Kuten joku jo tuossa totesi niin...onhan se ihme että Yaran tutkimusasemalla saatiin tuonkaltainen tulos...

Kommentoin asiaa seuraavasti:

1. Yara/Kotkaniemi ei ole hankkinut ainetta meidän kautta eikä meillä luonnollisesti ole mitään tarkempaa tietoa siitä onko koe tehty käyttöohjeiden mukaisesti.

2. Tekstiosassa väitetään virheellisesti että suosituksen mukainen käyttö olisi alentanut satoa 2500 kg. Koska suositus on korvata puolet lannoitetypestä TwinN:lla niin  vertailukohde on väärin valittu. Ero täyden typpimäärän saaneen kasviin oli siis noin 1000 kg.

3. 130 kg typpeä saaneen vehnän sato oli noin 4000 kg. Ottaen huomioon että vuosi oli viljoille varsin hyvä niin vaikuttaa selvältä että noinkin vaatimaton satotaso on johtunut siitä että kasvusto on jostain syystä kärsinyt. Niitten tietojen pohjalta mitä ulkomailta oli saatu niin suositus on ettei TwinN käytetä kasvustossa joka ei ole hyvässä kasvukunnossa. Näin ollen ei ole ollenkaan yllättävää että tulos mitä Kotkaniemessä on saatu on ollut heikko. Ilmeisen tarkoitushakuisen kokeilun järjestämiseen tämä toki taisi sopia varsin hyvin.

Kokemuksistani omalla tilallani voin kertoa sen verran että multamaalla Kruunu-vehnä antoi 45 kg N+2xTwinN-käsittelyllä 6000kg/ha valkuaisen ollessa 12%. Samalla lohkolla 90 kgN ilman käsittelyä antoi 5800kg/ha valkuaisen ollessa 11.8%. Savimailla eri lohkoilla 75 kg N+2xTwinN antoi yleensä 5300-5500 kg/ha valkuaisen ollessa noin 11.5%. Suhteellisen hyviä tuloksia ottaen huomioon että tämä on Lapinjärvellä. Täällä Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson alueellahan valkuainen oli Suomen alhaisimpia.

Toki minulle siunaantui huonompiakin kokemuksia. Lohkoilla joissa oli maan rakenteen kanssa ongelmia ja heikompi kasvusto vaikuttaa siltä ettei aine vaikuta toivotulla tavalla. Näitten kokemusten valossa on ilmeistä että  on syytä voimakkaammin painottaa sitä että TwinN tulee käyttää nimenomaan hyvässä kasvukunnossa oleviin kasvustoihin.

Sori MatsAntas ja Petrit ja muut, että menin pilaan teidän tasokkaan keskustelun, mutta en vain malttanut olla vähän huutelematta.   
jatkakaa toki keskustelua, itsekin olen hyvin kiinnostunut tästä TwinN:stä, mutta jotenkin tuntuu, niinkuin täällä jo joku totesikin, että liian hyvää ollakseen totta... 

Ei tarvetta anteeksipyyntöön. Toki itsekriittisesti noteeraan moitteet siitä että olen kirjoittanut liian monisanaisesti. Totean kuitenkin että kritiikki kohdistui viestiin jonka olin kirjoittanut huhtikuussa joten enpä tiedä onko kovinkaan mielekästä keskustella juuri siitä enää tässä vaiheessa.

Syy miksi tämä viestiketju on noussut pintaan on kuitenkin se että kirjoitin pari päivää sitten kertoen omista kokemuksistani. Mikä on tainnut jäädä pahasti muitten viestien varjoon.

No niin, syystyöt alkavat olla tehtyjä ja onkin aika yrittää perehtyä kesän tuloksiin. Valitettavasti näyttää kestävän melko kauan ennen kuin saadaan tuloksia niistä kokeista joita on tehty koeasemilla. Siksi voin tässä vaiheessa vain kertoa omista kokemuksistani tilallani.

