuta paskaa, niin kyllä se niitto on sitten tehtävä joka vuosi.

Lainaus käyttäjältä: Pete - 05.10.13 - klo:10:00

Lainaus käyttäjältä: KJL - 04.10.13 - klo:12:47

Joo... ei oo vika vaan ominaisuus, muistaakseni ilmenee varsinkin silloin, jos työntövarsi on liian lyhyellä.
Meidän vastaava ES on tehny samaa ihan alusta asti. Jousillahan tuota yritetään hidastaa mutta liekö alkuperäiset jouset sitten uutenakin jo liian löysät.

Muutenkin oon jo menettäny lapsenuskoni Kvernen kaikkivoipaisuuteen ja ylivoimaisuuteen...

Laita se työntövarsi sopivan mittaseksi. Mitä järkee kyntää tönäri liian lyhyenä?

Lyhyellä tönärillä täytyy yrittää kyntää syvempään........   ei tuu pohja vastaan!! 

Työntövarsi nyt yleensä säädetään niin että aurat kulkee suoraan. Eikö?

Syy voi olla kans siinä että fältit nousee tosi ylös niin tukipyörän varsi on lähes pystyssä niin ei vaan lähde klemppumaan alaspäin.

Onko sulla sitten kääntö laitettu niin että tukipyörä menee yläkautta? Tuossa mun aurassa menee tukipyörä alakautta käännön aikana. En ole edes kokeillut tuo yläkautta kääntö. Voisko se vaikuttaa asiaan?

Jassoo! Siinä piti olla joku jousikin!  Semmoinen ei kyllä ollut siellä kun nuo fältit hankin käytettynä pari vuotta sitten. Kun katselin tarkemmin huomasin kyllä sen tapin minne jousen etusilmukka tulee mutta minne takasilmukka sitten tulee? Siihen saman tappiin missä vaimentimen etuosa on kiinni? 

Huomasin myös että vaimennin voidaan asentaa niin että mäntä tekee joko pitkän (ehkä 7cm) liikkeen tai sitten vain ehkä 2 cm. Tähän asti tehnyt sen pitkän liikkeen. Jos jousen takasilmukka tulee sinne minne luulen ninin silloin se joutuisi venymään yhtä paljon kuin vaimentimen mäntä liikkuu ja tuo 7 cm kuulostaa kyllä paljon!?   

Kverneland kääntöauran tukipyörä jää välillä pystyyn kun kääntää puolesta toiseen. Otin akselin pois ja meinasin puhdistaa paikat mutta ei siinä mitään ylimääräistä ollut. Hyvässä rasvassa oli akseli ja laakerit, eikä klappiakaan juuri ollut, ehkä pari milliä sivusuunnassa. Voiko vaimennin mennä liian jäykäksi tai mitä siinä voi olla vikana? 
Tuon malli on ES 80-200, tukipyörä 200x14,5 ja vuosimalli 2001.
Onko muilla ollut sama ongelma ja miten olette saaneet tukipyörän kääntymään niinku pitäis?

Toissapäivänä Asema Ykköseltä kesää 1,024 ja premiumtalvea 1,081

Tiistaina paikallinen ST1 kesäpöö 1,01 2500l. 2 viikon maksuaika.

Mietippä vielä nosto-ovea, jää monta murhetta pois myöhemmin, vaikka kirpaisee kukkarossa enemmän hankitaessa.

No joo, hallissa on kolme aukkoa ja yhdelle on tarkoitus laittaa nosto-ovi.

**** Iv-liukulaite, Lapua   Tämän valmistajan kiskoissa on
*ohjuriviiste* eli rullasto kulkee suoraan, eikä
Käänny poikkipäin kun esim.  Ikh. Kiskossa tekee.
 
Ihan kohtuuhintaisia tuotteita.

Kiitos!
Voi olla hyvä vaihtoehto.
BP

Jatketaan tätä ketjua vähän..

