Pitkän pohdinnan jälkeen päätin kirjautua tänne ja kertoa oma näkemykseni TwinN-tuotteesta ja hiukan taustatietoa siitä miten se on tiensä Suomen markkinoille löytänyt.

Olen siis viljelijä itsekin. Ihan niin kuin kaikki muutkin olen minäkin tyrmistyneenä seurannut lannoitteiden hinnannousua ja miettinyt vaihtoehtoja. Satuin viime kesänä lukemaan jutun Käytännön Maamiehessä jossa kerrottiin tästä tuotteesta Englannissa. Kiinnostuin ja ryhdyin selvittelemään asiaa. Tarkoituksena tuoda sitä omaan käyttöön.

Pian kuitenkin kävi ilmi että myös maahantuonti laajemmassa skaalassa olisi mahdollista ja niinpä solmimme yhdessä ystäväni, markkinoinnin ammattilaisen, kanssa sopimuksen maahantuonnista yhtiömme kautta. Koska siis olen viljelijä (ja olen myös toiminut aktiivisesti tuottajajärjestössä) niin olen hiukan hämmentyneenä noteerannut että jotkut ovat epäilleet aikeitamme. Haluan siksi hyvin jyrkästi sanoutua irti epäilyksistä että kyseessä olisi vain jonkinlainen rahastusoperaatio ja yritys huijata viljelijöitä.

Tarkoitus on pelata avoimin kortein ja haluan kertoa tuotteesta kaiken sen minkä tiedän. Toisaalta myös myönnän että vastauksia kaikkiin kysymyksiin ei vielä ole. Ajan ja saatujen käytännön kokemusten kautta toivon kuitenkin että myös avoimiin kysymyksiin saadaan käyttökelpoisia vastauksia.

TwinN on siis täysin uusi tuote Suomen markkinoilla. Tämän johdosta on selvää että on syytä olla hiukan varovainen markkinoinnin sanakäänteissä. Tulokset ulkomailla hyvin erilaisista olosuhteista ovat kuitenkin sen verran lupaavia että koen että on aiheellista kokeilla sitä myös Suomessa.

Englanninkielisen materiaalin kääntäminen suomeksi on ollut varsin haastava tehtävä. Toisaalta on selvää ettei tekstejä voida juurikaan muokata mutta toisaalta suora käännös ei aina tunnu kovin luontevalta suomalaisesta näkökulmasta katsottuna. TwinN on tosiaankin toiminut hyvin monilla kasveilla ulkomailla ja  sitä voikin riskittömästi käyttää mille kasville tahansa. Ymmärrän kuitenkin että sellaiset ilmaisut jotka viittaavat että "käy kaikkeen" eivät ole luottamusta herättäviä.

Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan mahdollista vielä tehdä rajavetoa sille mille kasveille tuote sopii kaikkein parhaiten. Tulemme tekemään kaikki normit täyttäviä viljelykokeita. Sen lisäksi olisi erittäin arvokasta jos mahdollisimman moni olisi valmis kokeilemaan itse. Yksi vuosi ei vielä kerro välttämättä koko totuus mutta mahdollisimman laajojen käyttökokemusten kautta toivon että voimme  tarkentaa ohjeitamme siltä osin kuin se on tarpeen.

Tietoja (ja tilauslomake ) löytyy osoitteesta www.twinn.fi sekä päämiehemme sivustolta www.mapletoninternational.com .

Yleinen keskustelu ympäristöstä ja maataloudesta ei kaikilta osin ole mieltä ylentävä. Yritykset tehdä meistä viljelijöistä syntipukkeja ei tietenkään ilahduta ketään meistä. Näyttää kuitenkin vääjäämättä siltä että paineet vähentää lannoitteiden käyttöä vain jatkuvat ja kasvavat. Tämähän johtaa ongelmiin sekä satomäärien kuin myös laadun suhteen. Ratkaisuja näihin ongelmiin siis tarvitaan.
TwinN voisi hyvin olla yksi ratkaisu.

