Pohjois-Pohjanmaalta löytyy laadukkaan purun toimittaja http://www.pihakoto.com/bioteam/. On eri sekoitus vaihtoehtoja turve/puru, turve/olki, olki/puru ja tietenkin pelkkä puru. 20kg säkeissä 30 lavalla. Hinta riippuu määrästä kuljetusmatkasta ja mitä lajia ottaa.

Juuri noin tapahtuu. Tämä sillä olettamalla että sylinteri voi liikkua pitempään suuntaan. näin yleensä on etukuormaajaan kytkettävissä leikkureissa. Vastaavasti päinvastaisessa tapauksessa jos sylinteri pyrkii lyhenemään yhteenkytkettyjen letkujen paine nousee.
Lämpölaajeneminen on sen verran iso että minulla on VM:n perälevyssä letku posahtanut kun kevätaurinko lämmitti sylinteriä. Tämän voi estää kun ennen irroitusta panee venttiilin vapaa-asentoon ja peruuttamalla kääntää terää. Vanhemmuuten ongelma poistuu kun männän tiiviste päästää läpi, ja levyn terä kääntyy sen verran ettei letku rikkoonnu.

Kyllä se auttaa paineongelmaankin, kun jättää sylinterin sillä lailla ettei ole pisimmässä asennossa.
Kun oljy lämmetessä laajenee sylinteri pitenee. Öljytilavuus on männänvarren verran isompi työntöpuolella.
Toinen konsti on käyttää uivaa asentoa terän laskussa, silloin ei täyty sylinterin toinen puoli.

Minä olen ratkaissut etukuormaajan pikaliitin ongelman kun olen vaihtanut toisen liittimen uros puoleiseksi.
Kun irroitan rehuleikkurin painan paineen vapautus painiketta, irroitan letkut ja panen vastakkain rehukouran letkut (pysyvät puhtaana, ja mahdollinen paineen pousu purkautuu sylinterin pidennyksenä) Etukuormaajan puolelle pikaliittimen suojukset paikoilleen. Suojuksetkin ovat puhtaat koska ne ovat olleet vastakkain, uros ja naaras.

Omaa työtä ei ole laskettu mukaan. Tiedot perustuvat maatalouden verolomakkeelta kerättyihin tietoihin. Omaa työtä ei siihen merkitä.
Olen kyllä pitänyt kirjaa tehdyistä työtunneista. Rakennusprojekti jakautui kolmelle vuodelle. Elementin valmistus ja valmistelevat työt 2007, rakenntamiseen minun työtunnit 635. 2008 Navetan pystytys, robotti otettiin käyttöön 10.10.2008, minun työtunnit 1888. 2009 vanhan osan muutostyöt nuorkarjan tiloikis ja ulkoapäin valmiiksi työtunnit 883.
Kyllä työtunteja kertyi vaikka rakennusmiehiä oli enimmillään yhtä aikaa 5. Olin koko ajan työn johtajana ja samalla osallistuin rakentamiseen. Tietenkin tavaran hommaaminen kuului minulle. Olen kuulunut kannattavuuskirjanpitoon 10 vuotta, siitä johtuu että tulee merkittyä työtunnit ylös.