Pitää tehdä hallille kaks liukuovea joten kävin kyselemässä kiskojen ja rullastojen hintoja. Agrista helaformit ja sitten Ikh:n vastaavat. Ikh:n osien viimeistely ei ollenkaan samaa luokkaa kuin helaformit ja rupesin miettimään että onko tämä nyt samaa kuin että vertailisi lada ja mercedes keskenään. Helaformien hinta kakskertainen vaikka myyjä lupasi reilusti alennusta. Onko siis helaformin systeemit myös niin paljon parempia että kannattaa maksaa tuplasti enemmän?     

Millaisia kokemuksia on näistä? Ja onko muita valmistajia/vaihtoehtoja?

Koitappa etsiä joku vanha Bernerin kataloogi! Muistaakseni siinä on joskus ollut torjuntaohje ainakin leskenlehdelle. Oisko ollut ariaane ja glyfo pari vuotta peräkkäin? Ja pitikö vielä jättää kyntämättä välillä? 

Einar ohra 93%. Yllättävän hyvä. Mahtaako vielä nousta lajittelun ja peittauksen jälkeen?

Yks tuttu ajoi joskus jotain 25 mottia hehtaarille. Ohra meni kunnolla lakoon mutta fosforiluokka taisi nousta välttävästä hyvään. 

Täälläpäin muutama viljelijää käytti aikoinaan jopa levikepyörät rikkaruiskutuksissa ja naapurit olivat järkyttyneitä! Viikko myöhemmin kun piti ajaa hukkisaineet ei enää näkynyt mitään jälkiä.
Tuolloinhan rikkaruiskutukset tehtiin kyllä aikaisemmassa vaiheessa kuin nyt. Ei ehkä kannata enää kokeilla korrenkasvun alussa... 

Heleppo homma. Tuota ei kannata sietää. Ne ei ole mitkään tavalliset o-renkaat. Laukkanen myy kohtuuhintaan ja ohjeet saat kaupan päälle.

Tein viitisen vuotta sitten vastaavaan. Öljyt pois perästä, pultit irti ja vetovarret pois akselilta. Akselin juuressa olevat soikiot irti ja tiivisteiden vaihto. Vaati muistaakseni akselin liikuttamista puolelta toiselle, mutta se ei ole mikään ongelma. Omaa hommaani vaikeutti se että en laiskuuttani viitsinyt päästää öljyjä pois.

Juu... ei ollut vaikia! Eikä ne tiivisterenkaat paljon maksanut. Itse taisin hakea Agrista.
Jos ei viitsi laskea öljyt pois kannattaa muistaa ettei työnnetä se akseli yhtään enemmän sisään kuin että saa sen vanhan tiivisterenkaan pois ja uuden tilalle, muuten tulee öljyt silmille.    Vähän tietysti tiputtele öljyä vaihdon aikana.

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 08.01.12 - klo:18:47

Lainaus käyttäjältä: Kamikatze - 06.01.12 - klo:23:16

Kokeilin idättää viimekesän viljaa ..kaura tuntuu itävän ihan kohtalaisesti ja oma siemen riitää pitkälle .Ohra sen sijaan iti huononlaisesti ..Olisikohan pitänyt laittaa vaikka viikoksi pakastimeen vai onko lepoaika jo purkautunut..     vai kannattaako vielä kokeilla kuun lopulla uudestaan  ?

Miten idätit?

Viikko jääkaapissa ja kolme päivää huoneenlämmössä vastaa melko tarkkaan virallista idätyskoetta (EVIRA). Jyvät esim. kostealle talouspaperille, paperi rullalle ja rulla muovipussiin ettei kuivu. Näkee homeet (=peittaustarve) ja vialliset idut helposti. Itämislepo ei tuolla tavalla kyllä paljastu, jyviä pitäisi nirhaista jollain jotta sen saisi pois.

