Kuin saa loordi oot menny dextan noin noloon koneeseen vaihtaan. Ny jaa tyot tekematta.

Tuo paino tulee juuri tuosta direktiivista, ja siitä missa maassa kone on tyypitetty. Siinnahan muutos rekisteriotteen ja todistuksen valilla on, etta uuteen tulee ne muualla hyvaksyttavat tiedot jotka aikaisemmin sovitettiin suomen poikkeuksiin. Vai tuliko se toi direktiivi nyt suomessakin uusiin koneisiin, meilla on kaikki tuolla yhteisomaissa olevat koneet noilla painoilla. Kaikki hinattavat laitteet ovat jarrullisia ja paineilmalla tottakai, kun se on tuo irtoomis direktiivi myos. Se on kylla huvittavaa etta 15t nupin perassa 4t tyokoneessa taytyy olla jarrut.

Kyllähän pikkuusen kuisoottelin, mutta toisaalta kun kattoo täällä tuota nyhertämistä onnettomilla peltotilkuilla niin sääliksi käy. Varsinkin kun ajetaan tätä tukipuolta alas senkun keretään, tai toisin sanottuna suomen neuvottelijat käy luovuttamassa näitä jo saatuja etuja.
Toisaalta vielä kun tuollakin missä on oltu tolskaamassa on ha kohtainen tuki korkeempi kuin suomes, mutta sehän on aikoinaan sovitettu ha tulosten mukaan. Eivät ole vaan neuvottelijat hoksannu vertailla niitä netto tuloksia.
Ohan niissä puimureissa akselipainot kohillaan, kyllä ratas pysyy maassa kii. Taitaapi painaa ton kokooset säiliö täynnä liki 25t, mutta perskeleen isot on rattaatki.
Toi muistaakseni johtuu siittä kun kävin vain pari jyväkuormaa itte ajamassa, enkä omista ko. koneita. Mut aika liki sen numeron pitäis olla, mutta rateekiset mitat oli: pöytä hiukka yli 9m ja säiliö 10,5m3 ja  yli 500hv jotta semmonen.
Vielä tuohon etuvoimanottoon, että melkein kaikissa saa suunnan käännettyä. Joissain joutuu vaan paskaamaan näpit ja joissain sen suunnan saa valita suoraan sieltä mistä rattoria normaalisti hallitaan.
Generaattoreita kans olemassa joissa pyörintäsuunnalla ei merkitystä, luulis olevan jo kaikki rattori käyttöset. Samalla hintaa mitä noi kunnolliset rattori käyttöset saat omalla koneella olevan varavoima koneen, jossa löytyy potkua riittävästi ja ongelmia paljon vähemmän kuin noissa rattori vetoisissa.   

Olet ostanu vajavaisen rattorin, meillä pyörii etu voa molempiin suuntiin. Toiseks eihän 60km matkalla voi tommosella kuormalla mennä tuntia pitempään, ja aivan tehas arvoissa olevalla koneella. Miks täytyy pellolla lastailla tommosilla värkeillä, me ajetaan suoraan puimurin alta rekalla. Se tietysti edellyttää että pellolla on lastaus tie ja oikein hyvillä olosuhteilla myös vauhista lastaus onnistuu, voi tietty pelto pikkusen tallaantua. Puimuri suosittelen olevan samaa luokkaa minkä met ollaan ajeltu eli nh9070 muistaakseni, ei pala hermo ootellessa. Eikä mee lastaus teillä turhiin ajoihin aikaa, tulee nääs yli 10m3 kerralla säiliössä. Sit jos tuntuu että tommonen puimuri on liika iso, niin pistä pillit pussiin ja istuta tonttis kasvamaan mettää. Rekkaan saa suomes n.40t kuormaa, eli 5 tankkia vehnää.

Eikö tuolle pinta-alalle riitä kun käyt viikatteen ja liipan.. Eikä tule isoja remontteja.

Tuon lisän saa heleposti ohjelmaa muuttaen, pientä asiantuntemusta tietty vaaditaan. Kestääkin tuon ihan hyvin. Saahan sen hajotettuakin, mutta saahan sen vakionakin jos haluu. Sama pätee muihinkin merkkilöihin. Taitaapi monessa muussa konees toi suunnanvaihtaja olla vielä heikompi lenkki kuin valtus. Jontus on kyllä onnistunu toi voimansiirto siinnähän laatikko ainaki pysyy uutena aina.

Yks panssarivaunu löytyy jo, jos mua tarkoitit. Kohta varmaankin tulee toinen, joten voit harjan ostoa alkaa suunnittelee   

Eihän tuo mikään uutinen liene jos rattorin saa poikki?? Tuossa mietin jotta kyllä varmaankin olen nähny kaikki länsi merkit jotka on menneet ratki, muutamia kokemuksia jopa ittellä. Eikä se toi jd erillisrunko ole onnistunut laitos alkuunkaan, jos jollain on laatikko pysyny 10000h kiinni niin onnittelut. Meillä alko 4th jälkeen tippuu pultteja, jotka oli katkennu. poijjaat vaihto kaikki runkon pultit kaikki ja vähän aikaa taas mentiin. Siittä jouduttiin hitsaamaankin halkeemia rungosta. Sekin yksilö on kait päätyny suomeen, liekkö joku jobbari vaihtanu rungon vai liekkö tullu vetästyä niin hyvät saumat jotta on lujempi ku uutena.
Jokaine rattori on vahvistettava jos sillä meinataan käyttää yhtä aikaisesti raskaita koneita molemmissa päissä. Varsinkin jos tehään oikeesti töitä eikä vain harrastella muutama kymmenen tuntia vuodes. Varsikin jos tehään tuommoista pesiaali urakointia on vahvistuksiin paneuduttava todella, tehtaat antaa kyllä apua kun vaan osaa ennakkoon pyytää ja samalla saa tehtaan ponsoriks.   

