Kiitoksia vinkeistä, toivottavasti ehtisi viikonloppuna hiukan asiaa tutkimaan.
Muutama viikko sitten tein viasta "hakuammuntaa" ja juurikin tuota hytin oikean etukulman alle pultattua boxia hypistelin käsissäni ja samoten vaihteiston oikealla kyljellä olevaa koko matkan kierteistettyä anturia, joka nyt ilmeisesti moottorin kierroslukuanturi on? Boxin parissa liittimessä oli hapettumaa ja ne putsailin pois. Anturin lukitusmutteri oli auki, anturin käytin ulkona, mutta näkyvää vauriota ei ainakaan ollut. Tämän rassailun jälkeen kone mukamas alkoi toimimaan normaalisti, mutta nyt viikon käyttämättä olon jälkeen alkoi taas oireilla.

Onkohan se peräkotelon päällä oleva anturi voa ulosoton kierroslukuanturi? Näyttää aivan samalta kuin se vaihteiston kyljessä oleva, joten tekisi mieli kokeilla vaihtaa päikseen ja katsoa hukkuuko mikään vika...

Moottorin ilmanputsarin läheisyydestä ei mitään sulakkeita löydy, vaikka niistä ohjekirjassakin puhutaan.

Ärsyttävää kun ei ole mitään sähkökuvia, niin joutuu kaikkia etsimään perstuntumalla.

edit:
Niin tuon latausjännitteen mittasin jo heti kun vika ekan kerran ilmaantui ja kone kyllä lataa normaalisti.

Moron.

Olisikohan kellään ollut samantyyppisiä sähkösekoiluja 6200-sarjan massikassa mitä tuossa omassa on nyt ilmennyt. Uusimpana ongelmana koneen käynnistyksen jälkeen jää vaihteiston öljynpainevalo palamaan ja kierroslukumittari ei toimi (myöskään datatronic ei näytä kierroslukua). Tällöin myöskään nostolaitteet ei toimi, eikä käsinojan joystic. Kun kone hetken käy (minuutista jopa tuntiin), yhtäkkiä kierrosluku hyppää tauluun ja kaikki muutkin viat häviää.
Vika on nyt vähitellen pahentunut. Kierroslukuanturia vai jotain tietokoneboksiako pitäisi alkaa epäillä? Huoltomies muisteli anturin olevan peräkotelon päällä, onko noin? Jotenkin ei vaan jaksa anturin vikaan uskoa, kun kone lämmettyään on pelannut moitteettomasti.
Tietokoneboksit sun muut on vielä täysin hukassa kun ei ole aiemmin tarvinnut etsiä...

Aikaisempia vikoja on ollut lähinnä nuo nostolaitteen häiriöt, edelleenkin tekee sitä, että esim. kynnöllä yhtäkkiä laskee nostolaitteet alas asti ja huomiovalo syttyy. Hetkeksi auttaa käyttämällä katkaisian yläasennossa. Alkaa vähitellen pinna palaa noiden oikuttelujen kanssa, vaikka muuten kone on toiminut hienosti.

Terve.
Puimurinvaihto olisi ajankohtaista kun vanha 500-sarjan sampo alkaa esittelemään sisuskalujaan aina punnin yhteydessä...

Kun uuteen ei ole varaa,niin kaipaisinkin mielipiteitä vaihtoehdoista hintaluokassa 50-60 tuhatta euroa sis. alv. Vuosimalli tällöin toivon mukaan on joku -98-02.

Omat mielipiteeni samposta alkaa olla melko ahdistuneet, toki johtuu tuosta vanhasta rekkulasta, mutta myoskin "uudemmat" tuossa minun hintaluokassa vaikuttaa aika rähjäisiltä. Jos olis hydro, niin olishan se makiaa, muttakun tuon ikäset jo 1000h ajetut sampot tuntuu kolisevan ja paukkuvan jo turhan paljon. Onko se vaan luulotautia vai onko tuon ikäset sampot jo parhaat päivänsä nähneet?

Claassi taitaa olla ainut toinen mahdollisuus johon voisi varallisuus piisata, mutta onko mielikuva "kestävästä, mutta karuhkosta" koneesta paikallaan, vai pelkkää mielikuvaa. Mitähän eroja 58 ja 68 claassin välillä todellisuudessa on, kun konedatan mukaan sisuskalut on kokolailla samat, mutta mistä 68:n huikeasti suurempi paino johtuu?

Vuosittainen puintiala on n. 100-170 ha, eli eiköhän 58 claassi tai 2045 sampo tuosta kunnialla selviä.
Kertokaahan nyt noista kyseisistä koneista kokemusta omaavat hyviä ja huonoja puolia, kun itsellä ei noin "uusista" ole kokemusta muuta testiajossa.

Hei.

Kysyisin paremmin tietävämmiltä, että miten tulisi nuo luonnonhoitopellot kylvää, esim. niittykasviseoksella, että kasvusto myös onnistusi.
Kun itse ei ole tullut nähtyä kuin yksipuolista viljanviljelyä, niin pientä epäröintiä on ilmoilla, kun tarkoitus olisi osa laittaa luonnonhoitopelloiksi.

Eli tuolla riistasiemen.fi sivuilla on ainakin riistapellon osalta juttua, että normaalisti äestetään ja annetaan rikkaruohojen innostua kasvuun, jonka jälkeen ne hävitetään glyfosaatilla, jonka jälkeen välittömästi kylvö rikkaruohomössöön ilman muokkausta.

Osalla pelloista on juolavehnää, jonka myrkytys ei viime syksynä onnistunut ja ne tuli kuitenkin kynnettyä, niin niillä pelloille ehkä tuo äestys-myrkytys homma voisi kuulostaakin järkevältä.
Mutta entäs ns. puhtaalle pellolle, jossa ei suuremmin rikkaruoho, eikä juolaongelmaa ole, niin äestys ja kylvö normaalisti vai mikä olisi oikea tapa? Kun kylvön jälkeenhän se rikkaruohojen torjunta ei sitten enää onnistu...
Ilmeisesti nuo niittykasvisiemenet saa kylvää hyvin pintaan, jossain parista sentistä puhuttiin.

Nololtahan tämä tuntuu, mutta kun ei eläissään ole muusta kokemusta tullut kuin viljanviljelystä, niin... mutta kiitokset jos joku vaivautuisi vastaamaan.