Olen opiskeluihin liittyen vähän tutustunut typensidontaan ja minulle on tullut käsitys, että Suomen lyhyt mutta vähäluminen kesä ei suosi näitä pöpöjä?

endofyyttinen-sanan kun tuolta etsii ennen puoliväliä:

http://personal.inet.fi/yritys/elomestari/typpiymppi/sidonta.htm

Tuon kirjoittaja toivottavasti kertoo lisää. Kandassakin myydään, sieltä kun löytäisi tutkimustuloksia.

Olen opiskeluihin liittyen vähän tutustunut typensidontaan ja minulle on tullut käsitys, että Suomen lyhyt mutta vähäluminen kesä ei suosi näitä pöpöjä?

endofyyttinen-sanan kun tuolta etsii ennen puoliväliä:

http://personal.inet.fi/yritys/elomestari/typpiymppi/sidonta.htm

Tuon kirjoittaja toivottavasti kertoo lisää. Kandassakin myydään, sieltä kun löytäisi tutkimustuloksia.

Kiitos vastauksesta. Niin, olikohan otsikkovalintani hiukan huono kun ei ole osallistunut vielä enemmän henkilöitä keskusteluun.

Kanadassakin tuote on tullut myyntiin. Valitettavasti minulla ei vielä ole tutkimustuloksia sieltä tässä vaiheessa.

Suomen kesästä toteaisin että lämpötilan osalta se ei kovin merkittävästi poikkea esim Englannin kesästä (missä TwinN siis on toiminut erittäin hyvin). Joten en usko että tuotteen toimivuus jää kiinni lämpötilasta ainakaan. Toki kasvukausi täällä on lyhyempi kuin Englannissa enkä osaa ottaa kantaa minkälainen haitta juuri se seikka mahdollisesti on.

TwinN on tosiaankin eri typpibakteerien cocktail. Osa toimii juurten pinnalla ja osa endofyyttinä kasvin sisällä.

Tuotteen bakteerit sitovat typpeä mutta sen lisäksi niillä on muitakin vaikutuksia. Mm se että muodostavat indoetikkahappoa joka kiihdyttää juuriston kasvua. Viesti jonka olen saanut kun olen keskustellut kotimaisten asiantuntijoiden kanssa on ollut suurin piirtein seuraava: " TwinN voi ihan hyvin toimia luvatulla tavalla (siis antaa saman sadon puolittuneella typpilannoituksella). Todennäköisesti teho perustuu kuitenkin eri vaikutusten yhteissummaan. Eli bakteerit sitovat typpeä mutta sen lisäksi kasvin suurempi juuristo ottaa myös lisää ravinteita maasta ym".

Tutkija tietenkin suhtautuu asioihin omalla tavallaan. Eli pitäisi tieteellisesti todistaa että hyvä lopputulos johtuu nimenomaan siitä että bakteerit ovat sitoneet typpeä ilmasta. Kuten Cosmic Cowboyn linkkistäkin hiukan käy ilmi, tämän todistaminen ei liene ihan yksinkertaista. Minä taas viljelijänä suhtaudun asiaan pragmaattisesti: Tärkeintä on se että TwinN toimii käytännön tasolla, toisin sanoen saadaan hyvä sato puolitetulla typpilannoituksella. Tulipa se puuttuva typpi sitten vain osittain ilmasta.

Tulipa se puuttuva typpi sitten vain osittain ilmasta.

Jostainhan se tulee. Typellä kun ei ole maaperässä mineraalista varastoa, kuten muilla ravinteilla. Tästähän juuri oli keskustelua aiemmin: Päätyykö ilman typpi suoraan mikrobien kautta kasviin jollakin hyötysuhteella, vai meneekö se maaperän nälkäisten mikrobien ruokkimiseen jolloin kokonaishyöty laskee, koska lopulta kasviin päätyvän typen osuus on melko pieni.