Kokeilin sekä ohralla (Saana) että vehnällä (Kruunu) siten että osa lohkosta sai 90 kg N ilman TwinN ja osa sai 45 kg N + 2x TwinN. Lannoitteena Y1. Ohra oli savikolla ja vehnä multamaalla. Tautitorjuntaa ei tehty.

Sato ja valkuainen olivat seuraavanlaisia: Ohra 45 kg N+ 2x TwinN: 5300 kg/ha ja valkuainen 11,3%. 90 kg N: 5400 kg/ha ja 11,2%.
Vehnä: 45 kg N+ 2x TwinN: 6000 kg/ha ja 12%. 90 kg N: 5800 kg/ha ja 11,8%.

Ottaen huomioon millainen kesä oli kyseessä voi tietty jälkiviisaasti harmitella sitä ettei tullut kokeiltua korkeaa typpitasoa yhdistettynä TwinN-käsittelyyn. Todennäköisesti tulos valkuaisen osalta olisi voinut olla erittäin hyvä.


Valkuaisen mittaushan ei ole niin tarkkaa että prosenttikymmenyksen heitolla voi vetää mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Myönteistä kuitenkin on että mitattu valkuainen on samaa tasoa kuin vertailukohteessa. Ainakaan ei voida sanoa että satoa olisi muodostettu valkuaisen kustannuksella.

Ainakin näitten tulosten valossa näyttää kyllä siltä että TwinN voi toimia myös Suomessa.

Hinnoista sen verran että neuvottelemme paraikaa päämiehemme kanssa tavoitteena saada hintaa alaspäin. Uskon ja toivon että meillä on tämän asian suhteen pian myönteistä kerrottavaa.

Mats Antas

Puinnithan ovat muilta osin pahasti kesken edelleen mutta sen lohkon osalta ( Saana ohraa) josta siinä aiemmassa ketjussa oli maininta voin todeta seuraavaa:
Ero lopullisessa sadossa oli mittauksen perusteella se sama 100 kg kuin lehtivihreämittauskin ennusti. Käytännössä ero on niin pieni että mahtuu mielestäni virhemarginaaliin.

Sato oli siis 90 kg N saaneen osalta 5400 kg/ha. 45 kg N + 2x TwinN antoi satoa 5300 kg/ha. Hehtolitrapaino molemmissa sama 66 kg. Valkuaisen osalta minulla ei ole vielä tätä kirjoitettaessani tuloksia käytettävissä.

Lohkolla ei tehty muilta osin muita toimenpiteitä kuin rikkaruiskutus. 

Tällä savikolla satotaso oli mielestäni varsin hyvä. Voidaan kyllä todeta että tällä maalajilla ei viiden tonnin satoja saada niin pienellä lannoitemäärällä. Eli ainakin tässä tapauksessa aine on selkeästi toiminut. Mutta totta kai tämä on vain yksi kokemus yhdeltä lohkolta. Odotan itsekin myös muitten kokemuksia. Tarkoituksemme onkin tehdä kysely ainetta ostaneille jotta saadaan kattavampi kuva kokemuksista.

Mutta tämä tietenkin vasta puintien jälkeen.

Lyhyt väliaikaraportti tässä vaiheessa. Kävin tänään (30.6)lehtivihreämittauksella (mikä minun osaltani on uusi toimenpide ja siksi en osaa ottaa kantaa siihen kuinka hyvin satoennuste yleensä pitää paikkansa käytännössä).

Kyseessä on Saana-ohra joka on kylvetty 15.5 ja pelto on jaettu kahteen osaan. Savimaa. Kylvöjen jälkeen on satanut 54 milliä. Lämpösummaa en valitettavasti kirjannut ylös mutta ainakin täällä Lapinjärvellä alkukesä on ollut varsin viileä.