Itsellä on kokemusta. 2008 rakennetussa navetan laajennuksessa käytettiin tilalla valettuja elementtejä. Valoin elementit konehallin betonilattialla. Muottina oli 75*50 lankku. Muotit oli laitettu hallin pituiseen jonoon vähän niin kuin tikapuut. Kokoamisessa kannattaa käyttää ruuveja. Betonin tiivistyksessä käytin sauvavibraa ja tasoituksessa tärypalkkia, lopuksi sitten teräshierto. Illalla panin muovin valun päälle, seuraavana päivänä päälle uudet muotit ja valu. Kolmantena päivänä voi käyttää alimmaisia muotteja.
Raudoituksena oli betoniverkko, nostoraksit 12mm harjaterästä. Ennen nostoa kannattaa odottaa riittävä kuivuminen.
Elementit asennettiin suoraan anturan päälle pilareiden väliin. Elementteihin oli laitettu valun yhteydessä tartunnat joista ne hitsattiin pilareihin. Sivuseinät oli ikkunan alareunaan, päädyt ja toimiston seinät tuli "tasakertaan" asti. Elementin ulkopuolelle tuli villa, tuulensuoja ja lautaverhous.
Mielestäni navetan ulkoverhoilu ei tarvi olla betonia, sisäpuoli on eri asia koska eläimet ovat kosketuksessa seinään.
Valoin lietekuilu elementit samalla tavalla hieman paksummalla muotilla. Navetan rakennuskustannuksissa voi säästää huomattavastikkin, kun suunnitelee tarkoin miten tekee. Toiminallisuudesta ei kannata tinkiä. Laskin lopuksi mitä investoinnista jäi itselle kustannusta, kun vähentää kuluista avustuksen. Lehmäpaikan hinnaksi tuli noin 2500€, sisältäen myös koneet, esim lypsyrobotin.

Jos seinä on EI 60 oveksi riittää EI 30.
 Yksi yksinkertainen vaihtoehto on 35mm filmivanerista tehty liukuovi.
 Jos ovi on iso voi olla järkevin tehdä kahdesta ohuemmasta levystä. Reunoihin joutuu tekemään palonkestävästä kankaasta tiivisteet (pane palonkestävä kangas kaksin kerroin ja taitekohtaan 10mm naru tulee hyvä b tiiviste) ja alas laahus (yleensä navetassa ei voida tehdä kynnystä). Ylös kisko, oven sulkijaksi vaijeri ja vastapaino. Ovi pysyy kiinni lämpösulakkeen avulla. (lämpösulakkeita saa Onniselta muutamalla eurolla). Tulipalon syttyessä lämpösulake katkeaa ja vastapaino sulkee oven. Kannattaa kysyä paikalliselta palopäälliköltä mielipidettä, tuonlaisen pitäisi kelvata.
Toinen vaihtoehto on tehdä rautaovi, tulenkestävä villa väliin jne.

Ei ole kokemuksia juuri tuollaisesta viasta, mutta jotain kumminkin. Virheilmoitus viittaa tuloveden mangneettiventtiiliin. Itse etsisin vikaa niin että ensin virta pois painonapista (johto pois seinästä), vaihda uusi sulake. Kytke virta päälle, kone käynnistyy... Heti kun käynnistystoiminto on mennyt paina esc painiketta, paina kirjan kuvaa, sieltä havainnot, sieltä venttiilit. Kokeile jokaista toimintoa nuolinäppäimellä pääsee ylös ja alas. Entter näppäimellä käynnistyy toiminto. Jos vikaa ei löydy palaa takaisin valitse moottorit ja tee sama homma. Jos sulake palaa vesiventtiilin kohdalla syy on siellä. Vesiventtiilejä on kaksi, oikeanpuoleisessa kaapissa aivan oven saranan alapuolella ovat vietekkäin. Jos vika näyttää olevan vesiventtiilissä irroita vielä vuorotellen johdot niin saat paikannettua mikä venttiili on kyseessä. Ei muuta kuon kokeilemaan.

Ääni Manitoulle. Parivuotta sitten englannista itse hankittu Manitoy MT 932 vm 2005. Nyt mittarissa 3000h. Pientä murhetta, startin hiilet piti uusia (Vaikka on perkinsin kone tarvike startit eivät sovi).
Nyt on sähköinen siirtopumppu takerrellut, ei aina lähde pumppaamaan, joutuu kolauttamaan. Keskolta saa alkuperäisosia, en ole vielä vaihtanut kun joutuu vaihtamaan koko suodatin rungon, johon pumppu on integroitu. Muuten hyvin toiminut. Aivan eri sarjassa kuormain työssä kuin etukuormaaja. Erityisesti rakennus aikana hyvä. Ehdottomasti maatalouskäyttöön isommilla renkailla ja traktori kuviolla.