Indoetikkahappo? Siis indoli- tai indolyylietikkahappo? Indolyylietikkahappo IAA on yksi yleisimmistä auksiinityyppisistä kasvihormoneista, joka sopivina pitoisuuksina kasvattaa kasviverson pituutta, mutta EHKÄISEE juuren pituuskasvua. Olen sitä itsekin tutkinut eräässä harjoitustyössä. Jos puhumme eri asiasta, niin ok.

Hieno asia, jos toimii. Tutkia vaan pitäisi ennenkuin hutkitaan. Nimittäin endofyyttisienissä on sellaisia, jotka kehittävät isäntäkasvissa myrkkyjä, jotka joutuvat edelleen karjan ravinnoksi.
Eräs väitös: Endofyyttisienet

Pragmaattinen suhtautuminen voi riittää, mutta kyllä kentällä kaivataan lisätietoa- oikeasti. Mutta myös toiveikkaana. Mitä mikrobeja tämä "koktail" mahtaa sisältää?

Ensivaikutelma TwinN valmisteesta on, että se on liian hyvää ollakseen totta. JOs se on totta, sillä tulee olemaan suuri merkitys, siksi tieteelliset kokeet ovat ihan välttämättömät.

Tulipa mieleen että mitenköhän ympäristötukibyrokraatit suhtautuvat tähän 

Kemiallisen viljelyn kannattajana tuntuu et on vähän "TV-Shop" meininkiä. En toki lyttää ajatusta, mut silti........ Pitäs jonkun muun käyttää ensteks, vaikka naapurin. Sit vois kattoo miten toimii.

Olen opiskeluihin liittyen vähän tutustunut typensidontaan ja minulle on tullut käsitys, että Suomen lyhyt mutta vähäluminen kesä ei suosi näitä pöpöjä?

endofyyttinen-sanan kun tuolta etsii ennen puoliväliä:

http://personal.inet.fi/yritys/elomestari/typpiymppi/sidonta.htm

Tuon kirjoittaja toivottavasti kertoo lisää. Kandassakin myydään, sieltä kun löytäisi tutkimustuloksia.

Joo,vaikea kysymys, onko tuote totta vai tarua. Itse en ole nähnyt "vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa" dataa, joka tukisi tuotteen menestymistä meillä.

Mutta, mutta...

Nykyään Typpiympissäkin (siis Rhizobium, tunnettu ja hyvin dokumentoitu juttu) lupaamme, että bakut pysyvät siemenen pinnalla hengissä jopa viikon ymppäyksestä kylvöön. Ja Naturcomin pillereissä kuukausia. Jos lukee tuota tiedettä, niin ei ole julkaistu reseptejä, jotka toimisivat. Mutta kun hakee ideoita patenteista, keskustelee luottamuksellisesti oikeiden ihmisten kanssa ja puristaa labrassa pitkään, niin yllättäen se onkin mahdollista. Ja maailmalta löytyy muitakin valmistajia, joiden lupaukset ovat ihan toista kuin "julkaistut" reseptit ja jotka todistetusti (riippumaton tutkimus) myös toimivat niin.

Joskus hämmästelin tätä omalle "akateemiselle suojelusenkelilleni" yliopistolla. Hän vain totesi lakonisesti, että bioalalla
1 parhaat innovaatiot pidetään salaisina
2 toiseksi parhaat patentoidaan (sekin on yhdenlainen julkaisu)
3 epäonnistuneista kirjoitetaan julkaisu

Koska TwinNistä ei esitemateriaalissa kerrota oikeastaan juuri mitään (näin mikrobiologin silmin), niin tuote asettuu luokkaan 1. Silloin ainoa tapa todistaa tuotteen toimivuus on viljelykoe riittävän monella toistolla (rinnakkaisella) halutuissa oloissa. Jos sato tai muu haluttu ominaisuus poikkeaa tilastollisesti merkitsevästi kontrolliruudusta, niin valitulla todennäköisyydellä (yleensä 95%) tuotteella on vaikutusta. JOS tarjolla olisi tarkkaa tietoa itse tuotteesta (bakteerilajit, -kannat), niin voitaisiin tietysti hakea vaikutusta tarkemmin ja saadaan ehkä herkemmin vaikutus esille, mutta viime kädessä käytännön viljelyn kannalta sato ratkaisee. Ja sen mittaaminen on suht. selkeää.