Peltoa  on käsitelty seuraavasti:

1. 90 kg N kylvön yhteydessä.

2. 45 kg N kylvön yhteydessä.  TwinN- ruiskutus 8.6.
Toinen TwinN-ruiskutus 27.6.

Tautitorjuntaa ei ole tehty.

Satoennuste on 90 kg N saaneen osalta 6200 kg. TwinN-käsitellyn osan ennuste on 6100 kg.

Näin kesken kasvukautta en ryhdy ottamaan sen kummemmin kantaa ennusteen kilomääriin. Mutta sen verran kuitenkin että ainakin tässä vaiheessa voi mielestäni edelleen odottaa että puolitettu lannoitus + TwinN antaisi saman sadon.

Sen verran alkavat kevättyöt painamaan päälle että on pakko keskittyä enemmän niihin kuin kirjoittamiseen. Todettakoon tässä vaiheessa kuitenkin että yhtiökumppaniini, joka on muuten opiskellut biokemiaa ja toimii yhtiön toimitusjohtajana, voidaan ottaa yhteyttä milloin tahansa. Joko puhelimitse, 050-5308850, tai sähköpostitse.

Muutama kommentti kuitenkin viesteihin: Joku piti markkinointia Tv-shop:tyylisenä. Tähän voin vain todeta että aika pitkälle kyseessä on suoraan käännetystä materiaalista eli kritiikki osuu siltä osin ennemmin päämieheemme. Tuskinpa itse tuote kuitenkaan siitä miksikän muutu.

Tulemme siis tekemään viljelykokeita jotka ovat normaalit ehdot täyttäviä. Resurssimme ovat kuitenkin rajalliset ja siksi on selvää ettei ensi alkuun saada mitään kaiken kattavia tuloksia. Maa on kuitenkin laaja ja olosuhteet eri osissa erilaiset. Teemme kolmen vuoden seurantatutkimuksia samoissa paikoissa. Tänä kesänä muutamassa paikassa, ensi kesänä taas lisää Paljonhan kaikki riippuu resursseista ja myynnin määrästä. Eli ehdottomasti olen samaa mieltä siitä mitä useat kirjoittajat tuovat esille tutkimusten tärkeydestä. Juupaeipäsväittely mihin keskustelu tässä vaiheessa helposti voi kääntyä ei tietenkään ole millään tavalla hedelmällinen.

Koska menetelmä on uusi niin on joka tapauksessa järkevää että tilatasolla aloitetaan kokeilemalla vain osalle peltoja. Tässä yhteydessä mainostaisin muuten vaihtoehtoa jossa käytetään TwinN lohkoilla joita (joutuu) lannoittamaan perustason mukaan. Perustasohan ei yleensä ole riittävä kasville ja näin ollen käyttö tulisi näkymään satolisäyksenä. Tämä siis edullisena vaihtoehtona jos epäilyttää lähteä puolittamaan normaalia lannoitustasoa. Kokeilu ei siis rahassa mitattuna ole mikään kovin suuri rasite. Verrattuna vaikka moniin muihin maatalouden kuluihin. Vertaus baarikierrokseen on vähän huono omalta osaltani kun viinapää on sen verran huono....

Kysymykseen siitä miten ympäristötukibyrokraatit suhtautuvat vastaan että jos tarkoitetaan tarkastajia niin eivät mitenkään. Ei kukaan EU-tarkastaja voi sanoa yhtään mitään vaikka lannoittaisi muuten max-tason mukaan ja sen lisäksi vielä TwinN päälle. Eihän tuote itse sisällä typpeä vaan se on kasvien kasvua edistävä maanparannusaine joka sitoo typpeä.

Muuten olen sitä mieltä että tuote avaa aika mielenkiintoisia mahdollisuuksia tukipolitiikan suhteen. Oletan että nousevia maataloustukia voidaan saavuttaa lähinnä ympäristötuen puolella ja silloinkin kenties vain jos sitoutuu tiukempiin ehtoihin. Olisihan esim sitoutuminen lannoitekäytön vähentämiseen aika mielenkiintoinen vaihtoehto jos tietää voivansa korvata sen muulla konstin.