-kyllähän hydraulijousitus parempi on.ainakin oikein rakennettuna
-pakko-ohjaus teknisempi,mutta parempi käytössä(peräänlaitossa väh voimistelua enämpi)

Tarkoitus on että rehunteon alussa kärry laitetaan perään ja lopuksi pois, elikkä ei jokavälissä kytkentäongelmia. Veturiksi Valtra T170
[/quote]

-no sitten pakko-ohjaus,jso ei tekn.taso/hinta hirvitä
[/quote]
Olis tarkoitus tehdä akselit kuorma-auton osista. Keskimmäinen taka-akseli, perämurikka poistettuna. Etummainen ja takimmainen etunavoista rakentamalla. Puomin alle sylinteri jokä liikuttaa akseleiden päällä olevaa pitkittäistankoa, josta liike siirtyy etummaiselle ja takimmaiselle raidetangoille. Hydraulipiirin molemmille puolille tulee paineakut. Saa nähdä toimiiko?

On tullut tehtyä aikoinan lietekärry jossa mekaninen häntäohjaus, toteutettu kuorma-auton etuakseleilla ja lehtijousilla. (Renkaana Venäläiset mammutit)
Vetovarsissa oleva rauta ohjaa puomin päällä olevaa tankoa, josta liike siirtyy pitkittäistangon kautta raidetangolle. On edelleenkin käytössä, ikää lähes 10 vuotta. Eikä maksanut paljon. Yksi napa jouduttu vaihtamaan kun meni laakeri. Joutuu lujille kun on isot renkaat.

>>Ota ilmajousinen Vanhoolin puoliperä ja rustaat ne kääntyvät navat siihen. On tukeva ja 19,5 x445 renkailla matalakin. Vähän ihmettelen isäntien intoa laittaa niitä kalliita pallopyöriä, jotka on kovia kulumaan tieajossa ja aiheuttaa paljon päänvaivaa silloin kun rengas lojahtaa, verrattuna siihen et rekan pyörä löytyy melkein joka rengasliikkeen "hyllystä". Sen lisäksi ka;n pyörä on kevyempi vetää ja ajosilppurin alta jos ajetaan, niin jälkiähän tulee suht. harvaan, jos tiivistymistä pelkäät. Kolmiakselisen jäljet on yllättävän pienet peltoon, vaikka rengas ei niin kovin leveä olekkaan..
Niin ja jos jatkan vielä sen verran, et se yksi 700x22,5 rengas tulee maksamaan n. tonnin (Hyväkoneen neproshina) vanteineen, eli pelkät kiekot alle 6 tonnia, rungon raato pari tonnia. Hakekoppa 3-4 tonnia, töitä ja sälää 2-3 tonnilla. Eli ollaan lähellä 15 tuhatta euroa. No onhan ne leveät pallot mellevät kattella, mutta mun mielestä ei kannata. Ei ne niin paljon paremmin kanna...
 

Kyllä silti puolustasin pallorenkaita, koska ajo on pääasiassa peltoajoa tieajot 200m-3km.
Itsellä kokemusta 120 velsasta jossa 400/16 rengas ja 170 Multivasta 560/45R 22,5 rengastus. Vaikka Multivassa 50% isompi kuorma, kantavuus on aivan eriluokkaa kuin Velsassa. Jos ajattelemme kuorma-auton rengasta se leikkaa nurmeen vielä herkemmin jälkeä.
Mistä voisi kysellä puoliperän runkoja? Hakekoppa minulla jo on.