Ajattelin että onko ohra vain niin huonoa ettei idä, vai kannattaisiko vielä odottaa tai manipuloida jyviä pakkasessa kun koko syksyn on ollut sulakelit.   Idätyksen teen suurinpiirtein noin,eli  kostealla sanomalehdellä  ja peittänyt sen samoin.. paksu lehti ei kuiva ihan heti  ..yleensä se on toiminut mutta ajankohta on ollut  maaliskuulla.. siksi aloin pähkäillä siemenen lepovaihetta tai todella huonoa itävyyttä

Mikä lajike sulla on? Ymmärtääkseni jollain lajikkeella se itämislepo voi olla joskus normaalia kovempi. Ja tietysti ne jyvät voi laitta viikoksi pakastimeenkin, jos sillä irtoaisi enemmän... 
Tänä kesänä näkyi kyllä niin paljon tautisia ohrapeltoja että tauteja ja homeita voi olla aika paljon vaikka se lohko olisikin saanut tautiaineita. Joten sen perusteella se peittaus voi kyllä nostaa itävyyden jossain määrin.

Itsellä oli muutama vuosi sitten Edel ohra joka oli saanut tautiaineen, hivenet, eikä juuri lakoakaan ollut. Huippusato sekä määrällä ja laadulla mutta itävyys oli vain n. 70% Tein useita kokeita enkä juuri korkeampaa tulosta saanut. Peitattunakaan itävyys ei juuri noussut. Thp oli hyvä ja laskin että vähän päälle 300kg/ha vastaisi sitä 500siementä/m2.
Sillä sitten kylvin eikä itännytkään kuin korkeintaan 75%. Sopivan lannoituksen ja kasvinsuojelun jälkeen tulos oli vähän päälle 6t/ha! Joten kyllä voi joskus onnistua myös vaikkei siemenen itävyys on ihan huippua.... 

Mutta voihan se tietysti olla niin että paremmalla siemenellä olisi tullut vähän tasaisempi kasvusto sen kautta vielä parempi sato... 

Ha Ni gjort nå tukan nu i år?

Eller går det som vanligt?

Nå na liite...
Takaluukku täynnä öljypurkkeja ja suodattimia kävin ostamassa tänään.
Jotain siemeniä olin myös ajatellut mut en ole vieläkään saanut päätettyä mitä sorttia. Mut kai niitä saa vielä ens vuonna ellei verottaja korjaa kaikki ylimääräiset eurot.   

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 09.12.11 - klo:19:24

Viherlannoitusnurmessa käytetty seosta 12kg timotei ja 3kg apila. On tähän asti olleet tosi hyvännäköisiä kasvustoja.

Ja mä kylvin aluskasviksi 2kg/ha valkoapilaa, ihan ok. onnistui siellä minne ruiskun puomi ei yltänyt eli hyvin oli vähän apilaa

Suojaviljaan kylväessä riittänee muutama kilo timoteitä, kolme kiloa apilaa. Kuitenkin syksyn aikana tihenee, ettei seuraavana vuonna enempää olisi kaivannutkaan. Kuitenkin tuo apila tärkeintä, timotei sieppaa ravinteita talteen ja kasvaa kyllä, kunhan voimaa tarjolla.

Me kylvimme viime kerralla n. 15kg josta 3-4kg puna- ja alsikeapilaa, ilman suojavilja. Ekan niiton jälkeen räjähti kunnolla kasvuun, ja varsinkin seuraavana kesänä vihermassaa (käytännössa lähes puhdas apilakasvusto) oli vaikka kuinka paljon.

Mutta se suojavilja? Oletteko käyttäneet ihan samoja siemenmääriä kuin normaalisti tai vähemmän? Apilahan ei sais tukehtua viljan alla muttei myöskään kasvaa läpi!
Typpilannoitus voi ehkä vähän vähentää jotta lakoriski pienenee. Samalla ehkä apilan typpisidonta lähtisi käyntiin nopeammin?