Monessa muussakin asiassa meillä ei oikeasti ole tarkkaa tietoa vaikutusmekanismeista ym., mutta jos homma riittävän suurella todennäköisyydellä toimii, niin ei käytännön kannalta olekaa tarpeen tietää kaikkea teoriaa takana. Vähän kuin ska-miehet aikanaan: "fuck art, let's dance!"

Eli itse suhtaudun kuitenkin avoimin mielin ja itse tällaisena low-input luomuviljelijänä toivoisin, että tuote aidosti toimii - se tulisi tarpeeseen. Eikä sen menestys ole pois tästä Rhizobium-ymppibusineksestakaan, emme suoraan kilpaile keskenään. Tähänastisen dokumentaation pohjalta en kovin kallista viskiä osta kuitenkaan vedonlyöntiin kumpaankaan suuntaan.

Se IAA muuten erittäin pieninä pitoisuuksina kiihdyttää juuriston kasvua, suurissa jarruttaa. Tämän ovat aikanaan havainneet asiaa tutkineet veljet venäläiset, joilla ennen Suuren ja Mahtavan romahtamista oli Pietarissa erittäin korkeatasoista tutkimusta aiheesta. Silloisen tiedon mukaan näiden assosiatiivisten mikrobien toimivuus keskimäärin heikkeni ilmaston kylmetessä. Mutta siitä on jo lähes parikymmentä vuotta, näistä keskusteluista.

Palaan vielä maahantuojan kanssa asiaan, eiköhän tästä koetoimintaa saada aikaiseksi!

Petri

Pittää kokkeilla sit sen näkee, no ei kokkeilu niin kallista ole, jättää yhen baarikierroksen käymättä siin se on  kulut peitety 

Sen verran alkavat kevättyöt painamaan päälle että on pakko keskittyä enemmän niihin kuin kirjoittamiseen. Todettakoon tässä vaiheessa kuitenkin että yhtiökumppaniini, joka on muuten opiskellut biokemiaa ja toimii yhtiön toimitusjohtajana, voidaan ottaa yhteyttä milloin tahansa. Joko puhelimitse, 050-5308850, tai sähköpostitse.

Muutama kommentti kuitenkin viesteihin: Joku piti markkinointia Tv-shop:tyylisenä. Tähän voin vain todeta että aika pitkälle kyseessä on suoraan käännetystä materiaalista eli kritiikki osuu siltä osin ennemmin päämieheemme. Tuskinpa itse tuote kuitenkaan siitä miksikän muutu.

Tulemme siis tekemään viljelykokeita jotka ovat normaalit ehdot täyttäviä. Resurssimme ovat kuitenkin rajalliset ja siksi on selvää ettei ensi alkuun saada mitään kaiken kattavia tuloksia. Maa on kuitenkin laaja ja olosuhteet eri osissa erilaiset. Teemme kolmen vuoden seurantatutkimuksia samoissa paikoissa. Tänä kesänä muutamassa paikassa, ensi kesänä taas lisää Paljonhan kaikki riippuu resursseista ja myynnin määrästä. Eli ehdottomasti olen samaa mieltä siitä mitä useat kirjoittajat tuovat esille tutkimusten tärkeydestä. Juupaeipäsväittely mihin keskustelu tässä vaiheessa helposti voi kääntyä ei tietenkään ole millään tavalla hedelmällinen.

