Jees.
Kyllähän sen ylipaineen takuuvarmasti saa pois kun imureita laittaa. Tempun järkevyydestä en sitten tiedä jos alan ostamaan puhaltimia ja tekemään vanhaan kuivuriin poistopuolelle putkihelvettiä. eipä ne puhaltimet ja putket mitään ilmaisia ole ja sähköäkin ehkä vievät kaiken muun hyvän lisäksi.
Arskan pienemmistä puhaltimista täytyy kyllä sanoa se että ilmamäärältään mitään ihan huippuluokkaa ne ei ole. Ainakin Antti-teollisuuden väsäämä saman kokoinen (0,75kw) tuntuu että jaksaa puhaltaa roskaa ja ilmaa ulos paljon tehokkaammin... Tai sitten havainto on korvien välissä...

Totta tuokin kyllä että kyllähän pannua kuristamalla saisi ongelmaa pienemmäksi ja se kennostojen puunauskin voisi taas olla muutaman vuoden jälkeen tervetullutta. Tosin sitä perimmäistä ongelmaa se ei poista, normaali kuivauksessa tulevaa "kohtuutonta" ylipainetta.
Seuraavaksi sitten Ruotsålaista  peltiä  kehiin ja törnumi kotipihalle ( vai onko Tanskalainen)

Kysymys siis lähinnä Arska kuivureiden käyttäjille tai samaa ongelmaa ihmetteleville.
Vanhempaa s-mallia oleva arskan kaappi (n.270hl)  pannuna silloinen 6500S (myös 6000S olisi käynyt, mutta otettiin vähän reserviin tehoa jos kuivauskapasiteetin tarve kasvaa)

Ongelmana on aikamoinen ylipaine kuivatessa, lähinnä pohjakartiossa. Kun esim elevaattorin takana alapäässä olevan  "purkuluukun" avaa kesken kuivauksen niin puhaltaa kohtuullisen voimakkaasti silmille  ja jos auki unohtuu niin koko alakerta täynnä roskaa.
Käsittääkseni pohjaimurin ansiosta pohjakartion pitäisi olla alipaineisena kuivauksen joka vaiheessa, pohjaimuri pyörii oikeaan suuntaan, kokeiltu myös toisenlaista mallia pohjaimuria sekä poistoputken kokoa kasvatettu.

Kennojen päädyissä olevien ilmaläppien kanssa olen myös kokeillut, auki- kiinni asentoja, muttei nekään juuri auta asiaa. Lisäksi kaapin ihan alaosassa jokin läppä piensiementen kuivauksen takia muttei vaikutusta viljalla.

kuivausilman kuristaminen taas tuntuisi oudolta, koska pannu kuitenkin tähän s-malliin on suunniteltu.
Ongelma oikeastaan kuivauksen joka vaiheessa, ei pelkästään kuivalla viljalla.

Ärsyttää tuo pölytys tuonne alakertaan. Onko törmätty muualla/muilla merkeillä  samankaltaiseen ongelmaan.
Aika outo ongelma ja oikeastaan ollut koko kuivaamon käyttöajan vuodesta 2004. Vai onko koko kennosto  kasattu päin persettä...? 
Pitänee sitten asennuttaa toinen 630mm putki ilmalle poistopuolelle, sitten ei ainakaan sieltä voi ahdistaa.

Se kytkinvaijeri voisi tuntua aika hyvältä idealta, lähteä siitä. Sitä sitten ei tiedä minkälainen sorminäppäryys siinä pujottamisessa vaaditaan mutta eiköhän se onnistu.
Joo niin on käsittääkseni myös näissä pienemmissä 6100-6200 hydraulitoiminen kytkin, levypakkojen koossa tai määrässä taitaa olla eroa isompiin malleihin verrattuna (ainakin 6-syl. 100 sarjalaisiin)
Vaihteistona mulla on se perus karvalakki pq  18 eteen ja 6 pakilla.

 

Siis 6200 vuoden -96 malli mittarissa pyöreästi 5000h, kysymys kytkimen toiminnasta.
Mistä johtuu kytkinpolkimen "jäykkyys"? Tuntuu että saa tosissaan astua polkimen päälle, onko äijästä vanhemmiten tullut heikko vai kytkimestä lopun alkua...?
Huoltokohteita kytkimeen liittyen ei juuri ole,  säätö voisi jotain auttaa mutta erikoinen vaiva tullut viime aikoina.
Eikös nämä vanhat PermaClutch II pitänyt olla ydinsodan kestäviä vai joko alkaa kytkin remontti tulla eteen.
Kone on ollut viime vuodet etukuormain käytössä, vuodesta 2006 asennettu kuormain joten sitäkään rasitusta ei nyt ole koko käyttöikää.
Havaintoja? Kokemuksia?   