-kyllähän hydraulijousitus parempi on.ainakin oikein rakennettuna
-pakko-ohjaus teknisempi,mutta parempi käytössä(peräänlaitossa väh voimistelua enämpi)

Tarkoitus on että rehunteon alussa kärry laitetaan perään ja lopuksi pois, elikkä ei jokavälissä kytkentäongelmia. Veturiksi Valtra T170

Onko raatilla kokemusta turvelavan (hakelava) sopivuudesta rehukärryksi? Olisi suunniteilla ketjupurulla oleva 47m3 kärry. Alle tulisi 3 akselia 700/45 22,5 renkailla. etummainen ja takimmainen kääntymään, pakko-ohjauksella. Hydrauliset jouset ja puomin jousto. takalaita ylhäältä kiinni.
 Toimiiko pakko-ohjaus paremmin kuin kitkaohjaus? Entä hydraulinen jousitus? Lehtijousi on mielestäni kiikkerä jos joudutaan asentamaan kapealle rungolle, koska renkaat kääntyvät. Huojuu niinkuin Karkon kärry. Onko kokemuksia hydraulisesta jousituksesta?
Kaikki kokemukset ja ideat tervetulleita.
Tavoitteena saada tehokas mutta edullinen rehun siirtokärry.
t. Jussi

Itsellä sama mietittävänä vuosi sitten. Vaakakuppi kallistui kurottajaan. Valinta Manitoy 732 vm 2005 ajettu 1700 tuntia. Itse tuotu Englannista. Painoa 7900 kg. Nostoteho 3200 kg.(Ei tukijalkoja) Kiinnitin huomiota rengas kokoon ja kuvioon (24" traktorikuvio). Rahti ja katsastus ei mikään ongelma. Hintaa jääi noin puolet suomessa myytävistä koneista. Kurottaja on maatilalla todella tehokas monitoimi työkone rehunteossa ja etenkin viimekesän rakennustyömaalla.

Meillä on kolme ruokintakioskia rinnakkain ja tuntuu siltä, että koko ajan joku ajaa arempia pois syömästä. Ennen kioskit oli ripoteltu pihatossa kolmeen paikkaan, eikä ollut ongelmia Me emme oppineet aperuokinnan periaatteita, joten pysymme kioskeissa. Sen me osaamme lähes 10 vuoden kokemuksella ja meillä on siihen tarvittava koneistus ja putkisto. Takaporteista kokemuksia kaivataan. Onko viisasta hankkia?

Itsellä 6 vuoden kokemus (kioskit Delavalin) ilman takaportteja ja 2 vuoden kokemus porteilla mallia omavalmiste. Kaksi kioskia vierekkäin 45 lehmää ryhmässä. Ongelmia oli aivan riittävästi. pari kertaa ummessaoleva lehmä on nostanut takaapäin toisen ylös niin että molemmat takajalat ovat menneet sivuaidan pinnojen väliin, oli siinä työ saada pois. Oli myös jonkinverran utarevaurioita, joita ei porttien laiton jälkeen ole ollut. Takaporteista ei ole muuta kuin hyviä kokmuksia. Ehkä tuhannen litran tuotoksen nusu on yliampuvaa. Ehkä ummessaolevien lihominen on vähäisempää. Tein portit 1 1/4 putkesta ja takaosa on peltiä, ne on valmiina kuumasinkitty. Portti on ylhäältä saranoitu ja painotettu siten että keinuu keveästi. Portin jaksaa keveästi nostaa yhdellä kädellä ylös kun tarvii ajaa lehmät lypsyn odotustilaan. Aukaisun ja sulkemisen hoitaa paineilmasylinteri  mangneettiventtiili saa "singnaalin" väkirehumoottorilta viivereleen välityksellä, pysyy suljettuna 15 sekunttia ruuvin pyörityksen jälkeen. Hintaa kertyi takaporteille ehkä 500-700 euroa.   

Toinen ongelma oli umpilehmien möykkääminen niin, että kivennäisannostelijat eivät tahtoneet kestää. Moottorin sisällä on joku raskas komponentti, jonka johdot tahtoi katkeilla. Tilannetta ei auttanut vaikka syöttökoneistolla on eri runko, kuin muulla osalla. Lujasti päällä hakkaamalla muutama lehmä oppi sen verran syötävää saamaan, että mielenkiinto möykkäämiseen säilyi. Asia korjautui kun laitoin möykkäyskohtaan vanerit, jossa on näkyvillä naulan tyngät.