Petrin kommenttiin viitaten totean että tässä on kyllä eniten kyseessä vaihtoehto 1 eli kyllä valmistaja haluaa pitää salassa uuden tuotteen kaikki tietotaitoasiat. Nettisivuillamme www.twinn.fi pystyy lataamaan käyttöohjeet yms, joista käy ilmi mikrobiperheiden nimet, mutta ei valmistaja kerro tarkempaa, ei tietenkään. Tuotetta on kehitetty yli 10 vuotta ja siihen on uhrattu rahaa ja aikaa valtavasti. Kaikki uudet innovaatiot pyritään pitämään salassa mahdollisimman pitkään, kunnes kilpailijoita alkaa kuitenkin jostain tulemaan.

Olen opiskeluihin liittyen vähän tutustunut typensidontaan ja minulle on tullut käsitys, että Suomen lyhyt mutta vähäluminen kesä ei suosi näitä pöpöjä?

endofyyttinen-sanan kun tuolta etsii ennen puoliväliä:

http://personal.inet.fi/yritys/elomestari/typpiymppi/sidonta.htm

Tuon kirjoittaja toivottavasti kertoo lisää. Kandassakin myydään, sieltä kun löytäisi tutkimustuloksia.

Kiitos vastauksesta. Niin, olikohan otsikkovalintani hiukan huono kun ei ole osallistunut vielä enemmän henkilöitä keskusteluun.

Kanadassakin tuote on tullut myyntiin. Valitettavasti minulla ei vielä ole tutkimustuloksia sieltä tässä vaiheessa.

Suomen kesästä toteaisin että lämpötilan osalta se ei kovin merkittävästi poikkea esim Englannin kesästä (missä TwinN siis on toiminut erittäin hyvin). Joten en usko että tuotteen toimivuus jää kiinni lämpötilasta ainakaan. Toki kasvukausi täällä on lyhyempi kuin Englannissa enkä osaa ottaa kantaa minkälainen haitta juuri se seikka mahdollisesti on.

TwinN on tosiaankin eri typpibakteerien cocktail. Osa toimii juurten pinnalla ja osa endofyyttinä kasvin sisällä.

Tuotteen bakteerit sitovat typpeä mutta sen lisäksi niillä on muitakin vaikutuksia. Mm se että muodostavat indoetikkahappoa joka kiihdyttää juuriston kasvua. Viesti jonka olen saanut kun olen keskustellut kotimaisten asiantuntijoiden kanssa on ollut suurin piirtein seuraava: " TwinN voi ihan hyvin toimia luvatulla tavalla (siis antaa saman sadon puolittuneella typpilannoituksella). Todennäköisesti teho perustuu kuitenkin eri vaikutusten yhteissummaan. Eli bakteerit sitovat typpeä mutta sen lisäksi kasvin suurempi juuristo ottaa myös lisää ravinteita maasta ym".

Tutkija tietenkin suhtautuu asioihin omalla tavallaan. Eli pitäisi tieteellisesti todistaa että hyvä lopputulos johtuu nimenomaan siitä että bakteerit ovat sitoneet typpeä ilmasta. Kuten Cosmic Cowboyn linkkistäkin hiukan käy ilmi, tämän todistaminen ei liene ihan yksinkertaista. Minä taas viljelijänä suhtaudun asiaan pragmaattisesti: Tärkeintä on se että TwinN toimii käytännön tasolla, toisin sanoen saadaan hyvä sato puolitetulla typpilannoituksella. Tulipa se puuttuva typpi sitten vain osittain ilmasta.