Jep. Juuri osittain sellaisia vastauksia kuin kuvittelinkin...
Ei vaineskaan, Kyseessä siis on viimeisimpiä oikeita "klassikko" peuroja ja sellaisena aion myös sen pitää, järkevällä tehon lisäyksellä tarkoitin lähinä sitä pientä lisätehoa jotta se 3m rapidi liikkuisi hiukka kevyemmin.(toden-näköisesti seuraavaksi ehdotetaan kylvökoneen vaihtoa, koska rattorista en luovu)
PS.  ktm:lle tiedoksi renkaiden vaihdon jälkeen ei tarvitse enää kiristellä niitä pyörienpultteja, hitsasin vanteet kiinni koska niin pääsin helpommalla   

nyt tarvis vanhaan sotapeuraan löytää muutama lisäpolle, elikkäs se -96 vuosmallin 6400. 3900h
Vertailin vähän  uudempiin 10  ja 20 sarjaan koneisiin mutta ilmoitetut teho erot olivat aika pieniä 6410 n.105hv ja 6420 110hv. Tietty jo 20 sarjalaisessa uudempi moottorityyppi. Tavoite olisi siis ainakin se 115-120 hv eli ollaanko vielä koneen kestävyyden kannalta säädyllisissä tehonlisäyksissä?
Kokemuksia vanhempien 100 sarjan jd:n "ruuvailusta"

Helou.
Vuosituhannen alun Rapidin 300c superia siis pitäis saada liikkumaan.
Kone on tuplaladoilla varustettu ja maat suureksi osaksi aitosavea.
Traktorivaihtoehdot ovat 100 sarjan vanhat jonnut eli 6400 tai 6800, nelipyttynen ehkä aavistuksen ketterämpämpi, mutta riittääkö pito ja voima, vähän ehkä kylvövauhtiakin pitäisi saada joten koneen ruuvaamiseksi taitaa mennä. Kokeilussa myös suorakylvöä.
6800 nyt pomminvarmasti vetää konetta mutta keväällä sillä olisi enemmän hyötyä lautasmuokkaimen ja äkeen veturina.
Olen kysellyt näistä rapidin vetotehontarpeesta eri varustein monenmoisista paikoista tietoa mutta jopa myyjien kesken ihmeen paljon ristiriitaista tietoa vetotehon tarpeesta. Äestettyyn savimaahan tai suorakylvettyyn savimaahan. kokemuksia tai kommentteja
hyvät uudet vuodet!

Olisi vähän kiinostusta 90 luvun eurokonetta suomen pellolle kiikuttaa, lähinnä britti, sakemanni tai ranskis koneet kiikarisssa.

Kahta vaihtoehtoa lähinnä olen ajatellut: MF 8130/8140 tai jonnun koneista 7600/7700 jenkkiperää. Mitäs mieltä tai kokemuksia ko. koneista. 7000-sarjan jd koneista olen ainakin kuullut että sitkeitä ja varmatoimisia olisivat. suomesta ainakin näitä on aika vaikea löytää ja hintakin varmaan vielä kammottaa.

Vastauksista päätellen siis vois olla harkinnan arvoinen kone. savimaita suurin osa joten varmaan pienempimikiekkoinen xl-mallisto jossa 56cm kiekot (kiinostais kyllä xxl 66cm kiekoilla) ja työleveytenä 4m. Voi kyllä tulla vetotehon tarve vastaan kun tarkoitus olis  6800  jonnu veturiksi valjastaa. taitaa mennä syötön lisäilyks koko homma...
onko kellään kokemuksia xxl malliston 4 metrin koneista n. 120-130hv vetokoneen kanssa?

kiinostais vähän XL- malliston  lautasmuokkain, mutta on taas vähän etukäteisepäilyjä ko. laitteita kohtaan.  56cm lautasilla, hinausvarustuksilla ja vetotehontarvekin oli vielä aika kohtuulinen. elikkäs lähinnä areksen lautasmuokkaimista jonkinlaista kokemusta tai palautetta olis kiva saada. Kannattako kiertää ja alkaa harkita multivan lautasmuokkainta tai "muutama" euronen lisää ja vääterin carrieria...

niin. kertapieraisulla ihan toinen kone pihaan. vois harkintaan laittaa vaikka 4050 ja 4055 sarjaa ehkäpä 4250 tai jotain muuta "vanhaa" kunnon rautaa! Harmi että niistäkin vielä pyydetään näköjään maltaita...

120 hevosta on kyllä jo aika roisi veto tuon ikäisestä 4-pyttyisestä.
Pidin myös aika hyvänä suorituksena realistin 168hv suoritusta, joten vedin johtopäätöksen että 3650:tä voisi hyvinkin saada sen 130-140hv ulos ilman jatkuvaa koneen parsimista.

hyvä tietää! 3050 ja 3650 taitaa olla ihan sama moottorityyppi 6359 DL / TL riippuen onko ahdettu. Tarkoitus olisi tosiaan sellainen 130-140 hummaa koneeseen jostain taikoa. Eli n. 15% tehonlisäys. Kevyeeseen käyttöön kuitenkin: keväällä äestys 7m äkeellä ja syksyisin viljakärryjen veturiksi (ja Ehkä myös lautasmuokaimen vetokoneeksi) Tunteja siis ei älyttömiä määriä per vuosi, eikä työkään mitään super-raskasta ole joten pitäis siis kestää...

vm -91 vakionahan n. 116hv, kuinka monta prosenttia mahtais uskaltaa hyvällä mielellä tuollaista 5,8l  vanhempaa kutos konetta uskaltaa ruuvata? lähinnä ajattelin sinne 130-140hv väliin. kone yleiskunnoltaan hyvä ja tunteja n. 6000. omakohtaisia kokemuksia tai kuulopuheita?