Koska menetelmä on uusi niin on joka tapauksessa järkevää että tilatasolla aloitetaan kokeilemalla vain osalle peltoja. Tässä yhteydessä mainostaisin muuten vaihtoehtoa jossa käytetään TwinN lohkoilla joita (joutuu) lannoittamaan perustason mukaan. Perustasohan ei yleensä ole riittävä kasville ja näin ollen käyttö tulisi näkymään satolisäyksenä. Tämä siis edullisena vaihtoehtona jos epäilyttää lähteä puolittamaan normaalia lannoitustasoa. Kokeilu ei siis rahassa mitattuna ole mikään kovin suuri rasite. Verrattuna vaikka moniin muihin maatalouden kuluihin. Vertaus baarikierrokseen on vähän huono omalta osaltani kun viinapää on sen verran huono....

Kysymykseen siitä miten ympäristötukibyrokraatit suhtautuvat vastaan että jos tarkoitetaan tarkastajia niin eivät mitenkään. Ei kukaan EU-tarkastaja voi sanoa yhtään mitään vaikka lannoittaisi muuten max-tason mukaan ja sen lisäksi vielä TwinN päälle. Eihän tuote itse sisällä typpeä vaan se on kasvien kasvua edistävä maanparannusaine joka sitoo typpeä.

Muuten olen sitä mieltä että tuote avaa aika mielenkiintoisia mahdollisuuksia tukipolitiikan suhteen. Oletan että nousevia maataloustukia voidaan saavuttaa lähinnä ympäristötuen puolella ja silloinkin kenties vain jos sitoutuu tiukempiin ehtoihin. Olisihan esim sitoutuminen lannoitekäytön vähentämiseen aika mielenkiintoinen vaihtoehto jos tietää voivansa korvata sen muulla konstin.

Petrin kommenttiin viitaten totean että tässä on kyllä eniten kyseessä vaihtoehto 1 eli kyllä valmistaja haluaa pitää salassa uuden tuotteen kaikki tietotaitoasiat. Nettisivuillamme www.twinn.fi pystyy lataamaan käyttöohjeet yms, joista käy ilmi mikrobiperheiden nimet, mutta ei valmistaja kerro tarkempaa, ei tietenkään. Tuotetta on kehitetty yli 10 vuotta ja siihen on uhrattu rahaa ja aikaa valtavasti. Kaikki uudet innovaatiot pyritään pitämään salassa mahdollisimman pitkään, kunnes kilpailijoita alkaa kuitenkin jostain tulemaan.

MattsAntasin viimeinen vastaus valottaa jo sitä ajatusta, mikä minulla heräsi.

Lannoituksen perustasoja ei tietysti enää ole, mutta varsinkin vehnällä tulee esiin ongelma silloin, kun lohkolla ei ole ollut viiden vuoden aikana vehnää. Kovilla mailla 4000 kg:n satotavoitteella nykyisillä vehnälajikkeilla tulee maksimityppitasolla yli 4000 kg vehnää, jossa ei ole valkuaista. Jos haluaa valkuaista, pitää satotavoite tiputtaa 3000 kiloon ja sitten puuttuva typpi antaa tähkimisvaiheessa, jolloin voi saada kauppakelpoista vehnää mutta vain sen 3 tonnia.

Olisikin mielenkiintoista tietää, miten TwinN toimii valkuaisen nostajana myöhemmin ruiskutettuna, jolloin ilmatkin ovat lämpimämpiä, ja mihin aikaan tuo ruiskutus pitäisi sitten tehdä? Tältä osin olen samaa mieltä, jos homma toimii, sillä on uusilla savikoilla vehnän viljelyssä mahdollisesti suuri merkitys.

MattsAntasin viimeinen vastaus valottaa jo sitä ajatusta, mikä minulla heräsi.