Pitkän pohdinnan jälkeen päätin kirjautua tänne ja kertoa oma näkemykseni TwinN-tuotteesta ja hiukan taustatietoa siitä miten se on tiensä Suomen markkinoille löytänyt.

Olen siis viljelijä itsekin. Ihan niin kuin kaikki muutkin olen minäkin tyrmistyneenä seurannut lannoitteiden hinnannousua ja miettinyt vaihtoehtoja. Satuin viime kesänä lukemaan jutun Käytännön Maamiehessä jossa kerrottiin tästä tuotteesta Englannissa. Kiinnostuin ja ryhdyin selvittelemään asiaa. Tarkoituksena tuoda sitä omaan käyttöön.

Pian kuitenkin kävi ilmi että myös maahantuonti laajemmassa skaalassa olisi mahdollista ja niinpä solmimme yhdessä ystäväni, markkinoinnin ammattilaisen, kanssa sopimuksen maahantuonnista yhtiömme kautta. Koska siis olen viljelijä (ja olen myös toiminut aktiivisesti tuottajajärjestössä) niin olen hiukan hämmentyneenä noteerannut että jotkut ovat epäilleet aikeitamme. Haluan siksi hyvin jyrkästi sanoutua irti epäilyksistä että kyseessä olisi vain jonkinlainen rahastusoperaatio ja yritys huijata viljelijöitä.

Tarkoitus on pelata avoimin kortein ja haluan kertoa tuotteesta kaiken sen minkä tiedän. Toisaalta myös myönnän että vastauksia kaikkiin kysymyksiin ei vielä ole. Ajan ja saatujen käytännön kokemusten kautta toivon kuitenkin että myös avoimiin kysymyksiin saadaan käyttökelpoisia vastauksia.

TwinN on siis täysin uusi tuote Suomen markkinoilla. Tämän johdosta on selvää että on syytä olla hiukan varovainen markkinoinnin sanakäänteissä. Tulokset ulkomailla hyvin erilaisista olosuhteista ovat kuitenkin sen verran lupaavia että koen että on aiheellista kokeilla sitä myös Suomessa.

Englanninkielisen materiaalin kääntäminen suomeksi on ollut varsin haastava tehtävä. Toisaalta on selvää ettei tekstejä voida juurikaan muokata mutta toisaalta suora käännös ei aina tunnu kovin luontevalta suomalaisesta näkökulmasta katsottuna. TwinN on tosiaankin toiminut hyvin monilla kasveilla ulkomailla ja  sitä voikin riskittömästi käyttää mille kasville tahansa. Ymmärrän kuitenkin että sellaiset ilmaisut jotka viittaavat että "käy kaikkeen" eivät ole luottamusta herättäviä.

Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan mahdollista vielä tehdä rajavetoa sille mille kasveille tuote sopii kaikkein parhaiten. Tulemme tekemään kaikki normit täyttäviä viljelykokeita. Sen lisäksi olisi erittäin arvokasta jos mahdollisimman moni olisi valmis kokeilemaan itse. Yksi vuosi ei vielä kerro välttämättä koko totuus mutta mahdollisimman laajojen käyttökokemusten kautta toivon että voimme  tarkentaa ohjeitamme siltä osin kuin se on tarpeen.

Tietoja (ja tilauslomake ) löytyy osoitteesta www.twinn.fi sekä päämiehemme sivustolta www.mapletoninternational.com .

Yleinen keskustelu ympäristöstä ja maataloudesta ei kaikilta osin ole mieltä ylentävä. Yritykset tehdä meistä viljelijöistä syntipukkeja ei tietenkään ilahduta ketään meistä. Näyttää kuitenkin vääjäämättä siltä että paineet vähentää lannoitteiden käyttöä vain jatkuvat ja kasvavat. Tämähän johtaa ongelmiin sekä satomäärien kuin myös laadun suhteen. Ratkaisuja näihin ongelmiin siis tarvitaan.
TwinN voisi hyvin olla yksi ratkaisu.