Sehän on tuo laiskuus ollu perinteinen perkiisselin tavaramerkki, se täytyy ottaa vertailuun 10-20 kw tehokkaampi kuin muilla jotta saa hyvän tuloksen. Eikös se tuo virittäminen ole köyhien puuhastelua, siitäkin syystä kun tuntuu pelottavan koneen hajoominen. On mulla kokemusta virityksestäkin ja ihan hyvää, 8400 viritettiin uutena 250hp. Koneella ajettiin n. 10th, yks kytkin ja kerran ulosoton pakka ja samalla laakeroitiin koko ulosotto koneisto. Kone on vieläkin ajussa ja justiin kuulin kuinka nykyynen omistaja oli koeajanu uusia liki 200hp ja ihmetelly kuinka laiskan tuntusia nyky rattorit on.
Nykyysin on otettava 150hp vaativan työkoneen relusti yli 200, muuton ei kulje kunnolla.
Toi teitin täällä eleättämä uskomus että polttoaineen kulutus pienenee lastuttamalla on kyllä urbaani tai akraari legenda. Meillä on man moottori vakio ja toinen on lastulla, lastutettu syö enempi kaikissa olosuhteis ja kaikis tehonkäyttö rosenteis. Eihän tuo tietysti ole mikään virallisen tutkimuksen täyttävä tulos, mutta useita tuhansia tunteja on vertailtu ja työt kun on samaa molemmilla. Tuo lastutus on tehty nimen omaan mainostetun polttoaineen kulutuksen pinentämiseen ei tehon lisätarpeeseen.    

Ei tällä hetkellä aliurakoitsijat kiinosta, mutta varmaankin siirretään koko konetyö aliurakoisijoille. Kun aliurokoitsija voi suorittaa tuon konetyön perinteisesti halvemmalla, kun eihän se tartte joka vuoroon palkkakuskia.......

Otetaan sopiva määrä työtä, jonka voi suorittaa haluamallaan kalustolla ja pistetään koneet pyörimään. Aikaisemmin tehtiin samaa työtä monen erilaisen koneyhdistelmän kanssa, mutta nykytekniikka ja oppi siitä että rattorin molempiin päihin voi kytkeä työkalun mahdollistaa useamman vaiheen suorituksen kerralla. Tässä avain siihen kuinka rattorillakin voi tehä RAHHOO. Ja kierrätys on päivän sana kaikkialla maailmassa, minä olen kans kierrätyksen suuri ystävä. Jotta siinnä kaikki tarpeellinen tieto mieti siitä.

on sulla menny urakat huonoon suuntaa ku aikasemmin ajelit variolla ja nyt valtra ja nh
[/quote]
En mää täällä varioo tartte näillä hommilla, kun ei kannata tuoda edes vanhaa ajokkia ittelle pihakoneeks kun maksaavat vielä 15000h ajettuna niin järjettömiä hintoja. Sillon sitä joutuu itte lähteen variolla ajelee jos niihen jotain onkkelmaa pukkaa, oneks on ollut melko harvoin van ei nekää ihan viattomia tapauksia ole. Mut kyllä niitä varioita töissä tälläkin hetkellä kaks on.

Aika vähän on ongelmia ollu kuskien kans, niinkun tuos koneiden käytös. Johtuu varmaan siitä että meillä on jokaisessa koneessa valvonta, eli niis jää aika herkästi kiinni jos alkaa todella rääkkäämään konetta. Eikä semmosia remontteja ole ollut jotka johtuis väärästä käytöstä.

Niin ollaan isommilla markkinoilla jossa helpompi kehittää toimintaa ja tehdä asioita toisin kuin vanhakantaisesti on totuttu.
Kyllä täälläkin toimivilla täpinäreiskoilla olis syytä tutkia omia työ tottumuksiaan ja harkita fuusioitumista. Vähemmän rattoreita enempi tunteja /kone, saatais kausi hommis ramppa kalisee 24h /vuorokausi jne.

Pari kausi konetta tekee peltotöitä, loput on pelkästään kunnalisteknissä työssä. Kunnallisteknisiin töihin luetaan myös noiden kahden ympärivuorokautta pyörivän työsektori. En kerro tarkemmin koska meillä on suunitteilla tuoda toimintamalli myös tänne. Kyllä noilla käyttömäärillä jo voi puhua bisneksestä, jopa 200000€ rattorin pääoma kulut alkaa tuntua siedettävältä.