Lannoituksen perustasoja ei tietysti enää ole, mutta varsinkin vehnällä tulee esiin ongelma silloin, kun lohkolla ei ole ollut viiden vuoden aikana vehnää. Kovilla mailla 4000 kg:n satotavoitteella nykyisillä vehnälajikkeilla tulee maksimityppitasolla yli 4000 kg vehnää, jossa ei ole valkuaista. Jos haluaa valkuaista, pitää satotavoite tiputtaa 3000 kiloon ja sitten puuttuva typpi antaa tähkimisvaiheessa, jolloin voi saada kauppakelpoista vehnää mutta vain sen 3 tonnia.

Olisikin mielenkiintoista tietää, miten TwinN toimii valkuaisen nostajana myöhemmin ruiskutettuna, jolloin ilmatkin ovat lämpimämpiä, ja mihin aikaan tuo ruiskutus pitäisi sitten tehdä? Tältä osin olen samaa mieltä, jos homma toimii, sillä on uusilla savikoilla vehnän viljelyssä mahdollisesti suuri merkitys.

Jos aine toimii niin ajatusta voisi muuttaa muotoon alkuun osa keinolannotteista + TwinN ja loput keinolannotteet sitten kun valkuaisen nostatus aika tulee.

MattsAntasin viimeinen vastaus valottaa jo sitä ajatusta, mikä minulla heräsi.

Lannoituksen perustasoja ei tietysti enää ole, mutta varsinkin vehnällä tulee esiin ongelma silloin, kun lohkolla ei ole ollut viiden vuoden aikana vehnää. Kovilla mailla 4000 kg:n satotavoitteella nykyisillä vehnälajikkeilla tulee maksimityppitasolla yli 4000 kg vehnää, jossa ei ole valkuaista. Jos haluaa valkuaista, pitää satotavoite tiputtaa 3000 kiloon ja sitten puuttuva typpi antaa tähkimisvaiheessa, jolloin voi saada kauppakelpoista vehnää mutta vain sen 3 tonnia.

Olisikin mielenkiintoista tietää, miten TwinN toimii valkuaisen nostajana myöhemmin ruiskutettuna, jolloin ilmatkin ovat lämpimämpiä, ja mihin aikaan tuo ruiskutus pitäisi sitten tehdä? Tältä osin olen samaa mieltä, jos homma toimii, sillä on uusilla savikoilla vehnän viljelyssä mahdollisesti suuri merkitys.

Menee aiheen ohi, mutta eikö olisi mielenkiintoisempaa tietää mihin moinen mielivaltainen lannoiterajoitus perustuu? Ja mikä taho on sen runnonut läpi? (no sen arvaa, mutta nimi ja kuva vaan lehteen ) Tietäisipä edes ketkä kuuluisi laittaa kirkonmäelle häpeäpuuhun! Sakinhivutusta moisille...

Lyhyt väliaikaraportti tässä vaiheessa. Kävin tänään (30.6)lehtivihreämittauksella (mikä minun osaltani on uusi toimenpide ja siksi en osaa ottaa kantaa siihen kuinka hyvin satoennuste yleensä pitää paikkansa käytännössä).

Kyseessä on Saana-ohra joka on kylvetty 15.5 ja pelto on jaettu kahteen osaan. Savimaa. Kylvöjen jälkeen on satanut 54 milliä. Lämpösummaa en valitettavasti kirjannut ylös mutta ainakin täällä Lapinjärvellä alkukesä on ollut varsin viileä.

Peltoa  on käsitelty seuraavasti:

1. 90 kg N kylvön yhteydessä.

2. 45 kg N kylvön yhteydessä.  TwinN- ruiskutus 8.6.
Toinen TwinN-ruiskutus 27.6.

Tautitorjuntaa ei ole tehty.

Satoennuste on 90 kg N saaneen osalta 6200 kg. TwinN-käsitellyn osan ennuste on 6100 kg.

