Ettei olkatappien laakerit ole juntturassa.

Kynnetyssä nuo parhaiten toimii, ei välttämättä Oksan 20-vuotiaan heinikon pienimisessä.
Hidashan tuo on vaikka 1000-perälläkin pyörittäisi.
"räätikäsmaat" tuolla on tullut ajettua, saa tasasyvyisen muokkauksen.
Kuvassa kk sitten jyrsittyä valkosipulimaata.

täälläpäin on ollut pitkään tapana poistella kivet pellosta, myös ne uudet mitä routa nostaa. Nytkin keväällä tuossa kivipuimuri kiersi peltoa ja tuli siisti kylvöalusta.

Joo ne kannattaa kerätä jo pieninä pois.
Kasvavat hyvää vauhtia, vallankin jos pellolle ajettu lujasti sontaa.

Patterirälläkästä ilmeisesti kyse kun kulmavaihde mainittiin.
Poratuuli voisi huolia, tuskin kyytimaksua kummempaa kouraan antaa.

Nuo omat lienee kvene E160. Jonkun vuoden tuota natikkaa nuoremmat, eli vajaa 40v

on kuiteski vissiin ollu leikkurit paikallaan eikä romulavalla. On näemmä vielä sellasiakin jotkahallitsee tuon kyntämisen eikä pelkästään uhoo netissä kyntämisiään.

Kyllä se onnistuu kun on uudenkarheet vehkeet..
Piti kesken hommien käydä huuhtelemassa västäräkinpesä pois pakosarjan päältä kun rupesi lykkäämään pellinalta valkeeta.

Tänään meni nurin n. 15 vuotias heinikko.
Hyvin se totteli kwernelandeja.
Päisteet pikkasen mielenkiintoisimpia, vallankin kun piti kääntää pellolle päin.

Muija toi kevään korvalla maitokaupasta 1/2 kg pussin mukuloita.
Jonkun viikon ne pyöri köökin pöydällä ja lykkäsin ne pottumaan päähän.
Aamuste kiskoin ne ylös kun pläntti tarkoitus murskata.
Aika hyvä saalis tuli puolestakilosta.

Hyvin ulottuu avantilla pikku jiiäffään.
Ainakin puolituntia saa kauhoa sontaa rattaille kun suurin osa menee hapantuneesta pohjasta läpi.

Eipä kait siinä  isosti menetä jos huiskalla vetää siemeniä ja jyrällä perässä.
Miksei hankmollakin jos sattuu perässä olemaan.

Onko niin kovaa ja sitkiää ettei vältit pysy maassa. Tietysti sellaista "siantonkimaa" sitkiää kynnöstäkin ilkiä ruveta pienimään. Ainakin S-piikin veturin menohalut hiipuu äkkiä kun piikit kerää pari mottia turpeita.
Melkein antaisin tuikeran roundupin, joskos juurakot olisi vähän hapantuneet talven aikana.

Täällä puhutaan kuivista heinistä ja kuivaheinistä.
Kuivaheinät pyrin tekemään max 15% kosteuteen, jotka verkotetaan ja kärrätään katonalle.
Nykyaikana nuokaan ei tahdo pysyä kuivina jossain harvaseinäisessä aluskatettomassa suulinräyskässä.
Kaiken hullumpia on ne muovitetut ka 75-80 rosenttiset.
Ei ole kosteutta tarpeeksi maitohappokäymiseen ja pienikin ilmavuoto saa paalin "hapantumaan"

Etelä-Satakunta.
Lumien jälkeen n. 220mm.

Tuolla sanotaan että varoaika olisi tarhaherneellä 35 vrk.
https://puutarha-sanomat.fi/arkistot/18707/

Köyliis aamulla vielä 10mm.
Viikon saldo 20+10+10.

Se on laitettava 500 sampoon 20" tyhjennystorvi jotta kaikki oulleet jyvät sopii kulkemaan.