Näin kesken kasvukautta en ryhdy ottamaan sen kummemmin kantaa ennusteen kilomääriin. Mutta sen verran kuitenkin että ainakin tässä vaiheessa voi mielestäni edelleen odottaa että puolitettu lannoitus + TwinN antaisi saman sadon.

Lyhyt väliaikaraportti tässä vaiheessa. Kävin tänään (30.6)lehtivihreämittauksella (mikä minun osaltani on uusi toimenpide ja siksi en osaa ottaa kantaa siihen kuinka hyvin satoennuste yleensä pitää paikkansa käytännössä).

Kyseessä on Saana-ohra joka on kylvetty 15.5 ja pelto on jaettu kahteen osaan. Savimaa. Kylvöjen jälkeen on satanut 54 milliä. Lämpösummaa en valitettavasti kirjannut ylös mutta ainakin täällä Lapinjärvellä alkukesä on ollut varsin viileä.

Peltoa  on käsitelty seuraavasti:

1. 90 kg N kylvön yhteydessä.

2. 45 kg N kylvön yhteydessä.  TwinN- ruiskutus 8.6.
Toinen TwinN-ruiskutus 27.6.

Tautitorjuntaa ei ole tehty.

Satoennuste on 90 kg N saaneen osalta 6200 kg. TwinN-käsitellyn osan ennuste on 6100 kg.

Näin kesken kasvukautta en ryhdy ottamaan sen kummemmin kantaa ennusteen kilomääriin. Mutta sen verran kuitenkin että ainakin tässä vaiheessa voi mielestäni edelleen odottaa että puolitettu lannoitus + TwinN antaisi saman sadon.

Eikös tämä kerro ennemminkin sen, että kasvusto on tähän mennessä käyttänyt sen 45 kg typpeä tai vähemmän, erot alkavat syntyä siinä vaiheessa kun maahan annettu typpi alkaa olla käytetty. Odottelen mielenkiinnolla lopullista satotietoa.

No niin, syystyöt alkavat olla tehtyjä ja onkin aika yrittää perehtyä kesän tuloksiin. Valitettavasti näyttää kestävän melko kauan ennen kuin saadaan tuloksia niistä kokeista joita on tehty koeasemilla. Siksi voin tässä vaiheessa vain kertoa omista kokemuksistani tilallani.

Kokeilin sekä ohralla (Saana) että vehnällä (Kruunu) siten että osa lohkosta sai 90 kg N ilman TwinN ja osa sai 45 kg N + 2x TwinN. Lannoitteena Y1. Ohra oli savikolla ja vehnä multamaalla. Tautitorjuntaa ei tehty.

Sato ja valkuainen olivat seuraavanlaisia: Ohra 45 kg N+ 2x TwinN: 5300 kg/ha ja valkuainen 11,3%. 90 kg N: 5400 kg/ha ja 11,2%.
Vehnä: 45 kg N+ 2x TwinN: 6000 kg/ha ja 12%. 90 kg N: 5800 kg/ha ja 11,8%.

Ottaen huomioon millainen kesä oli kyseessä voi tietty jälkiviisaasti harmitella sitä ettei tullut kokeiltua korkeaa typpitasoa yhdistettynä TwinN-käsittelyyn. Todennäköisesti tulos valkuaisen osalta olisi voinut olla erittäin hyvä.


Valkuaisen mittaushan ei ole niin tarkkaa että prosenttikymmenyksen heitolla voi vetää mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Myönteistä kuitenkin on että mitattu valkuainen on samaa tasoa kuin vertailukohteessa. Ainakaan ei voida sanoa että satoa olisi muodostettu valkuaisen kustannuksella.

Ainakin näitten tulosten valossa näyttää kyllä siltä että TwinN voi toimia myös Suomessa.

Hinnoista sen verran että neuvottelemme paraikaa päämiehemme kanssa tavoitteena saada hintaa alaspäin. Uskon ja toivon että meillä on tämän asian suhteen pian myönteistä kerrottavaa.

Mats Antas